Yritykset kaipaavat konkreettisempia tapoja osallistua luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen ja lähiympäristöjen ekologisen tilan kohentamiseen. Yrityksiltä on kuitenkin puuttunut selkeitä esimerkkejä, jotka kuvaisivat, mitä tällaiset osallistumisen tavat voisivat käytännössä olla. Samaan aikaan esimerkiksi luontotyötä tekevillä toimijoilla on pulaa yhteistyökumppaneista.
Olemme Varsinaissuomalaiset yritykset luonnon monimuotoisuuden tukijoina -hankkeessa halunneet luoda valikoiman toimintamalleja, joiden avulla pienetkin yritykset voivat osallistua luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen paikallisesti, yhteistyössä paikallisten luontotoimijoiden kuten erilaisten yhdistysten, säätiöiden ja kuntien kanssa. Alla olevassa materiaalissa esitellään kahdeksan erilaista toimintamallia, aina talkoista monimuotoisuuden lisäämiseen yrityksen omalla tontilla. Mallit ovat selkeitä ja niissä kuvataan esimerkiksi koituvia kustannuksia ja työmäärää informatiivisin kuvakkein. Jokaisesta mallista löytyy myös vinkit yrityksille siihen, miten toiminnassa päästään alkuun.
Monessa kohdassa viitataan yhteistyöhön paikallisten luontotoimijoiden kanssa. Tälle sivulle olemme koonneet myös listan alueellisista ja paikallisista luontotoimijoista, joihin yritykset voivat olla yhteydessä. Listaa täydennetään ja haluammekin kehottaa olemaan rohkeasti yhteydessä, mikäli edustamasi yhdistys tai säätiö puuttuu listalta.
Tehdystä työstä on tärkeää myös viestiä! Vastuullisuusteemojen viestintä voi kuitenkin tuntua vaikealta – kuinka välttää viherpesun sudenkuopat ja valmistautua mahdolliseen palautteeseen? Olemme koonneet tälle sivulle vinkkejä luontotyön viestinnän tueksi etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille, joilla ei vielä ole olemassa laajempaa vastuullisuusviestinnän suunnitelmaa, sekä luontotoimijoiden yritysyhteistyöhön.
Kenelle
Materiaali on suunnattu erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, mutta se antaa ideoita myös paikallista ja alueellista luontotyötä tekeville toimijoille erilaisista yritysyhteistyön muodoista.
Varsinaissuomalaisia luontotoimijoita
Monessa yhteistyömallissa viitataan yhteistyöhön paikallisten luontotoimijoiden kanssa. Alle olemme koonneet listan alueellisista ja paikallisista luontotoimijoista, joihin yritykset voivat olla yhteydessä. Listaa täydennetään ja haluammekin kehottaa olemaan rohkeasti yhteydessä, mikäli edustamasi yhdistys tai säätiö puuttuu listalta.
Toimijat kunnittain
Aura
Kaarina
Kaarina – Suomen luonnonsuojeluliiton Kaarinan yhdistys
Littoistenjärven osakaskuntien hoitokunta
Kemiönsaari
Falko ry
Koski Tl
Härkätien ympäristönsuojeluyhdistys ry
Kustavi
Uudenkaupungin seudun ympäristöyhdistys ry
Flara-Hujunperän vesiensuojeluyhdistys ry
Laukkarin vesiensuojeluyhdistys ry
Vesilinniemen vesiensuojeluyhdistys ry
Laitila
Laitilan seudun ympäristöyhdistys ry.
Hilttiöjärven suojeluyhdistys ry
Lahniojärven suojelu- ja hoitoyhdistys ry
Sirppujoen vesistön Pitkäjärven hoito ry
Lieto
Härkätien ympäristönsuojeluyhdistys ry
Littoistenjärven osakaskuntien hoitokunta
Loimaa
Härkätien ympäristönsuojeluyhdistys ry
Marttila
Härkätien ympäristönsuojeluyhdistys ry
Masku
Suomen luonnonsuojeluliitto Hirvijokilaakso ry
Mynämäki
Mynämäenseutu – Mynämäenseudun luonnonsuojeluyhdistys ry.
