Varsinais-Suomen Helmikunnat II on Valonian ja kahdeksan varsinaissuomalaisen kunnan yhteinen luonnonhoitohanke. Mukana ovat Kaarina, Lieto, Naantali, Paimio, Raisio, Salo, Somero ja Uusikaupunki. Yhteishankkeessa tehdään luonnonhoitotöitä vuosina 2023–2024 erityisesti perinneympäristöissä. Lisäksi kunnostetaan metsäisiä elinympäristöjä, purojen ranta-alueita ja lintujen pesimä- ja levähdysalueita sekä kunnostetaan ja suojellaan pienvesiä. Viiden kunnan alueella laaditaan lisäksi pienvesien kunnostus- ja suojelusuunnitelmia. Kaikkiaan luonnonhoitokohteita on mukana lähes 30.
Helmikunnat-yhteishanke vauhdittaa kunnissa tapahtuvaa ympäristötyötä ja edistää luonnonhoitotöiden suunnittelua ja toteutusta. Hankkeessa mukana olevat kunnat vastaavat luonnonhoitotöiden toteuttamisesta alueillaan. Valonian vastuulla on yhteishankkeen koordinointi, pienvesien kartoitukset ja kunnostussuunnitelmat, luonnonhoitotöiden asiantuntijatyö, viestinnällinen päävastuu sekä hankehallinto, jolloin kunnat voivat keskittyä luonnonhoitotöiden toteuttamiseen. Yhteishankkeen kautta kunnat pystyvät jakamaan kokemuksia luonnonhoitotöiden toteutuksesta sekä yhdistämään resurssejaan. Hankkeessa jatketaan ensimmäisessä Helmikunnat-hankkeessa vuosina 2021–2022 luotua yhteistyömallia kuntien luontokohteiden kunnostamiseksi.
Rahoitus
Hanketta rahoitetaan ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelman Kunta- ja Järjestö-Helmi erityisavustuksen kautta. Avustuksen on myöntänyt ja hanketta valvoo Uudenmaan ELY-keskus. Kunnat ja Valonia osallistuvat hankkeeseen omarahoituksella. Lisäksi Saaristomeren suojelurahasto on myöntänyt hankkeella avustuksen omarahoitusosuuden kattamiseksi.
Helmikuntien kohteet ja toimenpiteet
Kaarina
Kaarinan kaupungilla oli kaksi lintuvesi- ja kosteikkokohdetta sekä yksi pienvesi- ja rantaluontokohde:
- Järvelän kosteikolla Littoistenjärven pohjoispuolella jatkettiin osmankäämien jyrsintää. Alueelta tehtiin myös linnusto-, viitasammakko- ja kasvillisuusselvitys. Osmankäämin niittomurskausta tehtiin Järvelän kosteikolla ensimmäisen kerran elokuussa 2021 lintujen pesintäkauden jälkeen ja sen tuloksia seurattiin muun muassa linnustoselvityksen perusteella. Alustavien arvioiden mukaan tulokset olivat linnuston kannalta positiivisia. Lisäksi kosteikolle tehtiin kalastoselvitys ja pääasiassa ruutanaa poistettiin kesällä 2022.
- Ladjakoskenoja on pieni savimaan puro, joka laskee Saaristomereen Kuusistonsalmeen Rauhalinnan alueelta. Ladjakoskenojan alaosat ovat säilyneet edustavana savimaan luontotyyppinä. Puroon on kuitenkin kohdistunut monenlaisia muutoksia muun muassa rantavyöhykkeen maankäytön ja valuma-alueelta tulevan kuormituksen seurauksena. Rantavyöhykkeellä on nykyisin hyvin monenlaista kehittyvää luontotyyppiä. Osa on viereiseen Rauhalinnan lehtoalueeseen kytkeytyvää puronvarsilehtoa ja osa avoimempaa vanhaa laidunaluetta. Osa puron rannoista ja merenrantaniityt ovat nykyisin peltoa. Alustavasti suunniteltiin, että edistetään puron varteen kehittyvän lehtoalueen kehittymistä istuttamalla puita rantavyöhykkeelle ja osaa rantaniityistä hoidettaisiin laidunnuksella. Lisäksi puroon suunniteltiin muutaman lyhyen koskipaikan kunnostus ja puun lisäystä. Suunnitelmat ja toteutus tarkentuivat hankkeen aikana ja eri asiantuntijoiden avustuksella.
