Saaristomeren kunnostajat
Paimionjoki on valuma-alueeltaan ja virtaamaltaan suurin Saaristomereen laskeva joki, joka saa alkunsa Someron järvialueelta ja sen latvajärveltä Painiolta. Painion jälkeen joki laskee 32 km pitkän järviketjun läpi, ja sen jälkeen savimaiden jokena 70 km laskien Paimionlahden läpi Saaristomereen. Paimionjoen alaosa aina Tarvasjoen taajamaan saakka on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Osa tästä alueesta kuuluu myös Natura 2000 -verkostoon. Valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluva Paimionlahti on arvokas lintujen pesimäalue ja muuton aikainen levähdysalue. Paimionlahti on merkittävä kevätkutuisten kalojen lisääntymisalue ja Paimionjoen alaosan sivuhaarassa Vähäjoella ja Karhunojalla esiintyy geneettisesti ainutlaatuista taimenkantaa.
Joen varret ovat tärkeää ruuantuotantoaluetta ja joessa on useita vesivoimaloita sekä sen sivuomissa on ollut myllytoimintaa. Joki on eroosioherkkä savimaiden joki ja sen vesi on luontaisesti savisameaa. Paimionjoen tilaa heikentävät sekä korkeat ravinnepitoisuudet sekä säännöstely voimalaitosten tarpeisiin. Viime vuosien aikana on useita patoja purettu tai avattu siten, että kalojen ja muun eliöstön kulku ja siten elinympäristöt ovat laajentuneet.
Yhdistyksen takana on laaja yhteistyöverkosto
Paimionjoki-yhdistys ry on tehnyt pitkäjänteistä työtä Paimionjoen hyväksi vuodesta 2010 alkaen. Yhdistyksen taustalla ovat Paimionjoen valuma-alueen kunnat: Somero, Koski Tl, Marttila, Tarvasjoki, Pöytyä, Paimio ja Sauvo sekä yhteisöt, kuten kalastusalueet, MTK-yhdistykset ja vesien- ja ympäristönsuojeluyhdistykset sekä yrityksiä. Toiminnassa huomioidaan vesientilan parantamistavoitteiden lisäksi jokialue kokonaisuudessaan unohtamatta sen kulttuurihistoriaa ja tärkeyttä myös virkistykselle ja matkailulle. Toiminnassa vesistöhankkeiden lisäksi kehitetään ja pidetään yllä virkistysreittejä, poistetaan vieraslajeja sekä toteutetaan erilaisia vesistöihin liittyviä teemapäiviä esimerkiksi yhteistyössä koulujen kanssa.
Paimionjoki-yhdistys on oiva esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä sekä kuntien että yhteisöjen ja yritysten kanssa yhteisen määränpään saavuttamiseksi. Yhdistys voi vastata alueen toiveisiin ja tarpeisiin koko valuma-alueella ja tehdä siten jatkuvaa, pitkäjänteistä ja vaikuttavaa työtä. Tämän vuoksi Paimionjoen alue on valittu yhdeksi Saaristomeren pilottialueeksi, jonne vesistökunnostustoimia erityisesti kohdennetaan. Yhdistys toteuttaa suojelutyötä aktiivisesti hankeyhteistyönä mm. WWF Suomen, Turun AMK:n, ammattiopisto Livian, Turun yliopiston, Valonian ja Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n kanssa.
Kuka olet ja mitä teet työksesi?
Olen Eveliina Sulo, ja työskentelen Paimionjoki-yhdistyksessä valuma-aluekoordinaattorina ja projektipäällikkönä. Työhöni kuuluu erilaisten vesiensuojelu- ja kunnostushankkeiden suunnittelu, koordinointi ja toteuttaminen koko Paimionjoen valuma-alueella. Teen tiivistä yhteistyötä kuntien, maanomistajien, viranomaisten, tutkijoiden ja muiden alueen toimijoiden kanssa, jotta voimme edistää Paimionjoen ja samalla Saaristomeren tilaa mahdollisimman vaikuttavasti.
Mitä toimia Paimionjoen valuma-alueella on tähän mennessä tehty ja miten valuma-aluetyö on edennyt?
Paimionjoen valuma-alueella on tehty pitkäjänteistä vesienhoito- ja kunnostustyötä jo useiden vuosien ajan. Alueella on rakennettu kosteikkoja, toteutettu luonnonmukaisen vesienhallinnan ratkaisuja, edistetty kalankulkua sekä tehty erilaisia selvityksiä ja suunnitelmia, joiden avulla toimenpiteitä saadaan kohdistettua mahdollisimman vaikuttavasti.
Vuonna 2024 Paimionjoen valuma-alue valittiin Saaristomeri-ohjelman pilottialueeksi. Tämän myötä Paimionjoki-yhdistys sai vastuun alueellisen valuma-aluetyön koordinoinnista, ja olen saanut omassa työssäni viedä tätä kokonaisuutta eteenpäin. Pilotin aikana on panostettu erityisesti valuma-alueen kokonaisvaltaiseen suunnitteluun, kuormituksen lähteiden tunnistamiseen sekä vaikuttavimpien vesiensuojelutoimien kohdentamiseen.