Naantali
Naantalin seudun luonnonsuojeluyhdistys ry.
Koverinlahden vesiensuojeluyhdistys ry
Nuikonlahden vesiensuojeluyhdistys ry
Rymättylän Kirkkojärvi-yhdistys ry
Taattistenjärven suojeluyhdistys ry
Nousiainen
Suomen luonnonsuojeluliitto Hirvijokilaakso ry
Oripää
Paimio
Paimio – Paimion seudun ympäristöyhdistys ry
Parainen
Suomen luonnonsuojeluliitto – Parainen – Pargas
Pyhäranta
Kattilveden suojeluyhdistys ry
Pöytyä
Pöytyän seudun luonnonsuojeluyhdistys ry.
Raisio
Raisionjokilaakson yhdistys – Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys ry
Rusko
Raisionjokilaakson yhdistys – Raisionjokilaakson luonnonsuojeluyhdistys ry
Salo
Iso-Kiskon järven vesienhoitoyhdistys ry
Iso-Rytkö -järven hoitoyhdistys
Kiskon Kirkkojärven hoitoyhdistys ry
Laukanlahden suojeluyhdistys ry
Lehmijärven Suojeluyhdistys Ry
Nahvonjärven suojeluseura ry
Perttelin järvien hoitoyhdistys ry
Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri Seura ry
Sauvo
Kärkniemenlahden ja Rantolansuntin vesiensuojeluyhdistys ry
Silkkilänjärven Suojeluyhdistys ry
Somero
Somero-Tammela Valkjärven suojeluyhdistys ry
Someron vesiensuojeluyhdistys ry
Painion hoitoyhdistys ry
Taivassalo
Uudenkaupungin seudun ympäristöyhdistys ry
Turku
Turku – Turun luonnonsuojeluyhdistys ry
Kakskerranjärven suojeluyhdistys ry
Uusikaupunki
Uudenkaupungin seudun ympäristöyhdistys ry
Haavaisten vesiensuojeluyhdistys ry
Isoluodon ja Ikähimon vesiensuojeluyhdistys ry
Kattilveden suojeluyhdistys ry
Kaukjärven suojelu ry
Salmijärven suojeluyhdistys ry
Sirppujoen vesistön Pitkäjärven hoito ry
Vehmaa
Uudenkaupungin seudun ympäristöyhdistys ry
Vehmaan vesistöjen hoito- ja suojeluyhdistys ry
Koko maakunta (yhdistykset, säätiöt, oppilaitokset, hanketoimijat)
Baltic Sea Action Group (toimii myös muualla)
BirdLife Varsinais-Suomi – Turun lintutieteellinen yhdistys ry
Hiilipörssi (mahdollisuus alueelliseen kohdennukseen)
Livia (koulutus ja hanketoiminta)
Lounais-Suomen kalatalousalue – Länsi-Suomen Kalatalouskeskus
Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys
Luonnonperintösäätiö (mahdollisuus alueelliseen kohdennukseen)
Luonto2100-rahasto (Turun yliopisto)
Pidä Saaristo Siistinä ry (toimii myös muualla)
ProAgria Länsi-Suomi (hanketoimija)
Suomen luonnonsuojeluliitto Paikallisyhdistykset – Varsinais-Suomi
Turun ammattikorkeakoulu (tutkimus ja hanketoiminta)
Turun yliopisto (tutkimus ja hanketoiminta)
Valonia (hanketoimija)
Varsinais-Suomen piiri – Luontoliitto
Vesiensuojeluyhdistyksiä – Vesistökunnostukset – Varsinais-Suomi ja Satakunta – ELY-keskus
Luontotyön viestintä
Tehdystä työstä on tärkeää myös viestiä! Vastuullisuusteemojen viestintä voi kuitenkin tuntua vaikealta – kuinka välttää viherpesun sudenkuopat ja valmistautua mahdolliseen palautteeseen? Olemme koonneet tähän osioon vinkkejä viestinnän tueksi sekä pienille ja keskisuurille yrityksille, että luontotoimijoiden yritysyhteistyöhön.