- Rauvolanlahdella Turun ja Kaarinan kaupunkien rajalla niitettiin ruovikkoa ja laadittiin linnusto- ja viitasammakkoselvitys. Rauvolanlahti kuuluu Valtioneuvoston vuonna 1982 vahvistamaan valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan ja Natura 2000 -verkostoon. Se muodostaa yhdessä Katariinanlaakson ja Vaarniemen luonnonsuojelualueiden kanssa suositun linturetkeilykohteen.
Lisäksi Kaarinan kaupunki oli mukana hankkeen pienvesien kartoituksissa.
Kaarinan alueelta kartoitettiin paikkatietomenetelmin kaikki huomionarvoiset pienvedet; pienvedet, joilla oli selkeitä luontoarvoja ja pienvedet, joissa oli kunnostuspotentiaalia. Paikkatietokartoituksella valittiin kunnan omistamilta mailta pienvesikohteet, jotka kartoitettiin tarkemmin maastossa. Valittuihin pienvesikohteisiin laadittiin pienvesien kunnostus- ja suojelusuunnitelmat. Kunnat olivat sitoutuneet toteuttamaan hankkeessa laadittujen kunnostussuunnitelmien mukaiset toimenpiteet erillisellä rahoituksella.
Lisätietoja ympäristöbiologi Emmi Ikäheimo
Lieto
Liedon kaupungin alueella kunnostettiin ja hoidettiin perinneympäristöjä:
- Teijulan alueella oli useita pienialaisia niittykohteita, jotka peruskunnostettiin kesällä 2024
- Maunulan perinneympäristöalueelle valmistui kesällä 2022 luontoselvitys. Alueelle laadittiin tarkempi hoitosuunnitelma, jonka mukaisia hoitotoimenpiteitä tehtiin 2024
Lisätietoja vs. ympäristöpäällikkö Milla Suutari
Naantali
Naantalin kaupungin alueella kartoitettiin ja kunnostettiin perinneympäristöjä:
- Kailon saaren katajakedolla raivattiin ja niitettiin. Kailon katajaketo inventointiin ja kohteelle laadittiin hoitosuunnitelma sekä aloitettiin peruskunnostus edellisessä Helmikunnat-hankkeessa vuosina 2021-2022.
- Pakinaisten keto inventoitiin ja kohteelle laadittiin hoitosuunnitelma. Alueelle suunniteltiin ja toteutettiin laidunnusta.
- Vaarjoen haka inventoitiin ja alueella laadittiin laidunsuunnitelma. Kohteeseen oli tarkoitus rakentaa laidun ja aloittaa hoitotoimet.
- Ruokorauman merenrantaniitylle suunniteltiin laidun. Suunnitelman mukaisesti rakennettiin laidunalue ja aloitettiin hoitotoimet.
Lisäksi Naantalin kaupunki oli mukana hankkeen pienvesien kartoituksissa.
Naantalin alueelta kartoittiin paikkatietomenetelmin kaikki huomionarvoiset pienvedet; pienvedet, joilla oli selkeitä luontoarvoja ja pienvedet, joissa oli kunnostuspotentiaalia. Paikkatietokartoituksella valittiin kunnan omistamilta mailta pienvesikohteet, jotka kartoitettiin tarkemmin maastossa. Valittuihin pienvesikohteisiin laadittiin pienvesien kunnostus- ja suojelusuunnitelmat. Kunnat olivat sitoutuneet toteuttamaan hankkeessa laadittujen kunnostussuunnitelmien mukaiset toimenpiteet erillisellä rahoituksella.
