RESIST-hankkeessa edistetään alueellista sopeutumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin erityisesti kehittämällä luontopohjaisia ratkaisuja ja edistämällä niiden käyttöönottoa vesienhallinnassa niin taajama- kuin maaseutualueillakin.
Tälle sivulle on koottu hankkeen toteutusta varten tehtyjä opinnäytetöitä, pro gradu -tutkielmia sekä tieteellisiä artikkeleja. Tutkimusaiheet vaihtelevat luontopohjaisista hulevesiratkaisuista valuma-aluelähtöisen maanomistajayhteistyön edistämiseen.
Siniviherkerroinmenetelmän vaikutukset Turun kaupungin kerrostalokohteiden sinivihreään infrastruktuuriin
Alina Salojärven pro gradu -tutkielma tarkastelee Turun kaavoituksessa käyttöön otetun siniviherkerroinmenetelmän vaikutuksia sinivihreän infrastruktuurin laatuun ja määrään. Menetelmän tavoitteena on lisätä luontopohjaisia ratkaisuja kaupunkialueilla ilmastonmuutoksen ja sään ääri-ilmiöiden aiheuttamien paineiden hallitsemiseksi. Vertailussa olivat menetelmän ohjaamat kohteet (SiVi) ja ennen käyttöönottoa rakennetut verrokkikohteet. Tulokset osoittavat, että menetelmä paransi sinivihreän infrastruktuurin laatua ja monipuolisuutta sekä lisäsi luontopohjaisten hulevesiratkaisujen käyttöä, mutta ei lisännyt infrastruktuurin kokonaismäärää verrattuna verrokkikohteisiin.
Salojärvi, A. (2024). Siniviherkerroinmenetelmän vaikutukset Turun kaupungin kerrostalokohteiden sinivihreään infrastruktuuriin [pro gradu -tutkielma Turun yliopisto].
Policy and regulatory measures supporting the implementation of nature-based solutions in urban stormwater management of private properties: Insights from Finland.
Vaikka luontopohjaisten ratkaisujen (nature-based solutions, NbS) hyödyt kaupunkien hulevesien hallinnassa ovat laajasti tunnustettuja, niiden käyttöönotto laahaa tarpeiden perässä. Tutkimus selvittää, voivatko sääntelykeinot edistää NbS:n toteutusta yksityisillä tonteilla. Aineisto koostui kuntien hulevesiohjelmien analyysistä, asiantuntijahaastatteluista ja rakennuslupa-aineiston tarkastelusta. Tulokset osoittavat, että kansallisen linjauksen puute aiheuttaa hajanaisia kunnallisia säädöksiä ja pullonkauloja, kuten rajallista tietoa, sitoutumista ja institutionaalista johdonmukaisuutta. Nykyiset säädökset ovat lisänneet ratkaisujen monipuolisuutta, mutta laajamittainen NbS:n käyttöönotto edellyttää velvoittavia ja yhtenäisiä säädöksiä, parempaa ymmärrystä NbS:n toiminnasta, esimerkkejä ja koulutusta, kansallista yhteistyötä sekä NbS:n tunnistamista toimivina hulevesiratkaisuina.
Saarinen, A., Leskinen, P., Reini, A., Fagerholm, N. & Kasvi, E. (2025). Policy and regulatory measures supporting the implementation of nature-based solutions in urban stormwater management of private properties: Insights from Finland. Ambio.
Willingness to pay and spend time for Nature-Based stromwater management solutions in changing climate
Emma Tuomiston pro gradu -tutkielma selvittää Rauvolanlahden alueen asukkaiden halukkuutta maksaa ja käyttää aikaa luontopohjaisten vesienhallintamenetelmien ylläpitoon sekä tekijöitä, jotka tähän vaikuttavat. Ehdollisen arvottamisen menetelmää sovellettiin vuoden 2023–2024 vaihteessa tehdyn asukaskyselyn aineistoon. Tulokset osoittavat, että lähes 90 % vastaajista tukee kasvillisuuden lisäämistä yksityisille pihoille, 66 % on valmiita maksamaan tästä ja 80 % käyttämään aikaa siihen. Halukkuuteen vaikuttivat sosioekonomisten tekijöiden lisäksi asumismuoto ja asenteet, kuten sadeveden hyödyntäminen ja huoli hyönteisistä. Tulokset tarjoavat Turun kaupungille ja RESIST-hankkeelle arvokasta tietoa asukaslähtöisten luontopohjaisten ratkaisujen suunnitteluun.
Tuomisto, E. (2025). Willingness to pay and spend time for Nature-Based stormwater management solutions in a changing climate [pro gradu -tutkielma Helsingin yliopisto].
Hulevesien luontopohjaisten viivytysrakenteiden talvitoimivuus : nykytila, haasteet ja ratkaisut
Lauri Vaaralahden opinnäytetyö tarkastelee luontopohjaisten hulevesien viivytysrakenteiden talvitoimivuutta. Kirjallisuuskatsauksen ja asiantuntijahaastattelujen perusteella talvi aiheuttaa rakenteille haasteita, kuten lumen ja jään vaikutuksia veden virtaukseen ja imeytymiseen, kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sekä talvikunnossapidon riskejä rakenteiden vaurioitumiselle. Talvitoimivuuden parantamiseksi tunnistettiin useita toimenpiteitä, joista keskeisimmät liittyvät rakenteiden suunnitteluun ja kunnossapitoon. Tulokset tarjoavat suosituksia tulevaan suunnitteluun ja toteutukseen talviolosuhteiden huomioimiseksi.
Vaaralahti, L. (2025). Hulevesien luontopohjaisten viivytysrakenteiden talvitoimivuus : nykytila, haasteet ja ratkaisut [opinnäytetyö Turun ammattikorkeakoulu].
Hulevesien käsittelymenetelmien suosituimmuus Rauvolanlahden seudun asukkaiden keskuudessa
Eva Kallikarin pro gradu -tutkielma selvitti Rauvolanlahden seudun asukkaiden mieltymyksiä hulevesien hallintamenetelmiin osana RESIST-hanketta. Kyselyssä arvioitiin kuutta menetelmävaihtoehtoa, joista suosituimpia olivat puiden ja pensaiden istuttaminen, istutusten lisääminen ja vettä läpäisemättömien pintojen vähentäminen tonteilla sekä hulevesien käsittely pienissä kosteikoissa. Ryhmittely- ja regressioanalyysit osoittivat, että sosiodemografisilla tekijöillä oli vähäinen vaikutus, kun taas asenteet ja mielipiteet olivat merkityksellisiä ryhmiin kuulumisessa. Tuloksia voidaan hyödyntää asukaslähtöisessä kaupunkisuunnittelussa ja hulevesiuudistuksissa.
Kallikari, E. (2025). Hulevesien käsittelymenetelmien suosituimmuus Rauvolanlahden seudun asukkaiden keskuudessa [pro gradu -tutkielma Turun yliopisto].