Voit myös ladata käyttöösi täytettävän työkirjan, joka voi olla hyödyllinen apuväline luontotyön viestintään etenkin yrityksille, joilla ei vielä ole olemassa laajempaa vastuullisuusviestinnän suunnitelmaa.
Miten yritykset voivat viestiä luontotyöstä?
Kun yhteistyö on käynnistymässä
- Kirkasta luontoyhteistyön tarkoitus ja tavoitteet. Keskustele yhteistyötahon kanssa työn tavoitteista ja yritysyhteistyön funktiosta. Mitkä ovat kummankin tahon tavoitteet ja odotukset yhteistyölle? Mitä suunnitelluilla toimenpiteillä tavoitellaan? Ovatko tulokset mitattavia vai yleistettäviä?
- Viesti luontoprojektista sisäisesti. Miksi osallistumme tähän luontoprojektiin? Miten se liittyy yrityksemme ydintoimintaan tai esimerkiksi edesauttaa henkilöstön hyvinvointia? Näin organisaation käsitys ja viesti toiminnasta pysyy johdonmukaisena ja yhtenäisenä.
- Ota mallia muista. Onko toimialalla ajankohtaisia puheenaiheita, joihin luontoprojekti liittyy tai joihin se on luontevaa linkittää? Oletko nähnyt kiinnostavia julkaisuja muilta toimijoilta? Toista rohkeasti toimivia ideoita.
- Tee kevyt suunnitelma. Yllä käytyjen kohtien perusteella pystyt suunnittelemaan, mitä yrityksesi tavoittelee luontotyöstä viestimällä ja millaisia sisältöjä voisitte luontotyöstä julkaista. Listaa myös kanavat: mm. yrityksen verkkosivut, myyntimateriaalit, uutiskirjeet, sosiaalinen media ja tapahtumat ovat hyviä paikkoja kertoa luontotyöhön osallistumisesta. Mieti, montako julkaisua tehdään ja milloin. Tee ja ajasta ne vaikka etukäteen. Suunnitelman tekoon voit käyttää ladattavaa työkirjaa!
Mistä, miten ja missä viestitään
- Pitäydy faktoissa. Varmista yhteistyön alussa, mitä faktoja yhteistyöstä on käytettävissä (kohde, toimenpiteet, vaikutukset jne) ja pitäydy niissä. Älä aseta epärealistisia odotuksia yhteistyön tuloksista. Vältä liian suuria väitteitä koko liiketoimintaan ulottuvasta vastuullisuudesta. Voit kertoa esimerkiksi, että yrityksenne osallistuu luontohankkeeseen, jossa etsitään ratkaisuja ajankohtaiseen haasteeseen. Tuo esiin, miksi juuri tämä hanke on teille tärkeä.
- Käytä konkreettisia esimerkkejä. Älä puhu abstraktisti: ”olemme vastuullinen”, vaan kerro: ”mukanaolomme luontohankkeessa mahdollisti asiat X ja Y”. Voit kertoa myös, jos jotain hankkeen tavoitteita ei ole saavutettu ja tarvittaessa kertoa miksi. Kestävyysmurros on hidas prosessi ja yksittäinen hanke on osa suurta kokonaisuutta.
- Pidä neutraali puhetapa. Viesti voimallisesti vain asioista, joista olet 100 % varma. Muuten on parempi pitää neutraali äänenpaino.
- Kokeile erilaista. Tee erilaisia julkaisuja luontoyhteistyöstä ja seuraa reaktioita ja palautetta. Sosiaalisessa mediassa pyritään luomaan reaktioita ja vuorovaikutusta. Älä lannistu, jos ensimmäinen yritys ei toimi tai on keskeneräinen. Tekemällä oppii!
