Tämä materiaalipaketti on suunniteltu tarjoamaan kattavaa ja innostavaa ruokakasvatusta peruskoulun eri vuosiluokille. Materiaalit pohjautuvat neljään ruokakasvatusteemaan: luonto ja ruokasuhde, ruoan reitti mullasta mahaan sekä kestävä ruoka muodostavat tämän sivuston kokonaisuuden. Lisäksi erillisenä kokonaisuutena on julkaistu tulevaisuuden kestävää ruoantuotantoa käsittelevä osio. Tähän oppimateriaalipankkiin on koottu valikoima eri toimijoiden tuottamia oppimateriaaleja teemojen käsittelyyn oppilaiden kanssa. Olemassa olevaa ruokakasvatusmateriaalia on täydennetty lisäksi ruokateemaan johdattavalla Härkäpavun reitti -animaatiovideolla sekä tiiviillä katsauksella ruoantuotannon tulevaisuuteen menetelmien ja ammattien tutkimisen kautta.
Tulkaa siis mukaan tutkimusmatkalle ruoan kestävyyspolulle!
Materiaali on koottu osana Mitä syödään? Kestäviä ruokapolkuja koululaisille -hanketta. Päivitämme ja täydennämme oppimateriaalipankkia mielellämme – mikäli sinulla on tiedossasi materiaalipankkiin soveltuvaa aineistoa, olethan yhteydessä!
Kenelle
Materiaali soveltuu 1.–9. -luokkalaisille ja on hyödynnettävissä ainakin ympäristöopin, biologian ja maantiedon oppitunneilla.
Sivuston sisältö ja ohjeita materiaalin hyödyntämiseen
Sivulle on koottu teemoittain erilaisia kestävään ruokakasvatukseen soveltuvia materiaaleja eri ikäisille oppilaille. Voit koota näistä omalle ryhmällesi sopivan kokonaisuuden sen mukaan, mitä aiheita haluat käsitellä ja kuinka paljon aikaa teillä on käytettävissänne.
Oppimateriaalipankki on jaoteltu kolmeen pääteemaan. Näiden sisältä voi poimia tehtäviä ja aiheita vapaasti, mutta mikäli pureudutte kaikkiin teemoihin, suosittelemme etenemistä seuraavassa järjestyksessä:
- Luonto ja ruokasuhde
- Ruoan reitti mullasta mahaan
- Kestävät valinnat
Oppimateriaalipankin kolmea pääteemaa täydentää tiiviimpi teemaosio kestävän ruoantuotannon tulevaisuudesta. Osio koostuu kasvatusmenetelmiä esittelevästä animaatiovideosta ja tulevaisuuden ruoka-ammatteja esittelevistä profiilikorteista. Teemaa voi käsitellä erillisenä kokonaisuutena tai laajemman ruokakasvatusprosessin viimeisenä teemana.
Härkäpavun matka -animaatiovideo toimii lyhyenä innostavana johdantona ruokakasvatukseen. Oppimateriaalipankkiin on koottu yksittäisiä tehtäviä eri teemoista, mutta materiaalikokonaisuuden lopusta löydät listan muiden toimijoiden ruokakasvatussivustoista ja laajemmista kokonaisuuksista joita voi hyödyntää opettajan oman mielenkiinnon mukaan esimerkiksi monialaisena oppimiskokonaisuutena.
Elämykselliseen oppimiseen ideoita voi poimia Mitä syödään -hankkeen aikana toteutettujen ruokakasvatusoppituntien esimerkeistä.
Taustatietoa opettajille
Kestävään elämäntapaan ohjaavassa ruokakasvatuksessa korostuu luonnon ja ympäristön huomioiminen, kohtuullinen kulutus sekä
ruokailutottumukset, jotka ovat hyväksi sekä ihmiselle että maapallolle.
