Ilmastokestävä taloyhtiö – käytännön tapaukset

Oppaat ja neuvontamateriaalit

|

13.4.2026

Materiaalisivu täydentyy toukokuun 2026 aikana.

Tapauskirjasto kokoaa yhteen taloyhtiöiden kokemuksia kiinteistön korjaussuunnittelun ja ylläpidon muuttuvan ilmaston haasteista. Jutuista löydät esimerkkejä ilmastonmuutoksen vahvistamista kiinteistöriskeistä sekä niihin sopeutumista auttavista ratkaisuista. Kunkin jutun yhteydestä löydät linkit taloyhtiöille tarkoitettuihin työkaluihin ja lisätietoihin. 

kolmikerroksinen kerrostalo julkisivu, pilviä taivaalla

Julkisivuremontissa katse asuntojen lämpökuormaan

Vantaalaisessa taloyhtiössä on luvassa laaja julkisivuremontti, jonka osana rakennusten ikkunat vaihdetaan ja parvekkeet lasitetaan. Samalla huomioidaan ikkunoiden kautta asuntoihin syntyvä lämpökuorma. Lämpösäteilyn hillitsemiseen on monia vaihtoehtoja. 

Taloyhtiön tiedot

  • Talotyyppi: Kerrostalo
  • Rakennusvuosi: 1987
  • Rakennusten määrä: 2
  • Asuntojen lukumäärä: 60
  • Kerrosten lukumäärä: 3 + 3
  • Energialuokka: E2018

Remontin tiedot

  • Suunnitellut toimenpiteet:
    Julkisivu- ja parvekeremontin yhteydessä ikkunoiden aurinkosuojakalvot, ilmalämpöpumppujen asennusvalmius parvekkeille sekä parvekkeiden vedenohjauksen parannus.
  • Toteutusvuosi: 2026

Ikkunoiden varjostuksella hellekuormaa vastaan 

Kiinteistössä on huomattu haasteita eritoten sisälämpötilojen osalta asuntojen kuumetessa kesän hellejaksojen aikana. Julkisivuremontin yhteydessä etelä- ja länsisivuisiin ikkunoihin asennetaan aurinkosuojalasitukset. Ikkunoiden kautta tulevaa lämpösäteilyä voidaan hillitä esimerkiksi selektiivi- eli eristyslaseilla, aurinkosuojalasituksella tai -kalvoilla sekä perinteisemmin esimerkiksi markiiseilla ja kaihtimilla. Lämpösäteilyn ehkäisyä kannattaa harkita eritoten etelä- ja länsiseinustojen ikkunoille. Aurinkosuojalasitukset olivat suunnittelutoimiston ehdotus. Ne ovat kuitenkin hintavia, jolloin taloyhtiössä päädyttiin asentamaan ne ensisijaisesti pahimman lämpökuorman sivustalle.  

Parvekkeiden osalta remontissa huomioidaan myös tilavaraus mahdollisille ilmalämpöpumppujen asennuksille, sekä parvekkeiden vedenohjauksen parannukset. 

Miten julkisivumateriaalit kestävät muuttuvaa ilmastoa? 

Taloyhtiön hankesuunnittelussa nousi esiin huoli siitä, miten julkisivumateriaalit kestävät ilmastoa. Julkisessa keskustelussa on puitu kohteita, joissa materiaalit eivät olekaan kestäneet luvattua elinkaarta, vaan julkisivuja on korjattu muutaman vuoden jälkeen remontista.  

Julkisivuja kuormittavat eritoten lisääntyvät sateet ja pitkäaikainen korkea ilmankosteus. Seinillä eritoten kiinnitys-, sauma- ja liitoskohdat ovat alttiina vaurioille. Vanhassa rakennuksessa kosteudenhallinta, kuten tuuletusraot, voivat olla riittämättömiä. 

Taloyhtiön korjaussuunnittelussa taloyhtiö voi vaatia eri materiaalivaihtoehtojen kestävyyden esittämistä esimerkiksi lisääntyviä sademääriä ja korkeaa ilmankosteutta vastaan. Täysin säänkestäviä julkisivumateriaaleja ei ole, joten myös julkisivujen ylläpidon ja uusimisen tihentymiseen on hyvä varautua. 