Lisätietoja ympäristöpäällikkö Saija Kajala
Paimio
Paimiossa suunniteltiin laidunnusta ja hoitoa kahdelle perinneympäristökohteelle sekä kunnostettiin virtavesiä:
- Vähäjoen jokipolulle, Vähäjoen rannalle, suunniteltiin laidunta jo edellisessä Helmikunnat-hankkeessa. Laidunalue rakennettiin ja aloitettiin alueen hoito.
- Jokelan alueelle suunniteltiin Vähäjoen ja Paimionjoen rantaniityille laidunnusta, poistettiin vieraslajeja ja aloitettiin suunnitelman mukaiset muut hoitotoimenpiteet ja laitumen perustaminen. Lisäksi tarkasteltiin Vähäjoen virtapaikkojen kunnostustarvetta.
Vähäjoen kunnostus- ja hoitotoimenpiteet olivat jatkumoa alueen hoidolle, joka aloitettiin edellisessä Helmikunnat-hankkeessa vuosina 2021-2022. Tällöin Vähäjoen-Karhunojan puronvarsiympäristöön laadittiin kunnostamis- ja maisemasuunnitelmat. Vähäjoen ja Karhunojan kunnostuskohteilla ennallistettiin rantavyöhykettä poistamalla rantavyöhykkeen istutuskuusikot ja -männiköt ja istutettiin niiden tilalle lehtipuita. Tavoitteena oli luoda alueista puronvarsi- ja joenvarsilehtoja. Rantavyöhykkeiden kunnostuksen lisäksi Karhunojan puroa kunnostettiin erityisesti erittäin uhanalaisen taimenkannan elvyttämiseksi ja uhanalaisen vesiluontotyypin tilan parantamiseksi. Puroon lisättiin kiveämällä koski- ja virtapaikkoja ja uomaa monimuotoistettiin puusuisteilla. Lisäksi lisättiin soraistamalla kaloille kutupaikkoja.
Lisätietoja ympäristönsuojelusihteeri Sinikka Koponen-Laiho sekä ympäristönsuojelun projektisuunnittelija Laura Paarala
Raisio
Raisiossa kunnostettiin lintujen levähdys- ja pesintäpaikkoja, perinneympäristöjä ja pähkinäpensaslehto:
- Raisionlahdella lintutornin läheisyydessä niitettiin ja murskattiin ruovikkoa. Hoitotoimien tavoitteena oli ylläpitää linnuston pesintä- ja levähdysmahdollisuuksia.
- Raisionlahden Kotirannan niitylle suunniteltiin ja organisoitiin laidunnusta ja aloitettiin muut hoitosuunnitelman mukaiset hoitotoimenpiteet. Edellisessä Helmikunnat-hankkeessa laadittiin alueella jo kasvillisuuskartoitus ja hoitosuunnitelma sekä aloitettiin hoitotoimenpiteitä kuten puuston raivauksia.
- Järviniityn lehto on pieni suojelualue, jolle laadittiin hoitosuunnitelma ja toteutettiin suunnitelman mukaiset hoitototoimenpiteet. Lisäksi kartoitettiin liito-oravat.
- Tuulilanketoa on kunnostettu jo 20 vuoden ajan. Ainutlaatuinen ketokohde peruskunnostettiin edellisessä hankkeessa 2021-22 ja siellä jatkettiin ketoalueen niittoa ja tarvittaessa tehtiin ylläpitoraivausta.
Lisätietoja ympäristöpäällikkö Kirsi Anttila
Salo
Salossa aloitettiin laidunnus kahdella perinnemaisema-alueella ja ennallistettiin korpea:
- Somerikon niityn laitumella aloitettiin laidunnus kesällä 2023. Somerikon niityn arvokkaiden alue, hiekkaharjanne peruskunnostettiin aiemmassa hankkeessa 2021 ja otettiin kaupungin jatkuvan hoidon piiriin.
- Nakolinnan perinnemaisemaan aloitettiin laidunnus kesällä 2023. Nakolinnan alueella on tehty talvella 2023 kunnostuksia osana Tapion ja Salon kaupungin pölyttäjälinna -hankkeessa, jossa lisätään alueen monimuotoisuutta ja elinympäristöjä muun muassa pölyttäjähyönteisille.