Viime vuosina on laadittu valuma-alueen yleissuunnitelma ja tarkempia osavaluma-aluekohtaisia toimenpidesuunnitelmia, joiden avulla on tunnistettu konkreettisia kohteita esimerkiksi kosteikoille, veden pidättämiselle ja eroosion vähentämiselle. Samalla valuma-aluetyö on muuttunut yhä suunnitelmallisemmaksi ja pitkäjänteisemmäksi. Käytännössä työ etenee pitkälti erilaisten hankkeiden kautta. Yhdistyksen tehtävänä on tunnistaa alueen tarpeita, valmistella uusia hankkeita ja hakea niille rahoitusta, jotta suunnitelmat saadaan muutettua käytännön toimenpiteiksi. Vaikka hankkeet ovat määräaikaisia, niiden avulla pyritään rakentamaan jatkuvaa kehitystä ja viemään valuma-aluetyötä askel askeleelta eteenpäin.
Mitä käytännön haasteita työssä on tähän mennessä tullut vastaan?
Suurimpia haasteita ovat valuma-alueen laajuus ja vesistöihin vaikuttavien tekijöiden moninaisuus. Tuloksia ei useinkaan nähdä nopeasti, vaan vaikutukset näkyvät vasta vuosien tai jopa vuosikymmenten kuluttua.
Myös rahoituksen jatkuvuus on usein haaste. Hankkeiden avulla voidaan käynnistää paljon toimintaa, mutta pitkäjänteinen työ vaatii jatkuvaa resursointia. Lisäksi jokainen kunnostustoimi edellyttää hyvää yhteistyötä maanomistajien ja muiden toimijoiden kanssa, mikä vaatii aikaa ja vuoropuhelua.
Mitä Paimionjoen valuma-alueella on parhaillaan työn alla ja mitä seuraavaksi tullaan tekemään?
Tällä hetkellä Paimionjoki-yhdistyksessä on työn alla useita hankkeita, joiden tavoitteena on parantaa vesienhallintaa ja vähentää Saaristomereen kohdistuvaa kuormitusta. Saaristomeri-ohjelman pilottialueella käynnistetty työ jatkuu Parempi Paimionjoki- ja Parempi Paimionjoki 2 -hankkeissa, ja lisäksi olemme mukana Aurajokisäätiön vetämässä LATVAT-hankkeessa.
VALUTA3-hanke on päättymässä tänä syksynä, mutta sen aikana käynnistetty työ ei lopu siihen, vaan saamme jatkaa jo tunnistettuja kohteita ja maanomistajien kanssa aloitettua yhteistyötä Parempi Paimionjoki -hankkeessa.
Mitä pitkäjänteisiä tavoitteita Paimionjoki-yhdistyksen valuma-aluetyön taustalla on?
Pitkän aikavälin tavoitteena on parantaa Paimionjoen ekologista tilaa, vähentää ravinnekuormitusta ja edistää Saaristomeren hyvinvointia. Haluamme myös vahvistaa luonnon monimuotoisuutta, parantaa kalojen vaellusmahdollisuuksia sekä tukea vesistöjen kestävää virkistyskäyttöä.
Yhtä tärkeää on rakentaa pysyviä toimintamalleja, joiden avulla vesienhoitoa voidaan jatkaa pitkäjänteisesti yli hankekausien.
Miten työ jatkuvat käynnissä olevien hankkeiden jälkeen?
Paimionjoki-yhdistyksen toiminnan vahvuus on siinä, että yhdistys on perustettu juuri pitkäjänteistä työtä varten. Vaikka yksittäiset hankkeet päättyvät, varsinainen työ ei lopu. Jatkamme uusien hankkeiden valmistelua, kumppanuuksien rakentamista sekä jo toteutettujen toimenpiteiden vaikutusten seurantaa.
Tavoitteena on, että vesienhoidosta tulee alueella pysyvä osa kuntien, yhteisöjen ja maanomistajien yhteistyötä.
Millaiseksi koet vesiensuojelutyön resurssit ja onko työn tekemiseen helppoa löytää riittävästi aikaa?
Vesiensuojelutyön tarpeeseen nähden resursseja voisi aina olla enemmän. Toisaalta koen olevani onnekas, sillä ympärilläni on aktiivisia yhteistyökumppaneita ja vahva verkosto, joiden kanssa asioita voidaan viedä eteenpäin. Yhteistyö onkin yksi tärkeistä voimavaroistani tässä työssä. Yksin ei vesistöjä kunnosteta, vaan parhaat tulokset syntyvät, kun eri toimijat sitoutuvat yhteiseen tavoitteeseen.
Vesien ja ympäristön tilan parantaminen ei ole ihan helppoa. Mikä motivoi sinua ahertamaan vesien ja ympäristön paremman tilan hyväksi?
Vesistöjen ja ympäristön hyvä tila ei ole itsestäänselvyys, ja juuri siksi niiden eteen kannattaa tehdä töitä. Minua motivoi erityisesti se, että työllä on mahdollisuus saada aikaan konkreettisia vaikutuksia. Vaikka muutokset vesistöissä näkyvät usein hitaasti, on palkitsevaa nähdä, kuinka yhteistyöllä löydetään ratkaisuja paikallisiin haasteisiin ja viedään asioita askel kerrallaan parempaan suuntaan.
Paimionjoki ja Saaristomeri ovat alueellemme tärkeitä sekä luonnon että ihmisten näkökulmasta. Ajatus siitä, että voin omalla työlläni olla mukana parantamassa niiden tilaa, tuntuu merkitykselliseltä. Lisäksi minua motivoi työn monipuolisuus. Jokainen päivä on erilainen, ja työssä pääsee yhdistämään käytännön tekemistä, yhteistyötä ja uuden oppimista yhteisen tavoitteen hyväksi.