Lue lisää Neuvokas perhe -sivustolta: Kestävät elämäntavat lautasella (tietoa ammattilaisille)
OPS-tavoitteet vuosiluokittain
1.-2. luokat
Tämä kokonaisuus tukee oppilaita oivaltamaan ruokavalintojen vaikutukset ja inspiroi heitä toimimaan kestävämmän tulevaisuuden puolesta!
Perusopetuksen tehtävä ja laaja-alainen osaaminen
L7: Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen
Ympäristöoppi
- T3 tukea oppilaan ympäristöherkkyyden kehittymistä ja ohjata oppilasta toimimaan kestävällä tavalla lähiympäristössä ja kouluyhteisössä
- T10 ohjata oppilasta harjoittelemaan ryhmässä toimimisen taitoja ja tunnetaitoja sekä vahvistamaan itsensä ja muiden arvostamista
- T12 ohjata oppilasta jäsentämään ympäristöä, ihmisten toimintaa ja niihin liittyviä ilmiöitä ympäristöopin eri tiedonalojen käsitteiden avulla
Uskonto
- T7 ohjata oppilaita eettiseen pohdintaan sekä hahmottamaan, mitä tarkoittaa vastuu itsestä, yhteisöstä, ympäristöstä ja luonnosta
Elämänkatsomustiede
- T5 ohjata oppilasta tunnistamaan kokemiensa arkipäiväisten tilanteiden syitä ja seurauksia sekä eettisiä ulottuvuuksia
- T9 ohjata oppilasta kunnioittamaan ja arvostamaan omaa ympäristöään ja luontoa
3.-6. luokat
Tämä kokonaisuus tukee oppilaita oivaltamaan ruokavalintojen vaikutukset ja inspiroi heitä toimimaan kestävämmän tulevaisuuden puolesta!
Perusopetuksen tehtävä ja laaja-alainen osaaminen
L7: Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen
Ympäristöoppi
- T3 tukea oppilaan ympäristötietoisuuden kehittymistä sekä ohjata oppilasta toimimaan ja vaikuttamaan lähiympäristössään ja -yhteisöissään kestävän kehityksen edistämiseksi ja arvostamaan kestävän kehityksen merkitystä itselle ja maailmalle
- T6 ohjata oppilasta tunnistamaan syy-seuraussuhteita, tekemään johtopäätöksiä tuloksistaan sekä esittämään tuloksiaan ja tutkimuksiaan eri tavoin
- T9 ohjata oppilasta tutkimaan ja toimimaan sekä liikkumaan ja retkeilemään luonnossa ja rakennetussa ympäristössä
- T10 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia harjoitella ryhmässä toimimista erilaisissa rooleissa ja vuorovaikutustilanteissa, innostaa oppilasta ilmaisemaan itseään ja kuuntelemaan muita sekä tukea oppilaan valmiuksia tunnistaa, ilmaista ja säädellä tunteitaan.
- T12 ohjata oppilasta hahmottamaan ympäristöä, ihmisten toimintaa ja niihin liittyviä ilmiöitä ympäristöopin käsitteiden avulla sekä kehittämään käsiterakenteitaan ennakkokäsityksistä kohti käsitteiden täsmällistä käyttöä
Yhteiskuntaoppi
- T7: Kannustaa harjoittelemaan demokraattisen vaikuttamisen perustaitoja ja keskustelemaan rakentavasti eri mielipiteistä.
- T8: Auttaa oppilasta ymmärtämään kulutusvalintojen vaikutuksia ja harjoittelemaan taloudellista vastuullisuutta.
Uskonto T10 ohjata oppilasta arvioimaan tekemiään valintoja ja pohtimaan toiminnan taustalla vaikuttavia arvoja eettisten periaatteiden ja kestävän tulevaisuuden näkökulmasta
Elämänkatsomustiede
- T1 luoda edellytyksiä oppilaan eettisten ajattelun taitojen kehittymiselle ja kannustaa oppilasta soveltamaan eettisiä periaatteita arjen tilanteisiin
- T4 ohjata oppilasta kantamaan vastuuta itsestä, toisista ihmisistä ja luonnosta
- T10 rohkaista oppilasta toimimaan aloitteellisesti ja vastuullisesti omassa ympäristössään
7.-9. luokat
Tämä kokonaisuus tukee oppilaita oivaltamaan ruokavalintojen vaikutukset ja inspiroi heitä toimimaan kestävämmän tulevaisuuden puolesta!
