Monet taloyhtiöt ovat vielä varovaisia aurinkopaneelien hankinnan suhteen. Hyviä kokemuksia ei ehkä vielä lähipiirissä ole ja tarjolla on hajanaista tietoa. Paljonko paneeleista tulee tuottoa? Miten tuotto jaetaan asuntojen kesken? Paljonko asennus maksaa ja millaisia vaihtoehtoja on tarjolla?
Tälle sivulle kootaan perustietoa aurinkopaneelien hankinnasta taloyhtiöön. Haluamme myös tarttua joihinkin sitkeisiin myytteihin, joita aurinkopaneeleista usein kuulee. Jos mielessäsi on kysymys, johon et vielä ole löytänyt vastausta, ota yhteyttä Liisa Harjulaan!
Myytti: Aurinkopaneelien seinäasennus on kattoasennukseen verrattuna tehotonta
Erityisasiantuntija Aleksi Heinonen, Turun ammattikorkeakokoulu:
”Vaikka tavanomaisin paikka aurinkopaneelien asennukselle on katto, seinä voi olla myös oivallinen asennuspaikka paneeleille katon sijaan tai lisäksi. Ikkunattomalla päätyseinällä pinta-alaa voi olla käytettävissä paljon kattoa enemmän. Aurinkoiselle ja vähävarjoiselle seinälle asennetut paneelit tuottavat vuostasolla jopa 85 % siitä mitä samankokoinen kattovoimala tuottaa. Lisäksi vuosituotanto jakautuu tasaisesti ja saattaa vastata siten paremmin kulutusta.
Seinälle asentaminen on kuitenkin kalliimpaa ja soveltuu siten esim. julkisivusaneerauksen yhteydessä tehtäväksi, jolloin voidaan harkita myös paneelien kaksoiskäyttöä seinämateriaaleina.”
Lue lisää
Oheiset laskelmat perustuvat simulaatioon aurinkopaneelien tuotannosta taloyhtiössä, jossa on seinälle asennettuja paneeleja etelä-lounaaseen. Simulaatiossa asennettiin:
- 56 aurinkopaneelia seinälle
- 56 aurinkopaneelia katolle, 30 asteen kulmassa vaakatasoon nähden
Käytetyt paneelit ovat 200 Wp polykristallisia silikonipaneeleja. Simulaatiossa otettiin huomioon ympäröivä puusto ja rakennukset realistisen varjostusprofiilin saamiseksi, perustuen satelliittikuviin.
Paneelit kytkettiin neljään invertteriin, kaksi invertteriä per asennustapa, ja jokaisessa invertterissä oli kaksi MPP-seurainta. Jokainen MPP-seurain oli kytketty 2×7 paneeliin.
Kuukausi- ja invertterikohtaiset tuotantoennusteet osoittavat, että syyskuun alusta maaliskuun puoleenväliin seinäpaneelit tuottavat enemmän energiaa kuin kattopaneelit. Tämä johtuu auringon matalasta kulmasta ja lumen aiheuttamista häviöistä kattopaneeleissa. Maaliskuun puolivälistä syyskuun alkuun aurinko nousee korkeammalle taivaalle, jolloin kattopaneelit tuottavat merkittävästi enemmän energiaa kuin seinäpaneelit, joiden tuotanto laskee kesä-heinäkuussa. Kuitenkin myös seinäpaneelien tuotanto pysyy suhteellisen korkealla tasolla.
Simulaatio: Georgy Tsvetkov & Petri Jylhä, Turun ammattikorkeakoulu
Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan pystyasennettujen aurinkopaneelien hyötyjä ovat korkeampi tuotto talvikuukausina (lokakuusta maaliskuun loppuun), johtuen vähäisemmistä lumikuormista ja albedon vaikutuksesta. Haittana on alhaisempi tuotanto kesäkuukausina. Vuosituotanto oli noin 7 % suurempi kallistetulla kattoasennuksella Oulun korkeudella, ja ero olisi hieman suurempi Turun korkeudella.
Jos tavoitteena on vähentää lämmityskuluja kylminä kuukausina, seinäasennus voi olla taloudellisesti kannattavampi, mutta joulukuun ja tammikuun tuotanto oli vähäinen molemmilla asennustavoilla. Hyödyt näkyisivät erityisesti tammikuun lopusta huhtikuuhun ja syyskuusta joulukuun alkuun.