Miten reagoida palautteeseen ja valmistautua mahdolliseen kritiikkiin?
- Varaudu etukäteen kysymyksiin ja riskeihin. Testaa viestin ymmärrettävyyttä tarvittaessa kysymällä, miten voimme todentaa tämän väitteen, jos joku kysyy? Listaa teemat, joissa yrityksesi voi joutua arvostelun kohteeksi ja mieti näitä sudenkuoppia jo etukäteen. Voit tehdä valmiita kysymys-vastaus-listoja yleisimpiin kriittisiin kysymyksiin.
- Kuuntele, mitä ihmisillä on sanottavanaan. Usein palautteenantajat eivät osaa muotoilla sanojaan, vaikka olisivatkin oikeassa. Tunnista, onko palaute positiivista, rakentavaa tai kirjoitettu tunnekuohussa. Kirjaa aiheellinen rakentava palaute ylös. Älä anna tunnekuohun tarttua.
- Kiitä ja tarvittaessa vastaa faktoilla. Tärkeintä on, että palautteen antaja kokee tulleensa kuulluksi. Viesti, että palaute on tärkeää ja auttaa toiminnan kehittämisessä. Kerro tarvittaessa faktoja ja ohjaa lisätiedon äärelle, mutta tee se empaattiseen sävyyn, älä puolustellen. Jos kritiikki on aiheellista, lupaa selvittää asia ja palata siihen. Muista palata – se rakentaa luottamusta! Pysy aina faktoissa ja vältä tunteella reagointia. Kukaan ei ole vastuullisuustyössä valmis.
- Sovi rooleista. Sovi yhteistyön alussa, miten toimitaan, jos tulee kritiikkiä ja miten siihen vastataan. Mihin kanaviin palautetta voi tulla, ja kuka niitä seuraa? Miten palautetta kerätään ja miten se käsitellään: kirjataanko kehittävää palautetta ylös tiettyyn paikkaan, käsitelläänkö palaverissa? Kuka palautteeseen vastaa?
Hyvä muistaa: vastuullisuusviestinnän rajoitukset ja pelisäännöt
Ympäristöstä, luontotyöstä ja vastuullisuudesta viestimiseen liittyy rajoituksia ja ohjeistuksia. Vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivi kieltää viherpesun ja harhaanjohtavan markkinoinnin. Myös sosiaalisen median kanavat (kuten Meta) asettavat rajoituksia yhteiskunnalliselle markkinoinnille, joten maksullinen mainonta ei välttämättä onnistu.
- Viestintään tarvitaan tarkkuutta. Jos teet ns. viherväittämiä (olemme ympäristöystävällinen, vastuullinen, hiilineutraali) yrityksen toiminnasta, ne tulee perustella faktoilla. Vältä mieluummin ylimalkaisia ilmaisuja.
- Kompensointiin perustuvia hiilineutraaliusväittämiä ei enää saa tehdä. Päästövähennyksistä saa viestiä vain konkreettisin, itse tuotteeseen tai palveluun liittyvin mittarein, kuten: “olemme vähentäneet tuotteen hiilijalanjälkeä X % vuoteen X verrattuna”.
- Lupausten ja tavoitteiden yhteydessä tulee ilmaista suunnitelma, miten ne aiotaan toteuttaa, eli pelkistä kunnianhimoisista tavoitteista ei tule viestiä, jollei niistä pysty kertomaan tarkemmin.
- Vain viranomaisten hyväksymät ympäristömerkit ja sertifikaatit hyväksytään jatkossa. Yritysten itse luomia merkkejä ei hyväksytä, vaan käytännössä ympäristömerkkejä tulee anoa niitä hallinnoivilta tahoilta, kuten Suomen ympäristökeskukselta tai EU:n viranomaisilta.
