Yhteenvetoa alueellisen ilmastotyön arviointihaastattelusta

Uutinen

|

28.11.2024

Maakunnassamme on tehty ilmastotyötä pitkään. Vuodesta 2018 vuoteen 2024 työtä on vauhdittanut Suomen ympäristökeskuksen koordinoima Canemure -hanke, jossa laadittiin mm. maakunnallinen ilmastotiekartta toimenpiteineen. Aluekoordinaatiota hoiti Varsinais-Suomen ELY-keskus. Mukana aktiivisessa hankeryhmässä on ollut myös maakuntaliiton edustajia. Tässä uutisjutussa arvioimme ilmastotyön yleistä kehitystä Varsinais-Suomessa. Kirjoitus perustuu SYKE:n tekemään aluekoordinaatiotoimijoiden loppuhaastatteluun.

Miten Canemure -hanke on vaikuttanut alueelliseen ilmastotyöhön?

Hankkeen toteutusaikana selkeitä muutoksia aikaisempaan ovat olleet työn pitkäjänteisyys ja jatkuvuus, käytettävissä olevat valtakunnalliset työkalut sekä muiden maakuntien referenssit ja ilmastokarttatyö. Samanaikaisesti oli käynnissä ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelma, jonka avulla maakunnassa rahoitettiin useita ilmastotyön käytännön toteutusta edistäviä hankkeita. Nämä kuntien hankkeet ovat vahvistaneet työn jalkauttamista maakunnassa. Turun kaupunki on maakunnan edelläkävijä ilmastotyössä kansainvälisestikin. Se on tuonut maakunnalle tukea, apua ja vertailukohteen.

Joukko hymyileviä ihmisiä vanhan, muuratun kiviseinän edustalla Qvidjassa.
Ilmastovastuujaosto koolla Qvidjan kartanolla. Kuva: Qvidja

"Ilmastotyö on tullut lähemmäs johtamista kokonaisuudessaan. Me olemme halunneet pitää esillä sitä, ettei ilmastotyö ole lisätyötä, vaan se on osa kaikkea työtä. Vuonna 2018 ilmapiiri oli jo myönteinen ja nyt tietopohjamme on vahvistunut – ymmärrämme paljon paremmin, missä maakunnan ilmastotyössä mennään. Esimerkiksi maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma oli tosi iso elementti työstettäväksi hankkeessa."

Maakunnan yhteistyöryhmän alle perustettiin hankkeen alkaessa Ilmastovastuujaosto. Se toi työlle keskustelualustaa, jonka kautta pystyttiin viestimään alkanutta työtä eteenpäin eri toimialoille ja kuntiin. Jaosto toimi osittain myös tiekarttatyön ohjausryhmänä.

Varsinais-Suomessa aktiivinen kuntaverkosto on erityislaatuista

Ilmastotyön organisoinnin onnistumisena pidämme sitä, että Varsinais-Suomen 27 kunnasta 25:llä on joko ilmastosuunnitelma tai se on valmistelussa keväällä 2025. Vuonna 2020 vain neljällä kunnalla oli voimassa oleva ilmastosuunnitelma tai -ohjelma. Tiedämme Valoniassa melko hyvin, mitä kuntien ilmastosuunnitelmissa on, koska olemme olleet mukana tavalla tai toisella näiden kaikkien suunnitelmien valmistelussa tai laatimisessa. Kuntien suunnitelmat eivät ole samanlaisia keskenään, vaikka niissä on paljon yhteisiä elementtejä. Kunnat voivat kuitenkin oppia ja hyötyä toisistaan suunnitelmien toimeenpanossa.

Valonian tiivis kontakti kuntiin on mahdollistanut käytännön ilmastotyön etenemisen. Järjestämme säännöllisesti kuntien ilmastotapaamisia sekä muiden teemojen verkkotapaamisia useita kertoja vuodessa. Ilmastotiekarttaan on määritelty mahdollisimman tarkkaan toimenpiteet, joita maakunnassa tarvitaan tavoitteiden saavuttamiseksi.

Maakunnallinen ilmastotiekartta on toiminut kuntien ilmastosuunnitelmien toimenpiteiden pohjalistana, josta kunnat ovat voineet poimia sisältöä omiin suunnitelmiinsa. Vaikka ilmastosuunnitelmia ei ole tehty tässä hankkeessa, kaikki pohjatyö, lähtötiedot, ilmastotiekartta alueellisen yhteistyön muotona sekä poliittinen keskustelu ovat osa Canemuren kokonaisuutta. Sen ansiosta olemme puhuneet asiasta säännöllisesti maakuntahallitukselle ja kuntajohtajakokoukselle sekä järjestäneet sidosryhmille pyöreän pöydän keskusteluja ja tapahtumia päättäjille. Toiminnalla on ollut vaikutusta kunnissa: ilmapiiri ja osaamisen taso ovat kehittyneet eri organisaatioissa.

Valtakunnallinen asiantuntijaverkoston työkalut ovat tuoneet työhön yhdenmukaisuutta

Maakunnallista ilmastotyötä ovat vauhdittaneet valtakunnallisen asiantuntijaverkoston tuottamat päästölaskennat ja indikaattorit, jotka ovat olleet suuri apu kuntatyössä. Olemme koonneet kuntien työryhmille päästötietoja ja indikaattoreita, jotta ne saavat selkeämmän kuvan kunnan tilanteesta, myös suhteessa maakunnan päästöihin. Pitkän hankeajan tuoma johdonmukaisuus ja jatkuvuus on ollut olennaista ilmastotyön kehittämisessä, ja sen myötä on syntynyt myös uusia hankkeita yhteisen teeman alle.