Haluatko tietää lisää?

kaivoritilä, kasvustoa, multaa, seisovaa vettä

Pihakannen rakenteen tulee kestää vettä ja lunta

Ahtailla pihoilla ja pihakansilla satavan ja sulavan veden ohjaaminen on haaste. Taloyhtiöt voivat pyrkiä vähentämään virtaavan veden massaa esimerkiksi vettä imeyttävillä ratkaisuilla. Korjausremontoinnin yhteydessä on hyvä aika huomioida myös tarpeet piha-alueiden huollossa. Helsinkiläisellä taloyhtiöllä oli ajankohtaista tarkastella pihakannen kantavuutta ja siihen syntyvän kuormituksen vähentämistä.  

Taloyhtiön tiedot

  • Talotyyppi: Kerrostalo
  • Rakennusvuosi: 1951
  • Asuntojen lukumäärä: 61
  • Kerrosten lukumäärä: 8

Remontin tiedot

  • Suunnitellut toimenpiteet:
    Pihakannen uusiminen
  • Toteutusvuosi: 2027-2028

Käytettävissä oleva tila vesien ja lumien ohjaamisen haasteena 

Korjausrakentamisen haasteena on usein ratkaisujen sovittaminen olemassa oleviin tilavarauksiin. Hulevesien, eli satavien ja sulavien pinnalla kulkevien vesien, haittoja kiinteistölle vähennetään vettä imeyttämällä tai viivyttämällä. Pienellä pihalla näille ratkaisuille ei välttämättä ole tilaa. Suuret lumimassat tuovat ongelmia, mikäli niiden kasaamiselle ei ole riittävästi tilaa.  

Pihakansien alla on yleensä käyttötilaa, jolloin toimiva vedeneristys on pihakannen tärkein ominaisuus. Helsinkiläisessä taloyhtiössä pihakantta korjataan laajalti: kaivoja uusitaan, lisätään ja siirretään, pihan kaatoja korjataan sekä tukimuureja kunnostetaan. Kallistusten ja kaivojen uusiminen auttaa lisääntyviin sademääriin sopeutumista. Pienellä pihalla hulevesien ohjaamisesta on hyvä keskustella yhdessä naapurikiinteistöjen omistajien kanssa. 

Sateiden lisäksi pihakannen suunnittelussa tulee huomioida lumimassat. Helsinkiläisyhtiön tapauksessa pihakannen rakenne on heikko, jolloin kasatut lumet rasittavat pihakannen rakenteen kestävyyttä. Äkilliseen lumikuormitukseen täytyy varautua sekä rakenteen että huollon osalta: merkitsemällä selkeät paikan lumien kasaukselle ja jakamalla kumikuormaa tasaisemmin kohdistuvaksi. 

Rakennesuunnittelija laati taloyhtiölle ehdotuksen pihakannen rakenteen uusimisesta. Mahdollisia keinoja ovat esimerkiksi lisäpalkit, materiaalivahvistukset sekä käyttörajoitukset.  

Viherrakenteen lisäyksellä myös viihtyisyyttä 

Pihakannen osalta lumen lisäksi istutusten vaatima tila ja paino ovat haaste kantavuuden ja tilankäytön kannalta. Sade- ja sulamisvesiä voidaan imeyttää ja ohjata pihakansilla viherrakenteiden, kuten viherkattojen, avulla. Viherkatot viivyttävät vesiä tehokkaasti, jonka lisäksi ne viilentävät pihan mikroilmastoa. Viherkatto vaatii kuitenkin asennuspinta-alalta kantavuutta, laadukasta vedeneristystä ja juurisuojausta. Viherkaton ohella vihreää pinta-alaa voidaan lisätä esimerkiksi köynnöskatoksilla tai istutuksilla. 

Viherrakenteet ovat oiva lisä korjaussuunnittelun yhteydessä toteutettavaksi, joskin ne vaativat suunnittelijalta huolellista perehtymistä viherrakenteiden laadulliseen eroihin ja niiden käyttäytymiseen eri sääoloissa. Ilmastoratkaisujen ohella kannattaa muistaa, että ahtailla kivipäällysteisillä pihoilla vihreän lisääminen on myös asumisen laatua ja viihtyvyyttä parantava teko. 