Myytti: Aurinkopaneelit tuottavat sähköä ainoastaan kesällä
Lehtori Samuli Ranta, Turun ammattikorkeakokoulu:
”Aurinkopaneelien tuotantoon vaikuttavat auringon säteilyn määrä ja voimakkuus. Vaikka talvella tuotanto on yleensä pienempää lyhyempien päivien ja auringon matalamman kulman vuoksi, kylmempi ilma voi parantaa paneelien hyötysuhdetta. Kylmällä säällä paneelit toimivat suhteellisesti paremmin, ja kylmänä vuodenaikana energian hinta on korkeimmillaan, mikä tekee aurinkosähkön tuotannosta taloudellisesti merkittävää. Perinteinen kattoasennus tuottaa talvella vähän, mutta seinälle asennettuna paneelit voivat tuottaa merkittävästi jopa talvikuukausina. Aurinkopaneelit siis tuottavat energiaa ympäri vuoden, vaikka tuotantomäärät vaihtelevat.”
Lue lisää
Yllä olevissa kuvaajissa on simuloitu aurinkopaneelien tehon tuotanto kilowatteina (kW) kuukausittain, ja niistä voi tehdä seuraavia havaintoja:
- Yleisimmin käytetty kattoasennus, joko tasakatolle telineellä tai suoraan kaltevalle kattopinnalle, tuottaa parhaiten lämpiminä ja aurinkoisina kuukausina, toukokuun alusta elokuun loppuun, kun aurinko paistaa kirkkaasti, pitkään ja korkealta.
- Harvinaisempi mutta yleistyvä seinäasennus, jossa aurinkopaneelit asennetaan pystysuoraan tai loivassa kulmassa seinään nähden, ajoittaa tuotantohuippunsa maalis-huhtikuulle sekä syyskuulle.Tämä johtuu auringon matalammasta kulmasta: maalis-huhtikuussa päivät pitenevät, ja syyskuussa päivät eivät ole vielä lyhentyneet merkittävästi, mutta auringon säteiden kulma on laskenut, jolloin kattopaneelien asennuskulma ei ole optimaalisin. Lisäksi katolle asennetut paneelit altistuvat lumipeitteelle, jolloin tuotanto putoaa nollaan, kun taas seinälle asennetut paneelit pysyvät lumettomina asennuskulmansa ja usein kattoräystään alaisen sijaintinsa ansiosta.
Myytti: Energiayhteisön perustaminen on työlästä
Energia-asiantuntija Liisa Harjula, Valonia:
”Taloyhtiön energiayhteisö saattaa olla tuntematon asia tai käsite asukkaalle, mutta kyseessä on oikeastaan vain sopimus tuotettavan aurinkosähkön jakamisesta taloyhtiön sisällä. Energiayhteisön perustaminen mahdollistaa tuotannon jakamisen ja hyödyntämisen myös asukkaille. Energiayhteisössä käytettävä hyvityslaskennan malli SMA tai SMB määrittelee sen, kuka myy käyttämättä jääneen tuotannon sähköyhtiölle ja saa tulot. Energiayhteisön perustamisesta ei synny kustannuksia, se on verkkoyhtiön tarjoama palvelu.
Alkuun pääsee esimerkiksi Elenian ja VTT:n asiantuntijoiden laatiman Energiayhteisökäsikirjan avulla.”
Lue lisää
Taloyhtiön yhteinen tai aktiivisten asukkaiden hanke
Energiayhteisö voi olla koko taloyhtiön yhteinen hanke tai aktiivisten asukkaiden muodostama energiayhteisö. Energiayhteisö voidaan perustaa yksinkertaisimmin siten, että kaikki osakkaat/ asukkaat ovat sen jäseniä. Silloin tuotettua aurinkosähköä voidaan käyttää jokaisessa asunnossa. Kun huoneistolle jyvitetty aurinkosähkö ylittää tarkasteltavan jakson aikana huoneiston sähkönkulutuksen, yli menevä sähkö myydään sähköverkkoon.
Jos koko asunto-osakeyhtiö ei halua ryhtyä toimimaan paikallisena energiayhteisönä, voi osa yhtiön osakkaista pyrkiä muodostamaan aktiivisten asiakkaiden ryhmän. Aktiivisten asiakkaiden ryhmän kohdalla sopimuksen osapuolina on jokainen aktiivisten asiakkaiden ryhmän jäsen. Hankkeen kustannukset jaetaan yhteisön jäsenten kesken. Tuotettu aurinkosähkö hyvitetään ainoastaan yhteisön jäsenille sopimusten mukaan. Aktiivisten asiakkaiden ryhmän perustaminen vaatii taloyhtiön hyväksynnän. Päätös voidaan tehdä yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä.
Jos taloyhtiö hyödyntää aurinkosähköä vain kiinteistösähkön käytössä, kyseessä ei ole energiayhteisö.
Kuka perustaa?
Aurinkosähköhankkeesta taloyhtiössä päättää yhtiökokous. Yhtiökokous päättää myös energiayhteisön perustamisesta ja tuotetun energian jakoperusteista huoneistojen kesken.
