Hankkeessa toteutettiin Kiskonjoen-Perniönjoen vesistön Aneriojoen Holstenkosken padon osittainen purkaminen sekä koskialueen kunnostaminen niin, että alueelle syntyy virtavesieliöstölle vapaa kulkumahdollisuus ja lisäksi uutta lisääntymis- ja poikastuotantoalaa vaelluskaloille.
Holstenkosken padon osittainen purkaminen ja vaellusesteellisyyden poisto oli tärkeä toimenpide Kiskonjoen-Perniönjoen vesistöalueen ja Aneriojoen vaelluskalakantojen elvyttämisessä, alueen virtavesiluonnon suojelussa sekä ekologisen tilan parantamisessa. Kiskonjoki on jo tärkeä vaelluskalajoki ja Holstenkosken vaellusesteen poisto laajensi kalaston ja muun virtavesieliöstön elinpiiriä. Vapaana virtaava koski edistää vesimuodostuman hyvän ekologisen tilan saavuttamista, lisää alueen matkailupotentiaalia ja elinvoimaisuutta sekä tukee virkistyskäyttömahdollisuuksien kehittämistä.
Padon purku eteni laajalla yhteistyöllä
Hankkeen yhteistyökumppaneina olivat Salon kaupunki ja WWF Suomi. Salon kaupunki toimi hankkeessa vesilain mukaisen luvan hakijana. Hankkeelle haettiin lupa Aluehallintovirastolta padon osittaiselle purkamiselle, vesitalouslupien rauettamiselle, patoaltaan ruoppaamiselle ja kosken kalataloudelliselle kunnostukselle. Lupa myönnettiin toukokuussa 2023. Pato purettiin keväällä 2024 ja kunnostukset viimeisteltiin syksyllä 2024.
Hankkeen tärkeimpiä kumppaneita ovat olleet myös alueen maa- ja vesialueiden omistajat. Lisäksi paikalliset tahot Kiskon Kirkkojärven hoitoyhdistys, Lounais-Suomen kalatalousalue ja Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri osallistuivat hankkeen omarahoitukseen. Keväällä 2024 mukaan rahoittajiin liittyi myös Open Rivers Programme. Hankkeen valmistelussa tehtiin pitkäjänteistä yhteistyötä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalveluiden ja Varsinais-Suomen alueellisen vastuumuseon kanssa. Koskialueelta on muun muassa toteutettu arkeologiset inventoinnit, jotta kunnostustoimissa voidaan huomioida arvokkaat kulttuurihistorialliset kohteet.
Mittavia ekologisia vaikutuksia
Aneriojoki on osa Kiskonjoen-Perniönjoen vesistöä, joka on valtakunnallisesti arvokas vaelluskalajoki ja suojeltu koskiensuojelulailla. Kiskonjoen-Perniönjoen vesistössä esiintyy alkuperäinen meritaimenkanta, joka on huomioitu Itämeren meritaimenen elvytys- ja hoitosuunnitelmassa. Kiskonjoen lajistoon kuuluu myös muun muassa merilohi, vaellussiika ja vimpa.
Kiskonjokeen valmistui Kosken kosken ja Hålldammin kalatiet vuonna 2022. Kalateiden rakentamisen jälkeen vaelluskaloilla oli vapaa vaellusyhteys Kiskon Kirkkojärveen ja siihen laskeviin vesistön latvajokiin. Kiskonjoen arvokkaalle taimenkannalle Aneriojoki ja sen yläpuolinen Varesjoki ovat tärkeitä esiintymisalueita. Aneriojoen Holstenkosken vanha vesivoimalaitospato kuitenkin vielä esti kalojen ja muiden vesieliöiden vaeltamisen. Holstenkosken padon purkamisen jälkeen kaloille avautuikin yli 40 kilometriä avointa puro- ja jokialuetta. Padon purkamisen jälkeen Kiskonjoen vesistö on osittain vapaa mereltä Varesjoelle asti.
Ilmaston muuttuessa vapaiden vesireittien merkitys voi entisestään korostua: kalojen ja muiden vesieliöiden pääsy pieniin viileisiin pohjavesivaikutteisiin puroihin ja jokiin voi olla entistä tärkeämpää. Kiskonjoen-Perniönjoen vesistön alkulähteet ja Varesjoki sijaitsevat arvokkaalla Hyyppäränharjun alueella, jossa on laajat pohjavesialueet ja pohjavesivaikutteisia purovesiä.