Haluatko tietää lisää?

 

vesi valuu seinällä, vesiränni, sammalkasvustoa

Ilmastoriskiohje täydentää taloyhtiön kuntoarviota ja kokonaisvaltaista suunnittelua

Taloyhtiön pitkän tähtäimen suunnitelma eli PTS perustuu kuntoarvioon ja muodostaa kokonaiskuvan kiinteistön tulevasta korjaustarpeesta. Ilmastonmuutoksen riskit voidaan huomioida osana PTS:ää ottamalla ne tarkasteluun kuntoarvion kautta. Parhaimmassa tilanteessa kuntoarvio tunnistaa sääriskien kertyvät rasitteet kiinteistön rakenteisiin ja asumiseen, jolloin tulevat peruskorjaukset ovat ennakoivia ja kustannustehokkaita. 

Alkukartoitus ja asukaskysely riskit huomioiviksi

Taloyhtiön ilmastoriskiohje tukee kuntoarvion toteutusta tai kuntoarvion jälkikäteistä täydennystä. Ilmastoriskiohjetta testattiin tekijöiden osalta sekä kuntoarviokierroksella että taloyhtiöiden olemassa oleviin kuntoarvioraportteihin verrattuna. Ohje noudattaa RT 103003 kuntoarvioinnin korttia.

Kuntoarviointia edeltävästi kuntoarvioijat toteuttavat yleensä kyselyn taloyhtiön asukkaille sekä alkukartoituksen hallituksen kanssa. Näissä kohdissa on hyvä tunnistaa ja tuoda ilmi mahdollisia muuttuneen ilmaston tai lisääntyneen sääriskin vaikutuksia asumiselle. Ilmastoriskiohje huomioi kyselyissä esimerkiksi kokemukset asuntojen kuumenemisesta, hulevesien kertymisestä tai talviaikaisesta kulkuväylien liukkaudesta.

Taloyhtiöiden kanssa keskustellessa huomattiin, kuinka tärkeässä roolissa kuntoarvioinnin alkukysely asukkaille on. Kuntoarvioijan on kierroksella haastava silmämääräisesti todentaa ongelmakohtia, mikäli niitä ei ole ennakkoon tiedossa – esimerkiksi sadevesien ohjauksen haasteita on hankala todentaa katsomalla sillä hetkellä kuivia kallistuspintoja.

Miten taloyhtiö käsittelee kuntoarvioraporttia?

On huomionarvoista, että kuntoarvio tukee lakisääteisen kunnossapitotarveselvityksen eli KPTS:n kirjauksia. Kuntoarvioraportti kuvaa kuitenkin vain kiinteistön sen hetkistä tilannetta. Tällöin tärkeämpään huomioon nousee se, miten kuntoarvioraporttia luetaan. Mitä havainnot kertovat nykyisestä kiinteistöön kohdistuvasta säärasitteesta? Ovatko kiinteistön rakenteet ja materiaalit kestäviä 10, 15 vuoden päähän tulevaisuuteen?

Kuntoarviota tulee peilata peruskorjausten suunnitteluun niin, että remontin aikaansaannokset on sovitettu nykyisyyden sijaan tuleviin, äärimmäisempiin olosuhteisiin. Laajojen peruskorjausten yhteydessä on hyvä teettää kohteelle olennaisten riskien arviointi. Taloyhtiön hallituksen osalta olennaista on kirjata ilmastosopeutumisen selvittämisen vaatimuksia osaksi kuntoarvioinnin tai korjaussuunnittelun tilaamista.

Ota materiaalit käyttöösi  


Hallituksen oman osaamisen kehittämiseen sopivat eritoten Ilmastoviisas taloyhtiö-verkkokurssin kappaleet
 

Olli Haapanen

projektiasiantuntija
046 6003 858
olli.haapanen@valonia.fi

Otto Lappalainen

projektiasiantuntija
040 5547 513
otto.lappalainen@valonia.fi

Salli Ojala

ilmastotyön asiantuntija
040 588 4830
salli.ojala@valonia.fi

Materiaaliin liittyvät hankkeet

Taloyhtiöt muuttuvassa ilmastossa (TALVI)

1.3.2024–31.5.2026