Hankkeessa luotiin Hyyppäränharjun alueelle pienvesien ja niiden ympäristön alue-ekologinen hoitosuunnitelma ja kehitettiin vuorovaikutteinen toimintamalli, jota voidaan tehokkaasti soveltaa koko Suomessa monimuotoisuuskeskittymien luonnonhoidon suunnittelussa ja toteutuksessa. Suunnitelmassa huomioitiin mm. virtavesijatkumot, metsien ja suojelualueiden kytkeytyvyys ja ekologiset käytävät. Luonnonhoidon ja kunnostustoiminnan yhteistoimintaa ja osaamista kehitettiin vuorovaikutteisesti metsänomistajien ja muiden sidosryhmien kanssa.
Hankealueena Hyyppärän harjualue lähiympäristöineen
Salon Kiikalassa ja Somerolla sijaitseva Hyyppärän harjualue on Kolmannen Salpausselän reunamuodostuma, joka yhdessä reuna-alueidensa kanssa muodostaa laajan luonnon monimuotoisuuskeskittymän. Alueesta osa on Natura2000-suojeluverkostoa (FI0200010). Suojelun keskiössä ovat erityisesti pienvesien, paahdeympäristöjen sekä lehtojen ja puustoisten soiden muodostamat elinympäristöverkostot. Alueella tavataan merkittävää uhanalaislajistoa ja uhanalaisia luontotyyppejä, esimerkiksi runsaasti liito-oravia, erityisesti suojeltavia lajeja ja uhanalaisia kalakantoja.
Erityisen merkittävää alueella on laajojen ja harvinaisen luonnontilaisten suo- ja pienvesikokonaisuuksien esiintyminen. Alueella on muun muassa poikkeuksellisen edustavia pohjavesistä riippuvaisia luontotyyppejä ja lajeja. Alueen pohjavesistä alkunsa saavat lähdepurot muodostavat alueelle laajoja virtavesijatkumoja. Kiikalan harjualue on vedenjakaja-aluetta ja vedet virtaavat usean eri päävesistöalueen suuntaan (Uskelanjoki, Kiskonjoki-Perniönjoki ja Karjaanjoki). Pienvesien ja suoalueiden lisäksi alueella on mm. merkittävää harjuluontoa kuten paahdeympäristöjä. Alueella on runsaasti sekä yksityisten että valtion omistamia luonnonsuojelualueita.
Yhteistoimintaverkosto
Metsien suojelua, hoitoa ja muuta käyttöä sovitetaan yhteen METSO-yhteistoimintaverkostoissa. Hyyppäränharjun yhteistoimintaverkostohanketta toteutettiin yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Metsähallituksen, Suomen metsäkeskuksen ja Tapion kanssa. Lisäksi yhteistoimintaa toteutettiin laajalla sidosryhmätoiminnalla metsänomistajien, alueella toimivien yhdistysten, kuntien ja yritysten kanssa. Hankkeessa tehtiin tiivistä yhteistyötä myös Helmi-ohjelman toteuttamiseksi.
Hyyppäränharjun yhteistoimintaverkoston avulla kehitettiin luonnonhoidon ja kunnostustoiminnan yhteistoimintaa ja toimintaketjun osaamista suunnittelusta toteutukseen. Hankkeessa järjestettiin koulutuksia, yleisötilaisuuksia ja työnäytöksiä luonnonhoidon ja kunnostustoiminnan toteutuksesta. Tavoitteena oli edistää uhanalaisten luontotyyppien ja lajien suojelua sekä luonnonhoitoa talousmetsissä. Luontoarvojen turvaamiseksi kehitettiin muun muassa suojelualueiden reuna-alueiden luonnonhoitopainotteista metsänhoitoa ja muuta maankäyttöä. Hankkeeseen osallistuminen oli metsänomistajille vapaaehtoista.
Metsänomistajalle
Oletko kiinnostunut metsien suojelusta tai luonnonhoidon toteutuksesta Hyyppäränharjun alueella tai sen lähiympäristössä?
METSO-ohjelman avulla yksityiset metsänomistajat voivat suojella metsiensä monimuotoisuutta. Metsänomistaja voi suojella metsäänsä joko määräaikaisesti tai pysyvästi tai toteuttamalla luonnonhoitotöitä. METSO on metsänomistajalle täysin vapaaehtoista ja valtio maksaa METSO-ohjelman mukaisesta suojelusta ja luonnonhoidosta korvausta. Lue lisää Metsonpolku.fi sivustolta.
Rahoitus
Hankkeen toteutuneet kustannukset olivat 168 157 € ja hanketta rahoitti Ympäristöministeriö METSO-ohjelmasta. Omarahoituksesta vastasivat Valonia, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Metsähallitus, Suomen metsäkeskus.