- Luontokuvien ja vihreän värin käytön kanssa kannattaa olla tarkkana, ettei sitä koeta viherpesuna. Yleensä toimiva ohje on käyttää luontokuvia silloin, kun viestintä käsittelee suoraan kyseistä luontoaihetta, eikä korostaa kuvien avulla toiminnan ympäristöystävällisyyttä yleisesti.
- Toistaiseksi viherpesusyytteitä on osoitettu suuremmille toimijoille, joita on myös tuomittu näistä. Direktiivin myötä pienemmätkin yritykset voivat kuitenkin joutua viranomaisten tarkasteluun, kärsiä mainehaitoista tai jopa saada sakkoja, jos niiden ympäristöväittämät ovat harhaanjohtavia.
Miten yhdistykset ja säätiöt voivat viestiä luontotyöstä?
Muistilista yritysyhteistyön alkaessa
- Keskity organisaationne tavoitteisiin. Mitä odotatte yritysyhteistyöltä, entä sen viestinnältä? Mitä yritysyhteistyöllä tavoitellaan ja mikä on viestinnän haluttu lopputulos? Viestintää ei kannata eikä tarvitse tehdä ilman päämäärää.
- Määrittele tavoitteiden pohjalta ydinviesti, joka on niin ytimekäs, että sen voi tiivistää yhteen virkkeeseen. Esim. ”Yhdessä torjumme vieraslajeja ja siten tuemme paikallisen luonnon monimuotoisuutta.” Ydinviestin tarkoitus on toimia kaiken viestinnän perustana ja helpottaa johdonmukaisena pysymistä. Ydinviestin muodostamisessa voit hyödyntää näitä apukysymyksiä: Millaista muutosta haluamme saada aikaan? Mitä erityisesti haluamme yritysten muistavan meistä? Miksi toimintamme on tärkeää? Mihin haasteeseen tarjoamme ratkaisun? Mitä arvoja haluamme toiminnallamme välittää?
- Tarjoa tukea yhteistyöyritykselle. Keskustele yhteisestä viestinnästä yrityksen kanssa. Sovi, kuka tekee julkaisut ja mihin taustamateriaaliin pohjautuen. Pitääkö julkaisut tarkistuttaa ja kenellä? Onko organisaatiostanne olemassa esitettä tai verkkosivuja, entä sovitusta yhteistyöstä (esim. kunnostuskohde) faktoja, joita voi hyödyntää julkaisuissa? Onko yhdistyksellänne tai säätiöllänne kuvamateriaalia, jota yritys voi viestinnässä käyttää? Luontotyössä on hyvä pyrkiä laadukkaaseen, aitoon kuvamateriaaliin.
- Etsi hyviä esimerkkejä. Hyödynnä mielestänne toimivia esimerkkejä luontotyöstä viestimiseen, innoitu muiden puhetavoista ja viestintätyyleistä, jos omaa ei vielä ole. Pitäydy kuitenkin samassa linjassa kuin muussakin organisaationne viestinnässä.
Miten viestintää tehdään yhteistyössä yritysten kanssa?
- Kokoa taustamateriaalia yhdistyksestä. Anna yhteistyöyritykselle materiaalia organisaatiostanne ja toiminnastanne, jotta he osaavat kertoa teistä ja yhteistyöstä oikein. Miksi yhdistyksemme tai säätiömme on perustettu? Miksi teemme yritysyhteistyötä? Materiaalipaketin rakentaminen ydinviestin ympärille voi auttaa pysymään johdonmukaisena.
- Huomaa erilaiset toiminnan rytmit. Viestintä vaatii usein toistoa ja sopivaa ajoitusta. Ymmärrä myös yritysten suunnittelun ja päätöksenteon rytmi, joka voi poiketa organisaationne rutiineista. Esimerkiksi markkinoinnilla voi olla etukäteen ajoitettuja julkaisuja, joita ei voi siirtää. Huomioi tämä viestinnän aikataulutuksessa.
