Valonian Ohjelma 2030 luo raamit kestävän kehityksen työlle Varsinais-Suomessa ja linjaa Valonian toimintaa vuosille 2021–2030. Vuosi 2030 on kansainvälisesti tunnistettu tarkasteluvuosi, johon mennessä on pystyttävä merkittäviin edistysaskeliin sekä ilmastonmuutoksen vastaisissa toimissa, luonnon monimuotoisuuden hupenemisen pysäyttämisessä sekä luonnonvarojen kestävämmässä käytössä. Ohjelman tavoitteet ja toimenpidekokonaisuudet on kytketty alueellisiin, valtakunnallisiin ja EU-tason strategisiin tavoitteisiin.
Kunnat päättävät itsenäisesti sitoutumisesta Ohjelma 2030:een ja mukana ovat kaikki Varsinais-Suomen 27 kuntaa. Valonian toimintaa ohjaavan Ohjelma 2030:n toteutumista seurataan kolmen vuoden välein laadittavissa väliraporteissa. Vuosittain nostamme vuosikertomuksissamme esille tunnuslukuja ja nostoja työn ja ohjelman etenemisestä, mutta väliraporteissa paneudumme laajemmin siihen, mitä toimenpiteitä on tehty ja millaisia vaikutuksia työllä on ollut. Samalla seurataan laajemmin sitä, miten kuntien kestävyystyö kolmen päätavoitteen – hiilineutraali maakunta, monimuotoinen luonto, luonnonvarojen kestävä käyttö – osalta etenee.
Tälle sivulle on koottu kaikki väliraportin sisällöt. Katsaukset kolmen pääteemaamme on julkaistu kolmena erillisenä artikkelina, joihin pääset myös tämän sivun kautta. Lisäksi julkaisimme huhtikuussa osana väliraporttia sidosryhmäkyselyn tulokset.
Valonia kuntien työn tukena
Valonian Ohjelma 2030 käynnistyi vuoden 2021 alusta
Ohjelmakauden käynnistyessä vuoden 2021 alussa oltiin näin taaksepäin katsottuna astumassa uuteen monissa teemoissa. Nuorten ilmastoliikehdintä ja ilmastolakot voimistuivat vuonna 2019, pitkällä tähtäimellä suunniteltu Helmi-elinympäristöohjelma hyväksyttiin vuonna 2020, kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian valmistelu aloitettiin vuoden 2021 aikana.
Pariisin ilmastosopimuksessa, joka ratifioitiin 2016, oli sitouduttu pitämään maapallon lämpeneminen 1,5 asteessa. Vuonna 2021 kansainvälinen ilmastonmuutospaneeli kokosi toimenpiteet yhteen ja varoitti maailman maita lämpenemiskehityksestä, joka tulisi olemaan sopimusta korkeampi, vähintään 2,7 astetta. Kaupungit eri puolilla maailmaa sitoutuivat tekemään sellaisia päätöksiä, jolla ilmaston lämpeneminen saadaan pidettyä 1,5 asteessa.
Ilmasto on muuttunut jo nyt, Suomessa keskilämpötila on noussut 2 astetta viimeisen 120 vuoden aikana mikä näkyy Varsinais-Suomessa mm. kevään ja kesän kuivuusjaksoina sekä talven sademäärien kasvuna. Muuttuneen ilmaston haasteet ovat viime vuosina tulleet yhä näkyvimmiksi myös laajalle yleisölle, ja keskustelu ilmastonmuutokseen sopeutumisesta on lisääntynyt. Varsinais-Suomessa sopeutuminen linkittyy erityisesti vesienhallinnan kysymyksiin. Saaristomeren hot spot -tiekartta ja sen myötä käynnistetty Saaristomeriohjelma nivovat luonto- ja ilmastohaasteet paikallisella tasolla yhteen.
EU määritteli vuonna 2021 viisi missiota, konkreettisia tavoitteita, joihin unioni muun muassa tutkimus- ja kehitystoiminnan kautta pyrkii vuoteen 2030 mennessä. Varsinais-Suomi on allekirjoittamalla osoittanut tukensa näistä kolmelle missiolle: Ilmastonmuutoksen sopeutumisen missiolle, Maaperämissiolle sekä Merimissiolle. Lisäksi Turun kaupunki on sitoutunut 100 hiilineutraalia kaupunkia -missioon.