Energiayhteisön voi perustaa, kun aurinkopaneelit on asennettu, otettu käyttöön ja taloyhtiö on tehnyt sopimuksen ylijäämäsähkön myynnistä valitsemansa sähkönmyyjän kanssa.
Perustajaksi kannattaa valita henkilö, joka tulee jatkossa seuraamaan aurinkopaneelien tuottaman sähkön jakautumista taloyhtiön energiayhteisössä, sillä vain hän saa käyttöoikeuden palveluun. Rekisteröijällä tulee olla nimenkirjoitusoikeus.
Tutustu taloyhtiön energiayhteisön perustamisen vaiheisiin: Energiayhteisön perustaminen – Motiva
Hyvityslaskenta määrittelee, miten ylijäämätuotannon myyntitulot jaetaan
Hyvityslaskenta on virtuaalisesti tapahtuvaa mittarointia, jonka avulla energiayhteisön voimalaitoksen tuotanto lasketaan ja jaetaan. Hyvityslaskenta ei vaadi uusia sähkömittareita energiayhteisön jäsenille.
Hyvityslaskennan voi toteuttaa kahdella eri tavalla. Molemmissa tapauksissa kiinteistön ylijäämä tuotanto jaetaan huoneistojen käyttöön energiayhteisössä määriteltyjen jakosuhteiden mukaisesti, yleensä samassa suhteessa kuin osakkaat maksavat yhtiövastikkeita. Jos jako-osuudet noudattavat muuta periaatetta, ne tulee kirjata yhtiöjärjestykseen.
- Vaihtoehto 1 (SMA): Taloyhtiö myy käyttämättä jääneen tuotannon
Jos huoneisto ei voi käyttää kaikkea sille jyvitettyä tuotantoa, käyttämättä jäänyt tuotanto siirtyy taloyhtiölle, joka myy sen edelleen valitsemalleen sähköyhtiölle. Tällainen tilanne voi tulla kyseeseen esimerkiksi aurinkoisena kesäpäivänä, kun sähkönkulutus huoneistossa on vähäistä.
- Vaihtoehto 2 (SMB): Huoneistot myyvät käyttämättä jääneen tuotannon päätettyjen jakosuhteiden mukaisesti
Jos huoneisto ei käytä sille jyvitettyä tuotantoa, niin huoneisto myy käyttämättömän tuotannon valitsemalleen sähkönmyyjälle. Tämän vuoksi jokaisen energiayhteisöön kuuluvan tulee tehdä erikseen ylijäämäsähkön myyntiä varten sopimus valitsemansa myyjän kanssa.
Voit aina kysyä neuvoa omalta sähköverkkoyhtiöltä. Ohjeita löytyy myös niiden nettisivuilta.
Entä jos taloyhtiö ei perusta energiayhteisöä?
Kesän aurinkoisina tunteina pienelläkin aurinkosähköjärjestelmällä tuotetaan helposti enemmän sähköä kuin kiinteistön yhteisen tekniikan ja valaistuksen tarpeisiin sitä kuluu. Tällöin kiinteistöltä ylijäävä osuus myydään sähkönmyyjälle sen sijaan, että se olisi energiayhteisön avulla hyödynnettävissä asukkaiden omaan sähkönkulutukseen. Paras rahallinen hyöty saadaan käyttämällä mahdollisimman suuri osuus tuotannosta omaan kulutukseen.
Lue lisää:
- Aurinkosähkö taloyhtiössä ja energiayhteisöt | Motiva
- Aurinkosähkön energiayhteisö taloyhtiössä -kurssi | HSY Ilmastoinfo
Kurssilla opit perusasioita siitä, mikä on aurinkosähkön energiayhteisö ja siitä, mitä asioita tulee ottaa huomioon, kun yhteisöä lähdetään perustamaan taloyhtiöön. - Sähköverkkoyhtiö Carunan tietopankki energiayhteisöistä asiakkaille
- Elenian ja VTT:n asiantuntijoiden yhteistyönä laadittu Energiayhteisökäsikirja (PDF)
Myytti: Aurinkosähköjärjestelmät lisäävät paloriskiä
Lehtori Samuli Ranta, Turun ammattikorkeakokoulu:
”Laadukkaasti tehdyssä aurinkosähköasennuksessa paloriski ei ole sen suurempi kuin muissakaan sähköasennuksissa. Sähköjärjestelmien osalta onkin tärkeää, että kohteen suunnittelee ja toteuttaa ammattitaitoinen taho, jolla on riittävät pätevyydet ja oikeanlainen kokemus. Urakoitsijan tulee tuntea sähköasennuksiin liittyvät määräykset ja hyvät asennustavat. Aiempi kokemus vastaavista asennuksista ja referenssikohteet ovat usein tae siitä, että tekijä osaa asiansa.”
