Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ylläpitämä Kuntien kasvihuonekaasupäästöjen skenaariotyökalu on tuttu monelle kuntien ilmastotyön parissa työskentelevälle. Työkalulla voi tarkastella eri sektoreiden ilmastotoimien vaikuttavuutta verrattuna asetettuun päästövähennysten kokonaistavoitteeseen ja tavoitevuoteen.
Skenaariotyökalun laajemman päivityksen yhteydessä rakennetaan parhaillaan täysin uutta tarkastelutasoa: maakunnallinen päästöskenaario. Uuden tason rakentamiseksi täytyy määrittää, mitkä ominaisuudet nykyisessä kuntatasossa toimivat siirryttäessä maakunnan tarkasteluun – ja mitkä eivät. Pelkkä valistunut arvio ei riitä, joten työkalun raakaversiota on testattu kolme kertaa maakuntatoimijoiden kanssa.
Maakuntatasolla tarkkuustaso yleistyy ja suora vaikutusvalta vähenee
Skenaariotyökalun pohjalla on kansallisen energia- ja ilmastopolitiikan tueksi laaditut taustaskenaariot ja vaikutusten arviot. Tämä tarkoittaa, että työkalun muuttujat sisältävät pohjaoletuksen päästösektoreiden arvioidusta kansallisesta kehityksestä nykyisillä, maltillisilla politiikkatoimilla.
Järjestettyjen maakuntien työpajojen lähtökohtana oli kansallisen perusskenaarion muokkaaminen kunkin maakunnan ominaisuuksien mukaan. Osallistujat pohtivat, mitkä tekijät maakunnassa vaikuttaisivat siihen, että päästöt kenties vähenevät jollain sektorilla kansallista tahtia nopeammin tai hitaammin. Monen sektorin osalta pohdittiinkin, mitä tiedetään niihin kohdistuvan sääntelyn tiukentumisesta ja toimialojen omista tavoitteista. Toisaalta olennaiseksi nousi myös se, missä kokoluokassa kyseinen sektori on maakunnassa – eli onko mahdollinen muutos juuri tällä alueella vaikuttava toimi.
Tällaisia skenaarioita maakunnat rakensivat
Uusimaa: Liikennesektori erottuu selvästi muusta maasta
Uudenmaan liitto on päivittänyt Ympäristöviisas Uusimaa –tiekarttaansa maakunnan ilmastotyölle. Tavoitteena on hiilineutraali Uusimaa vuonna 2030 ja hiilinegatiivisuus 2050 eteenpäin. Skenaariotyöpajaan valittiin tehtäväksi ns. realistinen skenaario, jossa arvioitiin maakunnassa tiedossa olevaa kehitystä ja toimenpiteitä suhteessa tavoitteeseen. Uusimaa piti sekä maakunnan liiton sisäisen että laajemman työpajan sidosryhmille. Osallistujat olivat kaavoituksen, energiantuotannon, liikennesuunnittelun ja maakunnan ilmastotyön asiantuntijoita.
Uudellamaalla pohdituttivat muun muassa seuraavat seikat:
- Fossiilisista polttoaineista luopumisen vauhti arvioitiin hieman kansallista kehitystä vauhdikkaammaksi.
- Tieliikenteen käyttövoimien kehitystä arvioitiin kansallista paremmaksi, mutta sen sijaan vesiliikenteen osuus mietitytti, sillä kauppamerenkulun osuus maakunnassa on suurta.
- Kuorma- ja pakettiautoliikenne sai myös aikaan pohdintaa: pääkaupunkiseudulla on paljon logistiikkakeskuksia, jolloin toisaalta vähäpäästöisemmäksi mahdollisesti muuttuvia ajoneuvoja on muuta maata suurempi osuus.
- Samaten esimerkiksi työkoneissa voidaan arvioida, että vaikka sähköistyminen on hidasta, maakunnassa voi olla mittavasti juuri niitä koneluokkia, joissa sähköistyminen on helpompaa kuin toisissa.
Varsinais-Suomi: Tarkastelu auttoi peilaamaan tavoitteita toimintaan
Varsinais-Suomen monialainen ilmastovastuujaosto testasi myös uutta maakuntatasoa. Perusura maakunnalle näytti 70 prosentin päästövähennystä vuodesta 1990 vuoteen 2035 mennessä. Jaosto kommentoi muuttujia ajatuksella, koetaanko kansallinen perusura realistiseksi kehitykseksi maakunnassa.
Varovaisen realistinen skenaario koettiin osittain haastavaksi. Tarkastelu konkretisoi sen haasteen, että yksittäisten toimien vaikutus ei helposti näy päästöissä. Lisäinfoa toinen asia Skenaarioiden laatimisen tarkoitus ei olekaan ennustaa mittatarkkaa tulevaisuutta vaan pohtia tavoitteen ja toiminnan suhdetta: ohjaako optimistinen ilmastotavoite aktiiviseen toimintaan. Skenaariotyökalun hyödyksi koetaan leikittely ”mitä jos?” -ajattelun kautta ja sen koetaan antavan eväitä keskustelulle siitä, mihin alueen toimijat haluavat panostaa ja mitä linjoja yhdessä ajaa.
Varsinais-Suomen ilmastovastuujaosto pohti muun muassa:
- Tieliikenteessä paketti- ja kuorma-autologistiikan muutosta vähäpäästöisiin käyttövoimiin arvioitiin perusuraa positiivisemmaksi. Toisaalta jakeluvelvoitteen ja jakeluverkon kattavuus ja logistiikan yritysten investointikyky ovat ratkaisevia tekijöitä tälle muutokselle.
