Valonia toteutti vuonna 2020 alakoululaisille kestävään liikkumiseen tutustuttavan Kestävää menoa -oppimateriaalipaketin. Materiaalia on sittemmin täydennetty yläkouluille ja toiselle asteelle soveltuvalla tehtäväkokonaisuudella. Viime vuonna materiaalia täydennettiin edelleen toteuttamalla sen osaksi ohjeet koulualueen kartoituksen toteuttamiseen yhteistyössä kunnan kanssa.
Koulualueen kartoitus soveltuu osaksi kunnan liikennesuunnitteluprosessia silloin, kun uudistuksen kohteena on koulualue tai sen lähiympäristö, tai koulun liikenneturvallisuutta halutaan muuten parantaa. Kartoitus tuo esiin lasten ja nuorten tärkeitä näkemyksiä omasta arjen ympäristöstään. Kartoituksessa hyödynnetään paikkatietoa ja oppilaat syöttävät havaintojaan muun muassa erityisen miellyttävistä tai vaaralliseksi kokemistaan paikosta digitaaliselle kartalle. Opettaja toimittaa karttamerkinnät kunnan suunnittelijoiden hyödynnettäväksi.
”Kokeilun tarkoituksena on ollut lisätä osallistavien menetelmien käyttöä. Koulualueiden kartoitustahan tehdään monissa paikoissa, mutta prosessi on melko työläs. Ensin kerätään tietoa paperilomakkeille ja usein opettajan tehtäväksi jää purkaa kerätty tieto. Kun oppilaat syöttävätkin havaintonsa paikkatiedoksi itse, helpotetaan opettajien ja suunnittelijoiden työtä. Kun prosessi yksinkertaistuu, voidaan osallistavia menetelmiä toivottavasti hyödyntää suunnittelussa nykyistä useammin”
Kemiönsaaren kartoitus oli myönteinen kokemus sekä kunnalle että oppilaille
Menetelmää kokeiltiin Kemiönsaaren koulujen kanssa, sillä kunnassa oli ajankohtainen tarve kerätä tarkempaa tietoa liikenneturvallisuussuunnitelman toimenpiteitä varten. Valonian asiantuntijat laativat prosessin ohjeistuksen ja materiaalit. Karttaohjelmaksi valikoitui Google My Maps, sillä se oli ilmainen, riittävän helppokäyttöinen ja oppilaiden saatavilla. Kartoitus toteutettiin alkusyksyn aikana. Kokemukset Kemiönsaaressa olivat myönteisiä.
”Työtä oppilaiden karttamerkintöjen läpikäyntiin ja taulukointiin on kulunut arviolta yhden työpäivän verran. Tätä prosessia toki voisi vielä yksinkertaistaa, mutta olemme saaneet todella arvokasta tietoa hyödynnettäväksemme. Oppilaat näkevät asioita hyvin erilaisin silmin ja osaavat kertoa hyvinkin suoraan, mikä on ongelma ja mikä voisi olla ratkaisu. Olemme saaneet kerättyä paljon tietoa myös niin sanotuista helpoista korjauskohteista, kuten puutteellisista liikennemerkeistä tai katumaalauksista”
Opettajilta saadun palautteen mukaan oppilaat suhtautuivat tehtävään tosissaan ja olivat valppaina liikenteessä. Myös vanhemmilta on saatu kiitosta siitä, että lapsia kuunnellaan. Kemiönsaaressa on jo pohdittu vastaavan kartoituksen toteuttamisesta vuosittain. Se lisäisi lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksia samalla, kun liikennesuunnittelun tueksi saataisiin tuotettua tietoa, jonka kokoamiseen ei muutoin olisi resursseja.
Valonia on pyrkinyt kestävän liikkumisen edistämisen ohella lisäämään asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia sekä kiinnostusta oman liikkumisympäristön kehittämiseen. Kemiönsaaren kokeilun kaltaista paikkatietoon perustuvaa vuorovaikutteista suunnittelua kunnan ja kuntalaisten välillä halutaan kehittää myös jatkossa.
Kartoitusprosessiin ja -materiaaleihin voi tutustua tarkemmin Kestävää menoa -sivulla. Materiaalit ovat saatavilla sekä suomeksi että ruotsiksi. Valonian asiantuntijat antavat mielellään lisätietoja ja vinkkejä kunnille, joita menetelmän hyödyntäminen voisi kiinnostaa.
