Lieto ja Paimio ovat mukana Varsinais-Suomen Helmikunnat 2 -hankkeessa kuuden muun kunnan ohella. Molemmissa kunnissa tavoitteeksi on asetettu arvokkaiden perinnebiotooppien elvyttäminen. Liedossa työskentelytavoiksi ovat valikoituneet raivaus ja niittäminen, kun taas Paimiossa töihin pääsevät aitojen rakentamisen jälkeen naudat ja lampaat.
Urakoitsijana kaikissa kohteissa toimii Luonnonhoito Alanko, joka on erikoistunut nimenomaan perinneympäristöjen ennallistamistöihin. Hoitotoimenpiteet kummassakin kunnassa on aloitettu osin jo talven aikana puiden kaadoilla, mutta pääosa töistä tehdään kesän 2024 aikana.
Valmakodin ympäristöstä entistä luonnonmukaisempi Liedossa
Liedon niittykohteista kaksi sijaitsee lähellä keskustaa, ikääntyneiden ihmisten palveluasumista tarjoavan Valmakodin alueella. Teijunpihan ja Maijanpellon niityiksi nimetyille alueille Maa- ja kotitalousnaisten maisemapalvelut toteuttivat vuonna 2020 RAMS-luokittelun yhteydessä hoitosuunnitelmat (ProAgria Länsi-Suomi, Katri Eriksson). Hoitosuunnitelmien perusteella kohteet otettiin mukaan Helmi-elinympäristökunnostuksiin.
Teijunpihassa on erilaisia alueita: nurmikkoa, voimajohtoaluetta sekä kuivia kallioketoja. Osa nurmialueesta on tarkoitus jättää ajamatta, jolloin niittykasvillisuus pääsee elpymään. Loppukesästä tapahtuvalla niitolla huolehditaan siitä, että kasvit ehtivät kukkia ja siementää. Tämän jälkeen alue niitetään ja niittojäte korjataan pois. Tällä tavalla maaperän ravinteisuutta pikku hiljaa vähennetään, mikä edistää kasvilajiston monipuolistumista.
Kuivilla kedoilla maaperä on valmiiksi ravinneköyhää, mutta niiden osalta tärkeintä on huolehtia ylimääräisen puuston ja pensaikon raivaamisesta. Puut sekä varjostavat että rehevöittävät ketoa päästessään vapaasti kasvamaan. Voimalinjojen alapuolinen maasto on pidettävä vapaana korkeasta kasvillisuudesta ja tämän takia Fingrid huolehtii säännöllisestä raivaamisesta. Näilläkin alueilla ruohovartista kasvillisuutta niitetään ja reuna-alueita raivataan. Kaikilla niityillä ajankohtaista on myös vieraslajien poistaminen.
Valmakodin ympäristön lisäksi toinen Liedossa hoidon piiriin tuleva alue sijaitsee Kirkonseudun taajamassa, Savijoen ja Maunulan pientaloalueiden välissä, lähellä Maunulan luonnonsuojelualuetta. Alueella on tehty kaksikin luontoselvitystä (Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio 2019 sekä Saija Kajala 2022) ja niiden perusteella alueella voidaan todeta olevan sekä maisema- että luontoarvoja. Maunulan niityt ovat lähialueen ihmisille tärkeitä myös virkistysalueina, joten niiden hoito on tämänkin vuoksi hyvin perusteltua. Hoitotapoina täälläkin on raivaaminen, niittäminen ja vieraslajien poistaminen.
Paimiossa Vähäjokipolun ja Jokelan koulun ympäristön vetovoima kasvaa
Ulkoilijoiden suosima Vähäjokipolku Paimionjoen suurimman sivuhaaran Vähäjoen varressa Paimion keskustan tuntumassa saa todennäköisesti lisää kulkijoita, kun naudat saapuvat laitumelleen aivan polun viereen. Kohteen hoitosuunnitelma ja peruskunnostus tehtiin Varsinais-Suomen Helmikunnat 1 -hankkeessa, jonka mukaisesti alueelle haettiin laiduntaja ja rakennettiin niille sopiva laidun.
Luonnonhoito Alanko on toukokuussa 2024 pystyttänyt komean aidan, jonka tehtävänä on pitää ihmiset koirineen ulkopuolella ja paikallisen karjatilallisen naudat sisäpuolella. Alkuperäiskarjaa edustavat kyytöt eli itäsuomenkarjan eläimet ovat aiemmin laiduntaneet Vähäjoen vastarannalla, missä ne ovatkin tehneet hienoa jälkeä.
Jokelan koulun ympäristöä ei ole totuttu ehkä pitämään retkikohteena, mutta laitumella maisemanhoitoa ja vieraslaji jättipalsamin torjuntaa tekevät lampaat ovat hyvä syy käydä katsomassa Paimionjoen vartta kesästä 2024 alkaen. Koska ollaan aivan koulun vieressä, tarjoaa laidunnus oivan ja innostavan lisän koululaisten ympäristökasvatukseen.
Ihmisten on kuitenkin tärkeää muistaa, että laidunaikana liikkuminen laidunalueella on kiellettyä, eikä koiria saa pääsää laiduneläinten joukkoon.
