Turun Rauvolanlahdella kartoitettiin asukkaiden ja alueella liikkuvien mietteitä virkistysalueiden käyttöön ja hoitoon sekä hulevesiratkaisuihin liittyen. Vastaajat pohtivat, mitkä asiat he kokevat tärkeänä ympäristössään ja mihin puolestaan toivovat muutosta. Kyselyllä selvitettiin, huolettaako lisääntyvä kuivuus- tai tulvariski ja mitkä olisivat parhaat keinot varautua niihin. Tiedosta on hyötyä Turun kaupungille alueen hoidon suunnittelussa.
Tutkimus tehtiin osana EU-rahoitteista RESIST-hanketta. Hankkeessa arvioidaan luontopohjaisten ratkaisujen kustannuksia ja hyötyjä. Asukkaiden ja sidosryhmien näkemysten pohjalta saadaan kuva hyödyistä ja niiden tärkeydestä. Lisäksi hankkeessa tuotetaan tietoa hulevesien- ja valumavesien luonnonmukaiseen hallintaan sekä suunnitellaan konkreettisia vesienhallinnan toimenpiteitä hankkeen pilottialueille.
Ensiaskel alueen yhteiskehittämiseen asukkaiden kanssa
Turun kaupunki tulee tekemään Rauvolan pilottialueella toimenpiteitä hulevesijärjestelmän parantamiseksi. Toimenpiteiden suunnitteluun otetaan mukaan alueen asukkaat, ja kyselyn toteuttaminen olikin ensiaskel suuntaviivojen muotoiluun asukkaiden kanssa. Kyselyllä kartoitettiin yleisellä tasolla alueen asukkaiden kohtaamia vesienhallintaan liittyviä ilmiöitä ja huolenaiheita alueella sekä toivottuja kehitysratkaisuja. Työ jatkuu syksyllä 2024 järjestettävillä asukastyöpajoilla, jolloin pyritään pääsemään vielä lähemmäksi konkretiaa ja miettimään eri ratkaisuvaihtoehtoja.
Aineistoa hankittiin verkossa ja paikan päällä
Aineistoa hankittiin kahdella tavalla: Haastattelemalla virkistyskäyttäjiä maastossa 4.6.–28.10.2023 välisenä aikana. Haastatteluja täydentämään paikkatietopohjainen verkkokysely oli avoinna marraskuusta 2023 helmikuulle 2024. Alueen asukkaita tiedotettiin kyselystä postikortilla sekä Turun kaupungin sosiaalisen median kautta.
Alle on koostettu kyselytutkimuksen tuloksia. Tarkkoja tietoja tutkimuksesta voi tiedustella tutkimuksen ja koosteen tekijöiltä:
Hilla Saksman ja Nora Fagerholm / Turun yliopisto, Maantieteen ja geologian laitos
Annika Tienhaara ja Eija Pouta / Luonnonvarakeskus
Taustatiedot
Kaikkiaan vastauksia kyselyyn kertyi 1010 kappaletta. Vastaajista noin kolmannes (33,95 %) ilmoitti olevansa eläkkeellä.
Haastattelemalla virkistyskäyttäjiä maastossa vastauksia saatiin 152 kappaletta. Haastateltujen keski-ikä oli 55 vuotta.
Paikkatietopohjaiseen verkkokyselyyn vastauksia tuli 848 kappaletta. Vastaajien keski-ikä 61 vuotta.
Verkkokyselyä markkinoitiin postinumeroalueille 20740 sekä 20880. Talouksia alueella on kaikkiaan 5192, joten vastausosuus oli 17 % alueen kotitalouksista. Vastaajista noin puolet (50,7 %) asuu kerrostalossa, omakotitaloasujia otoksessa on vähiten (17,2 %).
Käynnit ja aktiviteetit
Kyselyyn vastanneet liikkuvat aktiivisesti alueella, useimmat 2–6 kertaa viikossa tai jopa päivittäin. Tyypillisimmin alueella käydään kävelemässä tai pyöräilemässä ja tarkkailemassa luontoa. Asukkaat käyttävät aluetta kolmanneksi eniten läpikulkuun. Alueella sijatsee myös siirtolapuutarha.
Selkeä enemmistö, yli 60 % vastaajista arvelee käyvänsä myös seuraavan viiden vuoden aikana alueella saman verran kuin nykyään. Mikäli ehdotetuissa hoitoratkaisuissa painotetaan vastaajan mielestä tärkeimpiä toimia, arvelee hieman yli 20 % vastaajista, että kävisi alueella hiukan nykyistä enemmän.
Tärkeäksi koetut seikat
Vastaajat kokevat alueella tärkeäksi rentouttavat, monimuotoiset luontokokemukset. Vastaukset ovat hyvin samankaltaisia: virkistyskäytttäjät antavat kautta linjan hieman korkeamman arvosanan (asteikko 1–5) kuin alueen asukkaat. Molemmilta vastaajajoukolta vhieman vähemmän merkitystä on sillä, että kokemus jaetaan toisten ihmisten kanssa tai veden läheisyydellä.
Häiritsevät asiat
Myös häiritseviä asioita pohtiessaan vastaajat antoivat keskenään samantyylisiä vastauksia: kaikki häiritsevät asiat saivat korkeintaan arvosanan 3 (asteikko 1–5). Poikkeuksena virkistyskäyttäjiä hieman enemmän häiritsevä merkittyjen ulkoilureittien ja pitkospolkujen (huono) kunto, joka sai keskiarvon ~3,4. Kaikkiaan voikin todeta, että eniten häiritsevätkään asiat eivät ole kuitenkaan kovin häiritseviä. Avoimissa vastauksissa korostuvat roskaaminen ja melu.
Huolestuttavat asiat
Vastaajat eivät ole keskimääräisesti kovin huolissaan ehdotetuista teemoista, mutta eniten huolta kerättää meren tila: ravinteiden huuhtoutuminen ja vedenlaadun heikkeneminen. Asukkaita huolestuttaa seuravaksi eniten rakennusten kostuminen, virkistyskäyttäjiä (kuten palstaviljelijöitä) ajoittainen kuivuus alueella.
Ratkaisujen arvottaminen
Vastaajille esiteltiin erilaisia ratkaisuja, joilla voidaan vaikuttaa alueen valumavesien määrään ja laatuun, luonnon monimuotoisuuteen ja virkistyskäyttömahdollisuuksiin tulevaisuudessa. Kysymyksessä pyydettiin jakamaan mahdollisesti käytössä olevaa rahaa (100) eri vaihtoehtojen välille.
Ajatuksia hulevesien hallinnasta
Valumavesien luonnonmukaiset hallintakeinot voivat tuntua terminä vieraalta, mutta mielipideväittämistä näkyy, että luonnonmukaiset menetelmät saavat tukea vastaajilta. Kun kysyttiin, kannattavatko asukkaat kasvillisuuden lisäämistä asuintalonsa tontilla valumavesien hallitsemiseksi, 34,7 % jätti kuitenkin vastaamatta kysymykseen. Eniten kannatusta kasvillisuuden lisääminen sai kerrostaloasujilta, vähiten omakotitaloista.
Niiltä, jotka vastasivat kyllä, kysyttiin lisäksi, moniko olisi valmis itse tästä maksamaan (39,2 %) tai halukkaita käyttämään asiaan aikaa (46,9 %). Valtaosa vastaajista olisi valmis noin 50–100e summiin ja 1–3 päivän työskentelyyn kasvillisuuden lisäämiseksi.