Alueen ilmastotyön organisoinnissa on ollut haastavaa toimintakentän laajuus ja siihen nähden vähäiset resurssit. Hyvää on se, että yhteistyö ELY-keskuksen kanssa on ollut sujuvaa ja olemme saaneet paljon aikaiseksi: on koordinoitu ilmastovastuujaostoa, kutsuttu koolle kuntaverkostoa, tehty ilmastotiekartta, kierretty maakunnassa, järjestetty sidosryhmätapahtumia sekä kirjoitettu blogeja ja ajankohtaisjuttuja. Tämän lisäksi on tehty seurantaa ja raportointia, joten välillä on ollut työntäyteisiä hetkiä.

"Osittain positiivinenkin haaste on ollut saada kattavaa kokonaiskuvaa siitä, mitä kaikkea ilmastotyön saralla maakunnassa tapahtuu ja mitä on suunnitteilla eri tahoilla."

Millainen on alueellisen koordinaation tulevaisuuden rooli kuntien ilmastotoimien tukemisessa?

Alueen kunnat ja sidosverkostot odottavat koordinoinnin jatkuvan, mutta ilmastotyölle tai hankkeille ei ole tällä hetkellä rahoitusta tiedossa. Ilmastovastuujaosto kuitenkin jatkaa toimintaansa, mutta kokonaisuus ja koordinointi nykyisellä tasolla päättyy toistaiseksi. Epävarmuutta on myös siitä, miten tulevassa valtion aluehallinnon uudistuksessa ELY-keskuksen tähän asti hoitamat ilmastotehtävät järjestetään.

Vaikka kyseessä on ollut poikkeuksellisen pitkä hanke, jatkuvuus on haaste. Olisi tärkeää, jos voisimme jatkaa työtä, sillä tiekartan toimeenpano ja päivittäminen vaativat vielä toimia. Myös sopeutumisen teema nousee ja vahvistuu keskusteluissa.

Alueellisessa ilmastotyössä on vaikutettu poliittiseen päätöksentekoon keskustelemalla aktiivisesti kuntajohdon kanssa. Kuntajohtajat ovat ilmastoverkostossa ja keskustelussa olennainen ryhmä, ja myös kuntien luottamushenkilöille on viety tietoa. Meidän pääviestimme on, että kunnan ilmastotyö on mahdollistavaa työtä ja sidosryhmätyötä – merkki eteenpäin menevästä kunnasta. Se tarkoittaa myös elinvoimaa ja uudistuskykyä. Valonia tuo puolueettomana toimijana tutkitun tiedon saataville päättäjien keskusteluun.

Suurimmat vahvuudet maakunnan ilmastotyössä ovat verkostot ja Valonian olemassaolo. Kuntaverkostojen luonti ja ylläpito ovat pitkän työn tulosta ja saattavat näyttää helpolta, mutta vaatii taiteilua, että jatkuvuus toteutuu. Turku on edelläkävijä, kansainvälisesti palkittu ilmastotoimija ja sen veturivaikutus maakunnassa on ilmeinen. Haasteena on kokoluokkaero, sillä Turku on iso kaupunki ja maakunnassa on paljon pieniä kuntia. Miten saadaan Turun oppeja sovellettua pieniin kuntiin? Myönteistä on se, että kunnat ovat edistyneet paljon omassa työssään ja niiden osaaminen on lisääntynyt.

Vahvuudeksi voi laskea myös viestinnän kuntiin sekä sidosryhmille. Sekä Valonian omien kanavien että ELY-keskuksen Ympäristö Nyt -verkkopalvelun kautta tehdään vahvaa viestintää esimerkiksi uutiskirjeiden ja ajankohtaisjuttujen muodossa.

Kuuden vuoden työstä jää paljon pysyvää

Canemure -hankkeen päättymisen jälkeen maakuntaan jää ilmastotiekartta, ja ilmastovastuujaosto jäsenineen ylläpitämään keskustelua. Toki tiekarttaa tulee jossain vaiheessa päivittää. Käytännön ilmastotyö jatkuu kuntien ilmastoverkoston ja ilmastoviestinnän kautta tavalla tai toisella. Hankkeen aikana sekä tekijöiden että osallistujien ja sidosryhmien osaaminen on kasvanut, ja tämä osaaminen jää alueelle elämään. Yhteistyö jatkuu, eikä ilmastotyön koordinointia lopeteta, vaikka käytettävät resurssit puuttuvat.

Päättynyt hanke on ollut alueellemme todella tärkeä. Hyvää on se, että hankekokonaisuuteen osallistuneilla seitsemällä alueella on ollut selkeä ja yhtenäinen rooli ilmastolain tavoitteiden edistämisessä ja toimeenpanossa. Yksittäiseen maakuntaan resurssi on ollut pieni, mutta välttämätön, jotta Varsinais-Suomessa on päästy tähän vaiheeseen kuntien kanssa. Kokonaisuutena hanke on ollut hyvin johdettu ja koordinoitu. Aluekoordinaatioiden verkostossa olemme oppineet ymmärtämään oman alueemme vahvuudet. Vaikka maakunnat ovat eri tilanteissa, vertaiskeskustelut ovat rikastuttaneet kokonaisuutta.

"Osittain positiivinenkin haaste on ollut saada kattavaa kokonaiskuvaa siitä, mitä kaikkea ilmastotyön saralla maakunnassa tapahtuu ja mitä on suunnitteilla eri tahoilla."

Riikka Leskinen

toimialapäällikkö
044 907 5995
riikka.leskinen@valonia.fi

Liisa Harjula

energia-asiantuntija
040 1820 412
liisa.harjula@valonia.fi

Uutiseen liittyvät hankkeet

Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (CANEMURE)

1.11.2018–31.10.2024