Perusopetuksen tehtävä ja laaja-alainen osaaminen
L7: Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen
Uskonto
- T7 ohjata oppilaita eettiseen pohdintaan sekä hahmottamaan, mitä tarkoittaa vastuu itsestä, yhteisöstä, ympäristöstä ja luonnosta
Elämänkatsomustiede
- T8 ohjata oppilasta huomaamaan eettisiä ulottuvuuksia elämästään ja ympäristöstään sekä kehittämään eettistä ajatteluaan
- T9 innostaa oppilasta pohtimaan omien valintojensa vaikutusta kestävään tulevaisuuteen paikallisesti ja globaalisti
Terveystieto
- T 9 ohjata oppilasta ymmärtämään ympäristön, yhteisöjen, kulttuurin, ja tieto- ja viestintäteknologian merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille
Biologia
- T12 innostaa oppilasta syventämään kiinnostusta luontoa ja sen ilmiöitä kohtaan sekä vahvistamaan luontosuhdetta ja ympäristötietoisuutta
- T13 ohjata oppilasta tekemään eettisesti perusteltuja valintoja
- T14: Innostaa oppilasta vaikuttamaan ja toimimaan kestävän tulevaisuuden puolesta.
Maantieto
- T11 ohjata oppilasta vaalimaan luontoa, rakennettua ympäristöä ja niiden monimuotoisuutta sekä vahvistaa oppilaan osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja
- T12 tukea oppilasta kasvamaan aktiiviseksi, vastuullisesti toimivaksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi
Yhteiskuntaoppi
- T2 ohjata oppilasta harjaannuttamaan eettistä arviointikykyään liittyen erilaisiin inhimillisiin, yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin kysymyksiin
Teemojen esittely
Luonto ja ruokasuhde
Tässä teemassa opimme:
Jokaisen oikeuksista ja vastuullisesta luonnonkäytöstä
Luonnonantimet, kuten marjat, sienet ja villiyrtit, ovat osa suomalaista ruokakulttuuria. Opimme, kuinka voimme nauttia luonnosta vastuullisesti ja säilyttää sen monimuotoisuuden myös tuleville sukupolville.
Ruokakulttuurista ja perinteistä
Miten ruoka yhdistää sukupolvia ja millaisia ruokaperinteitä meillä on? Tutkimme, kuinka ruoka kertoo tarinaa niin perheistämme kuin kulttuuristamme.
Luonnon kiertokulusta ja sen merkityksestä ruoan tuotannossa
Opimme, miten ekosysteemit toimivat ja miksi luonnon monimuotoisuus on elintärkeää ruoantuotannolle ja elämälle maapallolla.
Ruoan reitti mullasta mahaan
Mistä ruoka tulee ja miten se päätyy lautasellemme? Tämä teema johdattaa oppilaat tutkimaan ruoan tuotantoketjua, alkutuotannosta ruokakauppaan ja lopulta kotikeittiöihin. Opimme myös, miten ruoantuotanto vaikuttaa ympäristöön ja mitä voimme tehdä edistääksemme kestävää ruoantuotantoa.
Tässä teemassa opimme:
Luonnon kiertokulusta
Miten maaperän eliöt, pölyttäjät ja kasvien kasvu muodostavat perustan ruoantuotannolle?
Viljelyn perusteista ja ruoan alkuperästä
Mitä tapahtuu maatiloilla ja miten eri viljelymenetelmät vaikuttavat ruokaan ja ympäristöön?
Ruoan matkasta pellolta pöytään
Tutkimme ruokaketjua, jalostusta, kuljetusta ja kaupan roolia ruokahuollossa.