Lue lisää
Aurinkosähköjärjestelmä talon katolla saattaa aiheuttaa pelkoa palovaarasta. On totta, että kaikissa sähköjärjestelmissä on tulipalon riski, mutta hyvin suunniteltu ja asennettu aurinkosähköjärjestelmä on turvallinen ja todennäköisyys järjestelmän aiheuttamalle tulipalolle pieni.
Motiva on teettänyt kirjallisuustutkimuksen eri maiden aurinkosähkökiinteistöjen tulipaloista. Selvityksen mukaan sattuneiden tulipalojen osuus oli alle 0,03 prosenttia. Näissä tapauksissa palon alkusyy oli useimmin muu kuin aurinkosähköjärjestelmä. Niissä tulipaloissa, joiden syy on aurinkosähköjärjestelmä, syttymissyy on usein ollut asennus- tai suunnitteluvirhe. Eri maiden tilastojen mukaan näin on vähintään joka kolmannen tapauksen kohdalla. Järjestelmien aiheuttamat palot tapahtuvat yleisimmin vuoden sisällä asennuksesta.
Vuoden 2021 lopussa suomessa oli 55 000 pientaloon asennettua järjestelmää, ja pelkästään vuonna 2023 uusia asennuksia tehtiin 30 000. Pelastuslaitosten paloturvallisuusohjeen mukaan Suomessa tapahtuu kuitenkin vuosittain enintään kymmenen tulipaloa, joiden alkusyy on aurinkosähköjärjestelmä.
Laadukas järjestelmä ja huolellinen asennus lisäävät paloturvallisuutta
Taloyhtiö voi varautua parhaiten aurinkosähkönjärjestelmän tulipaloriskiin jo hankintavaiheessa. Yleisimpiä vikapisteitä aurinkosähköjärjestelmissä ovat väärin valitut ja kytketyt liittimet. Toinen hyvin yleinen vikapiste on huolimattomasti tehty kaapelointi. Oikein valitut komponentit ja oikein tehty asennus ovat järjestelmän paras palovakuutus, joten asennusta on syytä valvoa ja tehdä huolellinen käyttöönottotarkastus dokumentointia unohtamatta.
Sähkö- ja paloturvallisuuden vuoksi invertterin asennus tulee tehdä helposti saavutettavaan tilaan paloeristetylle seinälle. Lisäksi järjestelmän rakennuksen sähköjärjestelmästä irrottavat turvakytkimet tulee olla pelastustoimen saavutettavissa. Turvakytkimet eivät estä paneeleja tuottamasta energiaa, eli sähköä, mutta ne katkaisevat virran kulun muuhun kiinteistön sähköjärjestelmään. Aurinkosähköjärjestelmään mahdollisesti kytkettävät akustot suositellaan asennettaviksi erikseen palo-osastoituun tilaan, joka on erillään asuintilojen ilmanvaihdosta. Ne voivat sijaita myös kokonaan erillisessä rakennuksessa.
Taloyhtiön kunnossapitosuunnitelma ja vastuunjako tuovat mielenrauhaa asukkaille
Aurinkosähköjärjestelmän vaativat asennuksen jälkeen huoltoa ja ylläpitoa. Paneelit ovat käytössä jopa 30 vuotta ja koko sen ajan ne ovat alttiina vaihteleville säille. Aurinkosähköjärjestelmän toimintaa tuleekin seurata säännöllisesti alusta alkaen. Esimerkiksi rikkoontuneessa paneelissa on sähköiskun vaara. Samoin invertterin vilkkuvat hälytysvalot vaativat vian selvittämistä. Säännöllinen kunnossapito sekä kosteusongelmien ja korroosion ehkäisy lisäävät järjestelmän turvallisuutta. Myös paneelien alle ja ympärille kerääntyvät lehdet ja pöly on hyvä poistaa tarpeen mukaan. Säännöllisen silmämääräisen paneelien, kaapeleiden ja läpivientien tarkistuksen voi dokumentoida esimerkiksi valokuvin.
Materiaalisivu on koottu osana Valonian ja Turun ammattikorkeakoulun yhteistä Taloyhtiöiden energiamurros -hanketta. Hankkeessa vahvistetaan yritysten ja taloyhtiöiden osaamista energiajärjestelmien suunnittelussa ja hankinnassa, mikä on avainasemassa kasvihuonepäästöjen vähentämisessä ja tulevaisuuden työpaikkojen turvaamisessa. Hanke on saanut rahoitusta Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 ohjelmasta.