- Valitse sopiva kanava erilaisille viesteille. Riippuen yrityksen kanssa sovituista viestintätavoitteista, voitte valita erilaisia kanavia (sosiaalinen media, uutiskirje, verkkosivut). Voitte myös pohtia voisitteko lähestyä vaikka paikallismediaa.
- Tuo ylpeys yritysyhteistyöstä esiin. Kertomalla yritysyhteistyöstä voitte löytää ja sitouttaa uusia yrityksiä vastaaviin projekteihin. Korosta hankkeen hyötyjä yrityksille ja kerro, että osallistuminen luontotyöhön on arvokasta – kiitä myös jo mukana olevia kumppaneita.
- Muista, että organisaatiot ovat vastuussa omista tekemisistään. Luontoyhteistyön tekeminen tietyn yrityksen kanssa ei tarkoita, että yhdistyksenä tai säätiönä teidän tulee ottaa kantaa yrityksen muihin tekemisiin tai muuhun vastuullisuustyöhön. Jos jotain epäselvää tai kysymyksiä herättävää yrityksen toiminnassa nousee esiin, nosta asia rohkeasti yrityksen kanssa keskusteluun ja miettikää yhdessä ratkaisuja.
- Todenna luontotyön vaikutukset numeroin. Paikalliset toimet ovat pieniä pisaroita meressä, mutta niistä voi syntyä vaikuttavia tarinoita ja tuloksia, jotka lisäävät laajempaa systeemistä ymmärrystä. Pieneltäkin tuntuvalla muutoksella voi olla merkittävä vaikutus. Jos mahdollista, käytä numerotietoa viestinnässä.
Miten reagoida palautteeseen ja valmistautua mahdolliseen kritiikkiin?
- Varaudu etukäteen kysymyksiin ja riskeihin. Testaa luontotyötä tarvittaessa kysymällä, miten voimme todentaa tämän väitteen, jos joku kysyy? Listaa teemat, joissa voitte joutua arvostelun kohteeksi ja mieti näitä sudenkuoppia jo etukäteen. Voit tehdä valmiita kysymys-vastaus-listoja yleisimpiin kriittisiin kysymyksiin.
- Kuuntele, mitä ihmisillä on sanottavanaan. Usein palautteenantajat eivät osaa muotoilla sanojaan, vaikka olisivatkin oikeassa. Tunnista, onko palaute positiivista, rakentavaa tai kirjoitettu tunnekuohussa. Kirjaa aiheellinen rakentava palaute ylös. Älä anna tunnekuohun tarttua.
- Kiitä ja tarvittaessa vastaa faktoilla. Tärkeintä on, että palautteen antaja kokee tulleensa kuulluksi. Viesti, että palaute on tärkeää ja auttaa toiminnan kehittämisessä. Kerro tarvittaessa faktoja ja ohjaa lisätiedon äärelle, mutta tee se empaattiseen sävyyn, älä puolustellen. Jos kritiikki on aiheellista, lupaa selvittää asia ja palata siihen. Muista palata – se rakentaa luottamusta! Pysy aina faktoissa ja vältä tunteella reagointia. Jos et tiedä vastausta heti, voit sanoa senkin avoimesti ja kerro, että selvität asian. Kukaan ei ole vastuullisuustyössä valmis.
- Sovi rooleista. Sovi yhteistyön alussa, miten toimitaan, jos tulee kritiikkiä ja miten siihen vastataan. Mihin kanaviin palautetta voi tulla, ja kuka niitä seuraa? Miten palautetta kerätään ja miten se käsitellään: kirjataanko kehittävää palautetta ylös tiettyyn paikkaan, käsitelläänkö palaverissa? Kuka palautteeseen vastaa?
Esimerkkejä yhteistyöstä
Lisätiedot
Materiaali on laadittu osana Varsinaissuomalaiset yritykset luonnon monimuotoisuuden tukijoina -hanketta.
