Skanssin biodiversiteettipuistossa järjestettiin kaksi kaikille avointa työpajaa, joissa tehtiin eläviä, monilajisia pensasaidanteita uudenlaisella yhteistyöllä ja talkoilla. Biodiversiteettipuiston alueella kulkee Turku Energian voimajohtoja. Kasvusto saa voimajohtoaukean alla olla sovitusti korkeintaan kolme metriä korkeaa. Normaalisti kasvillisuus raivataankin kokonaan pois muutaman vuoden välein.
Kohteelle löydettiin uusi, monimuotoisuutta lisäävä ratkaisu yhteistyössä Valonian, Turun kaupungin, Turku Energian ja asiantuntijatyöryhmän kanssa. Tärkeää oli myös kutsua asukkaita mukaan toteutukseen, ja suunnittelussa painotettiinkin myös sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia kaikenikäisille. Elävä aidanne tehdään taivuttamalla eläviä puita ja pensaita. Näin saadaan pidettyä kasvillisuus turvallisessa korkeudessa tukien samalla luonnon monimuotoisuutta ja asukkaiden hyvinvointia.
"Pensasaita sai Skanssissa labyrintin muodon. Sokkeloisten polkujen tavoitteena on sekä biologisesti rikastunut alue että yhteisöllinen tila. Täällä kaikenikäiset ihmiset voivat saada käytännön kokemusta luonnossa järjestetyn toiminnan kautta. Aidanteiden tekeminen voi myös vahvistaa sosiaalisia ja kulttuurisia yhteyksiä."
Aidanne tehtiin olemassa olevasta kasvillisuudesta, joka koostuu enimmäkseen korpipaatsamasta ja koivusta, lisäksi alueella on jonkin verran pihlajaa ja pajuja. Luonnon monimuotoisuutta tuetaan valitsemalla erityisesti kotoperäisiä ja paikallisia lajeja ja välttämällä haitallisia vieraslajeja. Labyrinttia on tarkoitus jatkaa ja hoitaa ensi keväänä, jolloin voidaan myös istuttaa esimerkiksi pähkinäpensasta ja punaherukkaa.
Taivutettujen puunrunkojen sivuversot kasvavat ylöspäin. Näin muodostuu tiheä ja matala pensasaita, joka tarjoaa suojaa ja elinpaikkoja linnuille ja hyönteisille. Taivutetut rungot voivat myös tuottaa enemmän kukkia ja marjoja kuin vastaavat pystysuoraan kasvavat rungot.
”Turkulainen luonnontutkija ja talousopin professori Pehr Kalm kirjoitti vuonna 1756 englantilais-tyylisistä elävistä aidoista, jotka voisivat korvata Suomessa tavanomaiset riukuaidat. Pensasaidat säästäisivät puuta ja synnyttäisivät monenlaisia hyötyjä. Täällä biodiversiteettipuistossa voimme jatkaa Kalmin jalanjäljissä ja luoda omaa taivutetun pensasaidan tyyliämme sekä kehittää Suomeen uutta pensasaitakulttuuria. Pensasaidat ovat lisäksi monipuolinen ja funktionaalinen maisemaelementti eroosion torjuntaan tai vaikkapa meluaitana”, avaa taustaa työryhmän arboristi Pekka Räsänen.
Työpajan osallistujat innostuivat silmin nähden siitä, että saivat muotoilla ihan omaa, ainutlaatuista Skanssin tyyliä. Osallistujat työskentelivät pienemmissä ryhmissä – jo siinäkin näkyi erilaiset kädenjäljet.
"Pensasaidoissa kiehtoi erityisesti se, miten tässä tavoiteltiin monia eri asioita yhtä aikaa. Luonnon monimuotoisuuden ohella tuodaan uusia tapoja tehdä maisemanhoitoa. Oli hienoa oppia sekä konkreettisia kädentaitoja ymmärtääkseen paremmin, millaisia mahdollisuuksia elävillä aidanteilla voi olla osana nykypäivän kaupunkiluontoa."
Arkeologiset löydöt todistavat, että pensasaidanteita on ylläpidetty Britanniassa jo yli 5000 vuoden ajan. Englannissa ja monissa muissa Länsi-Euroopan osissa, kuten Alankomaissa, pensasaidat ovat olleet keskeinen osa maisemaa. Turku Hedge Wizards -työryhmällä on haaveena ja tavoitteena levittää tietoa ja osaamista pensasaidanteista laajemmin. He kertovat niiden soveltuvan myös kotipihoihin ja maatalousympäristöihin.
”Karjanhoidon ja eläinten hallinnan parantamiseksi tarvittiin paksumpia ja tiiviimpiä esteitä, jotta eläimet pysyivät pelloillaan ja villieläimet ulkona. Näin kehitettiin pensasaitojen järjestelmä, jossa eläviä oksia kudottiin ja taivutettiin alas sekä sidottiin paaluihin tai vaakariukuihin tiheyden lisäämiseksi. Jokainen Englannin ja Walesin kreivikunta kehitti oman tyylinsä punotuille pensasaidoille, ja näitä perinteitä ylläpidetään edelleen tänäkin päivänä”, kertoo työryhmän puutarhuri David Stokes avaten kulttuurihistoriaa.