Kestävät valinnat
Ruokavalinnoilla on merkittäviä vaikutuksia ympäristöön, terveyteen ja talouteen. Tässä teemassa pohdimme, kuinka voimme tehdä kestävämpiä ruokavalintoja ja mitä vaikutuksia esimerkiksi ruokahävikillä, kotimaisuudella ja kasvispainotteisella ruokavaliolla on.
Tässä teemassa opimme:
Ruokavalintojen ympäristövaikutuksista
Miten ruokatuotanto vaikuttaa ilmastoon, vesivaroihin ja luonnon monimuotoisuuteen?
Ruokahävikistä ja sen vähentämisestä
Opimme, kuinka voimme pienentää ruokajätteen määrää ja hyödyntää ylijäämäruokaa fiksusti.
Kestävästä ja monipuolisesta ruokavaliosta
Mitä planetaarinen ruokavalio tarkoittaa ja miten voimme syödä sekä ympäristön että oman terveytemme kannalta viisaasti?
Tulevaisuuden ruoka
Tämä muita teemoja tiiviimpi kokonaisuus on koottu erilliseksi materiaalipaketiksi Valonian sivuille.
Ruoantuotanto on murroksessa, ja tulevaisuudessa tarvitsemme uusia innovaatioita ruokaturvan ja kestävyyden varmistamiseksi. Tässä teemassa tutkimme, millaisia menetelmiä ja ammattimahdollisuuksia ruoantuotannon tulevaisuus tuo tullessaan.
Tässä teemassa opimme:
Tulevaisuuden ruoantuotannon ratkaisuista
Miten teknologia, kuten solumaatalous, pystyy tuottamaan ruokaa kestävästi?
Uusista ruokainnovaatiosta ja ruokakulttuurin muutoksista
Millaisia uusia ruokia voimme nähdä lautasillamme tulevaisuudessa?
Ruoan parissa työskentelevien ammateista ja uramahdollisuuksista
Miten tulevaisuuden ruoantuotanto muokkaa työelämää?
Johdanto: Härkäpavun matka pellolta pöytään
Videolla esitellään selkeästi, miten palkokasvit, kuten herneet ja härkäpavut, edistävät sekä ihmisten että luonnon hyvinvointia. Palkokasvit ovat täynnä ravintoaineita, ja niillä on myös tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä sekä maaperän ja pölyttäjien hyvinvoinnin tukemisessa.
Video auttaa oppilaita ymmärtämään, miten jokapäiväinen ravinto ja kestävän kehityksen arvot linkittyvät toisiinsa ja rohkaisee oppilaita pohtimaan omaa ympäristövaikutustaan ja esittelee samalla mainion kotimaisen proteiinikasvin.
Oppimateriaalipankki
Materiaalitaulukko
Olemme koonneet materiaalipankin sisällöt oheiseen taulukkoon kokonaisuuden hahmottamisen helpottamiseksi. Taulukon avulla voit tutustua materiaaleihin otsikkotasolla ja tarkastella materiaalipankin sisältöä esimerkiksi teemojen tai ikäsuositusten mukaan. Huomioithan, että linkit ja tarkemmat toteutusohjeet kuhunkin materiaalin löydät alla olevista materiaalikorteista.
Mikäli haluat tarkastella tietylle ikäryhmälle suositeltuja materiaaleja, tuplaklikkaa haluaamasi luokka-astetta otsikkoriviltä, jolloin ko. ikäluokalle suositellut materiaalit nousevat taulukon ylimmäksi.
Materiaalikortit
Monialaiset oppimiskokonaisuudet ja muuta ruokakasvatusmateriaalia
Alle on koottu linkkejä laajempiin, muiden toimijoiden tuottamiin materiaalikokonaisuuksiin ja ruokakasvatussivustoihin, joiden avulla voit myös halutessasi suunnitella ruokakasvatuskokonaisuuden oppilaillesi.
