Varsinais-Suomessa on edistetty ekososiaalisen kestävyyden työtä ja pilotoitu murrosareenamenetelmää, jota on aiemmin käytetty asiantuntijoiden välisessä työskentelyssä. Tavoitteena on ollut tarkastella kansalaisyhteiskunnan roolia ja yhteistyötä kuntien kanssa paikallisten kestävyysmurrosten vauhdittamisessa. Menetelmää on kokeiltu tämän vuoden aikana uudenlaisessa muodossa kunnan ja kansalaistoimijoiden eli asukkaiden, yhteisöjen, yhdistysten ja pienten yrittäjien kanssa.
Menetelmässä keskeistä on systeeminen ajattelu ja yhteinen myönteisten tulevaisuuksien kuvittelu sekä murrospolkujen luominen. Aluksi mukana on tiivis edelläkävijöiden joukko, joka yhteistyössä lähtee edistämään polkuja, mahdollistaa avoimuuden ja muiden mukaantulon. Tavoitteena on näin synnyttää muutos, jonka myötä vanhat, kuluttavat tavat häviävät ja uudet, kestävät ratkaisut nousevat.
Pilottikunnissa Kemiönsaaressa ja Uudessakaupungissa tehtiin ensin taustakartoituksina fokusryhmähaastatteluja. Niiden pohjalta muotoiltiin aiheet murrosareenatyöpajoihin, joita järjestettiin molemmissa pilottikunnissa neljä. Lopputuloksena syntyivät yhdessä tehdyt paikalliset murrosagendat. Ne koostuvat kestävän tulevaisuuden visioista, poluista haluttuun tulevaisuuteen ja kestävyyskokeilujen aihioista työn aloittamiseksi. Nyt kunnissa otetaan paikallisia agendojen mukaisia ensiaskeleita.
Työtä on tehty Varsinais-Suomen lisäksi Pirkanmaalla ja Uudellamaalla sekä kuudessa eri maassa osana We make transition! -hanketta.
Webinaari
21.11.2024 järjestettiin webinaari osallisuuden vahvistamisesta paikallisessa kestävyystyössä.
Tulevaisuuden kestävä Kemiönsaari yhdessä nuorten kanssa
Kemiönsaaressa pohdittiin, millainen on vuoden 2044 Kemiönsaari, jossa nykyhetken ja tulevaisuuden nuorten on mahdollista elää kestävästi, miten tuohon tulevaisuuteen päästään ja mistä aloitetaan? Aihe oli laaja, sillä keskeistä visioinnissa oli kokonaisvaltaisesti kestävämmän kunnan rakentaminen sekä nuoria varten että osallistumiseen panostaen. Laajasta aiheesta syntyi lukuisia kokeiluehdotuksia. Ne etenevät nyt mahdollisuuksien mukaan asukkaiden ja kunnan yhteistyönä.
Ensimmäisiä kestävyyskokeiluja ovat nuorisovaltuuston aloite kestävämpien liikkumismuotojen järjestämiseksi, jakamistalouden edistäminen kylien resursseja kartoittamalla, kasvispainotteisen ja sesonginmukaisen ruuan kulutuksen edistäminen kasviproteiinien maistatustilaisuuksissa sekä kyläkohtainen tulevaisuusfestivaali -konsepti, jota kokeillaan ensimmäiseksi Taalintehtaalla alkuvuodesta. Lisäksi työpajoista sai uudelleen vauhtia jo aiemmin olemassa ollut idea poliittisesti neutraalista ja kaikille avoimesta kansalaiskeskusteluryhmästä kunnan hiilineutraaliustavoitteen edistämiseksi.
Myöhemmin toivottavasti toteutuvat myös ideat koululaisten roskien keruu -kilpailusta, eri sukupolvien välisestä teknologiataitojen ja muiden kestävän elämäntaitojen oppimistapaamisista sekä nuorten tutustumispäivä Kulturhus Björkbodaan luovan oppimisen ja yhdessäolon paikkana.
Tutustu Tulevaisuuden kestävä Kemiönsaari -murrosagendaan
Lähiluonnon monimuotoisuutta ja paikallisidentiteetin vahvistamista yhteistyöllä Uudessakaupungissa
Uudessakaupungissa keskityttiin siihen, miten asukkaat ja kunta voivat yhdessä lisätä pihojen, lähiluonnon ja hoidettujen alueiden viheralueiden monimuotoisuutta; mikä olisi paras lopputulos ja mistä aloitetaan? Aihe oli selkeästi Kemiönsaaren aihetta rajatumpi. Lopputuloksena kehitetyt murrospolut ja ideoidut kokeilut linkittyvät tiiviisti toisiinsa. Yhteisiksi tavoitteiksi nousivat muun muassa niityt, yhteisöpuutarhat ja pihojen luonnon monimuotoisuuden tukeminen. Luonnon monimuotoisuudella todettiin olevan vahva kytkös Uudenkaupungin identiteettiin ja kulttuuriin ja se nähtiin myös matkailun valttikorttina. Elinikäinen luontolähtöinen oppiminen ja asukkaiden luontoyhteyden vahvistaminen saavutetaan visiossa kestävyyskasvatuspolun kehittämisen kautta. Siinä kaiken keskiössä on yhteistyö, vertaisoppiminen ja matalan kynnyksen neuvonta.
Työn käynnistämiseksi osallistujat perustivat Lumorinki-Facebook-ryhmän kaikkien mukaan tulemisen mahdollistamiseksi. Seuraavia askeleita ovat kaikille avointen Lumokahvit-tilaisuuksien järjestäminen helmi–maaliskuussa 2025. Ne alustavat ja kannustavat kaikkia mukaan kokeiluihin, joissa teemoina ovat muun muassa niityt ja monimuotoisuutta tukevat pihat. Pihojen luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi ja paikallisuuden vahvistamiseksi keväällä tehdään pihakylttejä, joita kaikki yhteistyöpihat voivat laittaa pihoilleen. Tämä tukee niin kulttuuriperintöä kuin ekologisia käytäviä, joita kaupungin aiemmin tekemässä selvityksessä on tarkasteltu. Rantakadun joutomaana olevaa kulttuurihistoriallisesti arvokasta tonttia kunnostetaan ja lajistoa vahvistetaan. Sen ympärille kehitetään yhteistä toimintaa ja viestintää, jonka myötä pyritään vahvistamaan eri-ikäisten tietoisuutta luonnon monimuotoisuudesta. Opit kootaan oppaaksi ja toimintamallia voidaan hyödyntää muissakin kohteissa.