Turku Energiaa kiinnostaa, voisiko tällaisia toimintatapoja hyödyntää muissakin vastaavissa kohteissa.
”Oli mielenkiintoista osallistua aidan tekemiseen. Työ oli luovaa, mukaansatempaavaa ja rentouttavaa. Oli palkitsevaa nähdä, kuinka omilla käsillä syntyi jotain konkreettista, joka tukee luonnon monimuotoisuutta. Päivästä jäi hyvä mieli sekä yhdessä tekemisestä että siitä, kun sai olla mukana palauttamassa ympäristöä luonnolle ja ihmisille”, kertoo kunnossapitoinsinööri Milla Kankaanpää Turku Energia Sähköverkoilta.
Skanssin biodiversiteettipuistossa on järjestetty paljon erilaisia talkoita ja työpajoja, sillä Urban Biodiversity Parks -hankkeessa kehitetään uudenlaisia tapoja osallistavaan luonnonhoitoon ja asukkaita on otettu mukaan puiston perustamiseen. Tämä työpaja sai erittäin paljon kiitosta osallistujilta mielenkiintoisimpana, luonnon monimuotoisuuden ja sosiaaliset näkökulmat vahvasti ja ennenkokemattomalla tavalla yhdistävänä toteutuksena. Jatkohoitoon ja ylläpitoonkin on edelleen tärkeää kutsua asukkaita mukaan, ja suunnitteilla onkin aitatalkoot jälleen ensi keväänä. Lue lisää Skanssin luontoryhmästä ja liity mukaan!
"Juuri tälläiset aidanrakennustalkoot on hyviä. Paikalla asiantuntijat opastamassa. Parhaiten oppii tekemällä! Saatuja oppeja pitäisi porukalla käyttää rakennettujen kohteiden ylläpitoon."
Mikä on elävä, monilajinen pensasaidanne?
Sekapuustoisista, pensaista ja monivuotisista kasvilajeista koostuva elävä pensasaita tarjoaa ravintoa ja suojaa niin luonnon eliöstölle kuin ihmisille sekä luo historiallisia, kulttuurisia ja ekologisia yhteyksiä maisemassa.
Pensasaita (hedge), monilajinen pensasaita (mixed hedge) sekä puupensas aidanne (hedgerow) ovat keskenään hieman erillaisia. Aidanteet voivat olla luonnollisesti pystyssä kasvavista puista ja pensaista muodostuvia rivejä tai niitä voidaan taivuttaa. Taivutettujen runkojen sivuversot kasvavat ylöspäin. Näin muodostuu tiheä ja matala pensasaita, joka tarjoaa suojaa linnuille ja selkärangattomille. Taivutetut rungot voivat myös tuottaa enemmän kukkia ja marjoja kuin vastaavat pystysuoraan kasvavat rungot.
Pensasaitaa ja monilajista puupensasaitaa hoidetaan säännöllisesti ja pidetään muodossa. Villimpi puupensasaidanne on epäsäännöllisemmän muotoinen, sitä leikataan harvemmin ja siinä voi kasvaa täysikasvuisia suuria puita, jotka voivat muodostua maamerkeiksi ja kulttuuriperintökohteiksi.
Suomessa monilajisissa pensasaidoissa voidaan käyttää kotoperäisiä lehtipuulajeja, kuten saarnea, pähkinäpensasta, jalavaa, tammea, orapihlajaa, ruusua, metsäomenapuuta, tuomea, koivua, pajua ja raitaa sekä luumua. Myös mitä tahansa pienempiä kotoperäisiä pensaslajeja voidaan käyttää. Monimuotoisuushyötyjen saavuttamiseksi on tärkeää käyttää Suomessa alkuperäisiä paikallisia lajeja. Haitallisia vieraslajeja sen sijaan tulisi välttää. Esimerkiksi kurtturuusu tai viitapihlaja-angervo voivat levitä siemenistä tai juurivesoista laajoille alueille. Pensasaidat voivat sisältää myös piikikkäitä lajeja kuten orapihlajaa ja ruusua. Suomessa yleisesti käytetyistä havupuulajeista, kuten kuusesta, katajasta, tuijasta ja vuorimännystä tehdään yleensä yhden lajin pensasaitoja. Niiden joukkoon on vaikea lisätä lehtipuita ja sekapuustoisen lehtipuu-pensasaidan hyödyt jäävät pois.
Puupensasaidat voivat tarjota ihmisille hyvinvointia ja ekosysteemipalveluita. Aidat ovat monille lajeille suojaisa paikka pesimiseen, ruokailuun ja lepäämiseen sekä turvalliseen liikkumiseen alueiden välillä. Pensasaidat lisäävät pölyttäjien määrää läpi kasvukauden, kun jokainen pensasaidassa esiintyvä kasvilaji kukkii vuorollaan. Pensasaidat myös suodattavat vesi- ja ilmansaasteita sekä ehkäisevät maaperän eroosiota sekä antavat tuulensuojaa.