Ruokakasvatusvinkkejä ruokapalveluille
Tähän osioon olemme koottu materiaaleja (mm. julisteita) ja vinkkejä siihen, miten koulujen ruokapalveluissa voidaan tuoda esiin kestävän ruokakasvatuksen teemoja.
Esimerkkejä ruokakasvatuselämyksistä
Alle on koottu esimerkkejä hankkeessa toteutetuista elämyksellisistä oppitunneista inspiraatioksi opetuksen suunnitteluun.
Papurata – kasviproteiinien maistelua
Mitä tehtiin ja missä?
Papurata toteutettiin koululuokissa yhteistyössä ruokapalveluiden ja opettajien kanssa Raisiossa. Tapahtumassa oppilaat pääsivät tutustumaan kasviproteiineihin ja palkokasveihin erilaisten tehtävien ja aistikokemusten kautta. Ruokapalvelut toimittivat maisteltavat kasviproteiinit, jotka asetettiin esille luokkatilaan. Ohjasimme oppilaita tutkimaan ja maistamaan raaka-aineita sekä ratkomaan niihin liittyviä tehtäviä.
Miten papurata toteutettiin?
- Alustus ja ohjeistus – Kerroimme oppilaille papuradan tarkoituksesta ja säännöistä. Kävimme läpi, mitä eri palkokasveja ja kasviproteiineja on tarjolla sekä kuinka maistelussa toimitaan hygieniaa noudattaen.
- Tehtäväpisteet – Asettelimme luokkatilaan maisteltavat tuotteet ja niihin liittyvät tehtävät. Oppilaat kiersivät pisteitä pienryhmissä tutkien ja vastaten kysymyksiin.
- Maistelu ja keskustelu – Oppilaat saivat maistaa palkokasveja ja kasviproteiineja sellaisenaan sekä lämmitettyinä. Keskustelimme maisteluhetken jälkeen havainnoista ja pohdimme yhdessä, missä ruoissa palkokasveja käytetään.
Vinkkejä opettajalle Papuradan toteutukseen:
- Yhteistyö ruokapalveluiden kanssa: Kysy ruokapalvelulta mahdollisuutta saada kasviproteiineja maisteluun.
- Selkeä tehtäväpisteiden järjestely: Pöydille kannattaa asettaa maisteltavat tuotteet ja tehtävät väljästi, jotta oppilaat pääsevät kiertämään sujuvasti.
- Kannustava ilmapiiri: Rohkaise oppilaita tutkimaan ja maistamaan, mutta anna tilaa omille havainnoille – kaikkea ei ole pakko maistaa.
- Keskustelu osaksi kokemusta: Käykää lopuksi läpi, mitä opittiin ja missä oppilaat ovat jo törmänneet palkokasveihin omassa arjessaan.
Papurata on innostava tapa tutustua kasviproteiineihin ja lisätä ymmärrystä niiden käytöstä ruoassa!
Maatilavierailu Ammattiopisto Liviassa
Mitä tehtiin ja missä?
Maatilavierailu järjestettiin ammattiopisto Liviassa Tuorlassa, ja siihen osallistui yli 200 Raision nelosluokkalaista. Vierailun teemana oli kestävä ruoantuotanto, ja oppilaat pääsivät tutustumaan maatilan toimintaan käytännönläheisesti. Vierailun aikana he kiersivät kuudella erilaisella rastilla, joissa käsiteltiin ruoantuotannon eri vaiheita, maatalouden vaikutuksia ympäristöön sekä kestävän viljelyn periaatteita. Rastit järjestettiin Livian opettajien johdolla, ja ne sisälsivät sekä käytännön tehtäviä että havainnointia.
Vierailun rastit
- Maatalouskoneketju – Miten ruoka kulkee pellolta pöytään? Esittelyssä erilaisia maatalouskoneita.
- Eläimet – Tutustuminen nautoihin ja lampaisiin, niiden tuottamiin hyödykkeisiin sekä lannan hyödyntämiseen. Oppilaat pääsivät myös rapsuttamaan eläimiä.