- Tieliikenteessä henkilöautojen sähköautojen osuuden kasvaminen vaatisi vahvoja kansallisia toimia ja alueellista panostusta jakeluverkkoon. Positiivisena merkkinä pidettiin kuitenkin alueen joukkoliikenteen ja matkaketjujen kehittämistä, jossa Varsinais-Suomella voisi olla useita alueita vahvempi muutosvauhti.
- Rakennusten energiatehokkuutta arvioitiin keskimääräistä vahvemmaksi, sillä maakunnan julkinen sektori, yritykset, tutkimus ja teknologia ovat teemassa vahvoja.
- Maatalous on maakunnan päästöjen kannalta keskeinen sektori, mutta sen kehityssuuntaa on vaikea arvioida. Maatalouden tukijärjestelmän muutos tulosperusteiseksi voi olla mahdollisuus päästövähennysten vauhdittamiselle.
Pirkanmaa: Monta suuntaa energiajärjestelmän kehitykselle
Pirkanmaalla on visio fossiilittomasta, energiatehokkaasta ja ympäristöystävällisestä energiajärjestelmästä 2030 mennessä. Tätä visiota työstettiin muun muassa energian tuotannon, käyttäjien ja asiantuntijoiden laajassa edustuksessa. Nyt osittain samoja sidosryhmiä koottiin jälleen yhteen pohtimaan energiasektorin muuttunutta toimintaympäristöä ja kokoamaan skenaariota vuoteen 2040.
Tulevaisuuden isojen linjojen hahmottelu työpajassa oli paikoin haastavaa. Toisaalta osallistujat kokivat, että nykyisin on vaikea ennakoida mihin päin maailma kehittyy ja mitä yllättäviä, nopeita muutoksia on tulossa. Tähän verrattuna energiapuolen investoinnit tuotannon ja verkon puolella hahmotetaan hyvin pitkällä aikavälillä. Työpajailijat keskustelivat paljon siitä, pysyykö viranomaistyö mukana kehityksessä ja löytyykö energiasektorille pitkän aikavälin yhteistä näkemystä. Skenaariotyöskentely valotti hyvin sitä, kuinka monia mahdollisia polkuja energiasektorilla onkaan ja kuinka pitkälle tulevaisuuteen näitä linjoja tulee jo hahmotella.
Pirkanmaan energiateemassa mietitytti muun muassa:
- Miten kulutussähkön kasvu arvioidaan datakeskusinvestointien maailmassa: millainen on vuoden 2040 datakeskuksen kulutus, ovatko laitteet energiatehokkaampia ja jatkuuko investointivauhti?
- Skenaarioon arvioitiin reilu kolminkertaistuminen sähkön kulutukseen. Lisäksi sähkön päästökerrointa arvioitiin perusuraa suuremmaksi.
- Kaukolämmön osalta oletetaan enenevää hukkalämmön hyödyntämistä ja vähenevää puupolttoaineiden käyttöä. Kääntyykö kehitys peräti niin, että kaukolämpö on uudisrakentamisen oletusarvo ja tällöin pumppuratkaisut vähentyvät?
- Rakennusten energiatehokkuus ei uudessa perusurassa vielä sisällä oletuksia EU:n energiatehokkuusdirektiivien ohjausvaikutuksista. Asuinrakennusten ja muiden rakennusten energiatehokkuutta arvioitiin Pirkanmaalla perusuraa positiivisemmaksi.
- Lisäksi osallistujat keskustelivat innokkaasti vedystä, maataloudesta ja biokaasusta sekä hiilidioksidin talteenotosta eritoten puupolttoaineiden osalta.
Uudistuksia myös kuntatason skenaarioille
Skenaarioiden muodostamisessa on paljon mahdollisuuksia erilaisten painotusten tarkasteluun: katsotaanko 10 vai 20 vuoden päähän, halutaanko keskittyä tiettyihin sektoreihin vai verrataanko arvioitua peruskehitystä kunnianhimoisempaan uraan. Useamman vaihtoehtoisen skenaarion tarkastelu voi olla hyvin motivoivaa: löydetään sekä juuri oman alueen vahvuudet mutta myös vaihtoehtoisia polkuja, mikäli suunnitelmat eivät näytäkään menevän haluttuun suuntaan.
Seuraavaksi skenaariotyökalun kehityksessä keskitytään työkalun laajentamiseen uusilla ominaisuuksilla. Kuntatason tarkasteluun on tulossa uutena ilmastotyön kustannusten ja aluetalousvaikutusten mallinnusta sekä sosiaalisia vaikutuksia, kuten energiaköyhyyden osuutta väestössä. Myös nämä uudistukset vaativat kenttätestausta ennen päivitetyn työkalun julkaisua. Demoversion pilotoinnin myötä saamme arvokasta palautetta sekä kuntatason skenaarion nykyisen sisällön käyttökokemuksesta, että uusien lisättyjen muuttujien toimivuudesta.
Päivitetty kuntatason päästöskenaariotyökalu ja uusi maakuntatason päästöskenaariotyökalu valmistuvat keväällä 2027. Skenaariotyökalun uudistusten julkaisujen yhteydessä tullaan järjestämään perehdytystä uusien ominaisuuksien sisältöön ja käyttöön, josta tiedotamme lähempänä!