Tämän katsauksen tarkasteluvuosiin osui hyvin merkittäviä globaaleja kriisejä. Ne toisaalta osoittivat että kansainvälinen yhteisö on kykeneväinen myös poliittiseen konsensukseen, kun motivaatio on riittävän vahva. Toimintaympäristön muutokset ovat vaikuttaneet ihmisten arkeen esimerkiksi kustannusten ja epävarmuuden kasvuna, mutta myös kiinnostuksena kotimaan luontoa kohtaan. On alettu puhumaan resilienssistä konkreettisemmalla tasolla ja ehkä paremmin ymmärretty, että esimerkiksi ilmastotoimet palvelevat myös huoltovarmuutta. Eri tavoitteiden yhteensovittaminen on kuitenkin edelleen haastavaa ja paljon on tehtävää siinä, että löydetään motivaatio ja yhteinen suunta edistettäessä luonnon monimuotoisuutta, ilmastonmuutoksen hillintää ja luonnonvarojen kestävää käyttöä samanaikaisesti kasvavien säästöpaineiden kanssa. Vastakkainasettelun purkamiselle tuntuu olevan yhteiskunnassa tilausta ja siihen Valonia aikoo jatkossakin panostaa.
Riikka Leskinen
Poimintoja Varsinais-Suomen kestävyystyöstä
Oheiset tiedot on poimittu teemakohtaisista katsauksista, joihin pääset tutustumaan tarkemmin tämän sivun linkkien kautta.
Valonian ohjausryhmä tuo kuntien ja sidosryhmien tarpeita esiin
”Menneet vuodet ovat tuoneet kunnille jälleen uusia haasteita ja uusia teemoja, joihin täytyy tarttua. Salon kaupungilla on kehitetty esimerkiksi kaupungin ilmastojohtamista ja ryhdytty toteuttamaan yhä useampia vesistöihin liittyviä hankkeita. Kuntaverkoston merkitys on suuri, jotta yksittäinen kunta löytää tarkoituksenmukaisimmat toimintatavat sekä parhaat kumppanit. Valonian ohjausryhmässä on syntynyt tarpeellista keskustelua siitä, millaisia tarpeita kunnilla on ja miten Valonia voi niissä auttaa.”
Heidi Veck
ympäristönsuojelupäällikkö, Salon kaupunki
Valonian ohjausryhmän puheenjohtaja
Kuntien asiantuntijatukena ja yhteen saattajana – Valonian työlle on kysyntää
Osana väliraporttiamme järjestimme sidosryhmillemme sähköisen kyselyn, jolla halusimme kartoittaa onnistumisia ja kehittämisen paikkoja. Yleisellä tasolla näyttää siltä, että Valonia on vakiinnuttanut asemansa kuntien luotettuna asiantuntija-apuna kestävän kehityksen teemassa.
Verkkokysely oli avoinna 20.3.–3.4. 2024. Vastauslinkki lähetettiin sähköpostitse 858 vastaanottajalle – lähetyslistalla oli muun muassa luottamushenkilöitä, viranhaltijoita sekä hanke- ja yhteistyökumppaneita vuosien varrelta. Vastauksia saatiin kaikkiaan 169. Hieman yli puolet vastauksista (56,3 %) saatiin kuntien työntekijöiltä. Luottamustoimijoita oli 23,2 %. Muihin yhteistyökumppaneihin (20,4 %) lukeutuu esimerkiksi korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten, ELY-keskuksen, energia- ja jätehuoltoyhtiöiden sekä järjestöjen edustajia.
Keskimäärin olemme vastaajien mukaan suoriutuneet työssämme hyvin: jopa 80 % kysymykseen vastanneista antoi arvosanaksi 4 tai 5.
Kaiken kaikkiaan vastauksista välittyy, että valtaosa vastanneista tuntee Valonian toimintatapoineen ja on toimintaan pääosin tyytyväistä, mutta ulkokehällä olevilla on enemmän epätietoisuutta. Kun kysyimme, mihin Valonian olisi hyvä panostaa seuraavina vuosina, tuli toiveiden tynnyristä odotusten mukaisesti varsin täysi. 66 avoimen vastauksen perusteella Valonian toimintaan kohdistuu monenlaisia odotuksia ja toiveita. Valtaosassa vastauksista toivottiin työskentelyn jatkuvan tuttujen, keskeisten teemojemme parissa. Teemojemme moninaisuus näkyy avoimien vastauksien kirjossa ja pari vastaaja pohtikin, olisiko tarvetta aihepiirien rajaukseen tai ydinteemojen kirkastamiseen ja niihin panostamiseen.