- Kasvit – Viljelykasvien esittelyä sekä tehtävä, jossa tunnistettiin eri viljoja.
- Lajittelu – Ruokaan liittyvien jätteiden lajittelutehtävä ja keskustelua kierrätyksestä.
- Pensasmustikat – Mahdollisuus kerätä mustikoita ja tutustua marjatilaan.
- Maaperä – Hyvinvoivan maaperän tunnusmerkit tulivat tutuiksi hauskan kastematokilpailun kautta. Kaksi ryhmää kaivoi kilpaa, ja ensimmäinen kymmenen matoa löytänyt joukkue julistettiin voittajaksi. Lopuksi matokaverit palautettiin turvallisesti takaisin maahan.
Maatilabingo
Vierailun aikana oppilaat täyttivät maatilabingoa, jossa heidän tehtävänään oli tarkkailla ympäristöä ja rastittaa bingolapusta erilaisia maatilaan liittyviä havaintoja. Bingo toi vierailuun lisää hauskuutta ja innosti oppilaita kiinnittämään huomiota maatilan yksityiskohtiin.
Oppilaat kiersivät rasteja pienryhmissä yhdessä opettajan kanssa, jolloin jokainen sai mahdollisuuden osallistua ja oppia maatilan eri osa-alueista.
Tästä voit katsoa, millainen bingolappu oppilailla oli täytettävänään (PDF)
Vinkkejä opettajalle maatilavierailun järjestämiseen
- Ota yhteyttä lähialueen ammattiopistoon tai maatilaan – Livian kaltaiset oppilaitokset järjestävät mielellään opintovierailuja koululaisille.
- Suunnittele rastit oppilaiden ikätaso huomioiden – Käytännönläheiset tehtävät, kuten eläinten kohtaaminen ja kasvien tunnistaminen, tekevät vierailusta mieleenpainuvan.
- Keskustele oppilaiden kanssa ennen ja jälkeen vierailun – Ennakkokeskustelu herättää mielenkiintoa, ja jälkikeskustelussa voi kerrata opittua.
Maatilavierailu tarjosi konkreettisen ja elämyksellisen tavan tutustua kestävään ruoantuotantoon ja sen merkitykseen!
Näytä tämä julkaisu Instagramissa
Vierailu mehiläistarhalle
Mitä tehtiin ja missä?
Kolmantena elämyksellisenä oppituntina oppilaat vierailivat mehiläistarhalla, jossa he pääsivät tutustumaan mehiläisten elämään ja mehiläistarhauksen perusteisiin. Mehiläistarhaaja kertoi pölyttäjien tärkeästä roolista ekosysteemissä ja ruoantuotannossa sekä siitä, miten mehiläisiä hoidetaan ja mitä tarhauksessa tapahtuu vuoden eri aikoina.
Vierailu tarjosi konkreettisen näkökulman luonnon monimuotoisuuteen ja kestävään ruoantuotantoon. Oppilaat saivat myös esittää kysymyksiä ja oppivat, kuinka jokainen voi omilla teoillaan edistää pölyttäjien hyvinvointia.
Vinkkejä opettajalle mehiläistarhavierailun järjestämiseen
- Ota yhteyttä paikalliseen mehiläistarhaajaan – Monet tarhaajat järjestävät mielellään vierailuja ja saavat niistä korvauksen Suomen Mehiläishoitajain Liitolta.
- Varaa vierailu hyvissä ajoin – Mehiläistarhaus on kausiluonteista, joten kevät ja kesä ovat parhaita aikoja vierailulle.
- Valmista oppilaat etukäteen – Keskustelkaa pölyttäjien merkityksestä ja miettikää yhdessä kysymyksiä, joita voisi esittää mehiläistarhaajalle.
Mehiläistarhavierailu toi pölyttäjien elämän ja merkityksen konkreettisesti oppilaiden ulottuville ja tarjosi ainutlaatuisen oppimiskokemuksen luonnon keskellä!