- Nairassuon reunalla sijaitsevaa korpialueelle laadittiin ennallistamissuunnitelmaa ja toteutettiin suunnitelman mukaisia toimenpiteitä vuonna 2024. Nairassuota ennallistettiin Valonian ja Salon kaupungin toimesta PUUJALKA-hankkeessa vuoden 2022 aikana. Nyt tarkasteltiin suon lähiympäristöjä ja laajennettiin ennallistamistoimia suohon kytkeytyviin korpialueisiin.
Lisäksi Salon kaupunki oli mukana hankkeen pienvesien kartoituksissa.
Salon alueelta kartoitettiin paikkatietomenetelmin kaikki huomionarvoiset pienvedet; pienvedet, joilla oli selkeitä luontoarvoja ja pienvedet, joissa oli kunnostuspotentiaalia. Paikkatietokartoituksella valittiin kunnan omistamilta mailta pienvesikohteet, jotka kartoitettiin tarkemmin maastossa. Valittuihin pienvesikohteisiin laadittiin pienvesien kunnostus- ja suojelusuunnitelmat. Kunnat olivat sitoutuneet toteuttamaan hankkeessa laadittujen kunnostussuunnitelmien mukaiset toimenpiteet erillisellä rahoituksella. Salon kaupunki oli mukana myös Kuntien METSO-rantajatkumot -hankkeessa, jossa tarkasteltiin laajemmin kaupungin omistamia metsiä ja muita maa-alueita sekä edistettiin luontotiedon käyttöönottoa.
Lisätietoja ympäristönsuojelutarkastaja Jaana Röytiö
Somero
Someron kaupunki osallistui hankkeen pienvesien kartoitukseen.
Someron alueelta kartoitettiin paikkatietomenetelmin kaikki huomionarvoiset pienvedet; pienvedet, joilla oli selkeitä luontoarvoja ja pienvedet, joissa oli kunnostuspotentiaalia. Paikkatietokartoituksella valittiin kunnan omistamilta mailta pienvesikohteet, jotka kartoitettiin tarkemmin maastossa. Valittuihin pienvesikohteisiin laadittiin pienvesien kunnostus- ja suojelusuunnitelmat. Kunnat olivat sitoutuneet toteuttamaan hankkeessa laadittujen kunnostussuunnitelmien mukaiset toimenpiteet erillisellä rahoituksella.
Lisätietoja vs. ympäristönsuojelusihteeri Jonna Hostikka
Uusikaupunki
Uusikaupunki oli mukana hankkeen pienvesien kartoituksissa.
Uudenkaupungin alueelta kartoitettiin paikkatietomenetelmin kaikki huomionarvoiset pienvedet; pienvedet, joilla oli selkeitä luontoarvoja ja pienvedet, joissa oli kunnostuspotentiaalia. Paikkatietokartoituksella valittiin kunnan omistamilta mailta pienvesikohteet, jotka kartoitettiin tarkemmin maastossa. Valittuihin pienvesikohteisiin laadittiin pienvesien kunnostus- ja suojelusuunnitelmat. Kunnat olivat sitoutuneet toteuttamaan hankkeessa laadittujen kunnostussuunnitelmien mukaiset toimenpiteet erillisellä rahoituksella. Uusikaupunki oli mukana myös Kuntien METSO-rantajatkumot -hankkeessa, jossa tarkasteltiin laajemmin kaupungin omistamia metsiä ja muita maa-alueita sekä edistettiin luontotiedon käyttöönottoa.
Aiemmin Helmikunnat-hankkeella oli hoidettu Kankareenhaan ketoa Lokalahdella. Kankareenhaan kedolla kukkii kesäisin rauhoitettu ja uhanalainen laukkaneilikka sekä muita arvokkaita niittylajeja. Lisäksi Uudessakaupungissa toteutettiin kaupungin omana hankkeena Helmi-rahoituksella Kasarminlahden kosteikkohanke.
15.3.2021 Kankareenhaan kedolla aloitetaan kunnostukset (Uudenkaupungin kaupunki)
Lisätietoja kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén
