Varsinais-Suomessa vesiensuojelutoiminta on viime vuosina ollut erittäin aktiivista erityisesti Saaristomeri-ohjelman vauhdittamana. Maakunnassa tehdään muun muassa huippuluokan tutkimusta vesiensuojelumenetelmien toimivuudesta sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksesta ravinnehuuhtoumiin. Eri puolilla maakuntaa viedään tutkimustuloksia käytäntöön erilaisissa tapahtumissa ja selvitetään vesiensuojelutoimille soveltuvia paikkoja. Lisäksi hankerahoituksen avulla on tehty konkreettisia vesiensuojelurakenteita kuten kosteikkoja ja tulvatasanteita sekä soiden ennallistamista ja virtavesien kunnostusta.
Varsinais-Suomen ELY-keskus järjesti yhteistyössä Satakunnassa toimivan Satavesi-ohjelman sekä Varsinais-Suomen vesistökunnostusverkoston kanssa verkostoitumistapaamisen maakunnissa toimiville hankeaktiiveille. Tapaaminen järjestettiin Loimaalla 22.9.2025, ja kokouspäivän päätteeksi tutustuttiin Loimijoen valuma-alueella sijaitsevaan Hennijoen kunnostushankkeeseen.
Tapaamisessa jaettiin kokemuksia, suunniteltiin yhteistyömahdollisuuksia ja verkostoiduttiin. Tilaisuudessa toimintaa esitteli yli 40 osallistujaa edustaen yli 30 eri hanketta. Hankkeiden laajuus vaihtelee pienten valuma-alueiden kunnostuksista koko maakunnan kattaviin kehittämistoimiin. Vaikka hankkeiden mittakaava ja rahoituslähteet vaihtelevat, niitä yhdistää yhteinen tavoite: vesistöjen tilan parantaminen. Yhteistä hankkeille on myös valuma-aluekeskeinen lähestymistapa sekä laaja sidosryhmäyhteistyö. Verkostoitumisen taustalla oli ajatus siitä, että saman kohderyhmän tarpeisiin suunnattua toimintaa tulisi suunnitella yhdessä. Tavoitteena on välttää päällekkäisyyksiä ja estää kohderyhmien – kuten viljelijöiden ja metsänomistajien – kuormittuminen useiden hankkeiden tapahtumista.
Hennijoki helmeksi on paikallisyhteisön näyttötyö
Hennijoki on noin 22 km pitkä joki, joka virtaa pääosin Alastarolla Loimaalla. Se laskee Vampulan puolella Kukonharjassa Kourajokeen (Palojokeen) ja edelleen Loimijokeen, joka on Kokemäenjoen vesistön suurin sivu-uoma. Hennijoesta käytetään sen alajuoksulla nimiä Murronjoki ja Alaisenjoki, kun taas yläosaa kutsutaan nimellä Alhonoja. Hennijoen kylän kohdalla käytössä on pääasiassa nimi Hennijoki.
Joella on siis monta nimeä – ja monta käyttäjää. Vuosien varrella uomaa on suoristettu ja perattu, jotta vesi saataisiin pois alavilta rantapelloilta mahdollisimman tehokkaasti. Vuonna 2019 maanomistajat kokoontuivat jälleen kahvipöydän ääreen ja totesivat, että uomalle pitäisi tehdä jotain. Majavat olivat rakentaneet alueelle patoja, ja muutenkin kunnossapitotarpeita oli ilmennyt.
Yhteyttä otettiin ensin Loimijoki-ryhmän koordinaattoreihin sekä Yhteistyöllä Loimijoki kuntoon eli Loiku-hankkeen vetäjiin Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksessä (KVVY ry). Tämän pohjalta Hennijoelle laadittiin rahoitushakemusta varten Hennijoki helmeksi -hanke, joka sai rahoituksen Varsinais-Suomen ELY-keskukselta marraskuussa 2022.
Hankeveturiksi lähti Hennijoen Pienviljelijäyhdistys ry ja sen aktiivit, erityisesti Tuula Jokela ja Matti Rantala. Yhdistys oli sopiva toteuttaja, koska sillä oli jonkin verran omia varoja, Y-tunnus ja ALV-rekisteröinti, mikä helpotti rahoituksen hakua ja hankkeen hallinnointia.
Hanketyö ei ollut yhdistyksen aktiiveille entuudestaan tuttua, joten matkan varrella kohdattiin monia haasteita ennen kuin hanke saatiin kunnialla maaliin. Toteutus jouduttiin esimerkiksi jakamaan kahteen eri hankkeeseen, jotta rahoitus riittäisi. Urakoiden tarjouspyyntöjen laadinta oli uutta, mutta hankevetäjä Tuula Jokela oppi nopeasti hyödyntämään tekoälyä ja kysymään neuvoja kokeneemmilta sekä ELY-keskuksen hankkeen valvojalta. Myös luonnonmukainen peruskuivatus eli kaksitasouoman kaivuu oli uusi toteutustapa, joka vaati opettelua. Rahoituksessa avusti myös Loimaan kaupunki, joka lainasi yhdistykselle varoja, sillä ELY-keskuksen avustus maksetaan vasta toteutuneiden kustannusten perusteella jälkikäteen.
Tuulan tärkeimpiä oppeja muille hankevetureille on, että viestintä on aloitettava heti hankkeen alussa ja sitä on tehtävä jatkuvasti, myös keskeneräisistä asioista. Viestintää helpottaa sähköpostilistan perustaminen heti alkuvaiheessa, jotta tieto kulkee varmasti kaikille uoman varren osakkaille. Vastaavanlaisen hankkeen toimikuntaan kannattaa koota alusta asti riittävä määrä jäseniä. Vaikka pienellä porukalla päätöksenteko on ketterämpää, näin mittavassa hankkeessa on hyvä, että vastuuta on jakamassa ja päätöksiä tekemässä useampi henkilö. Tuula rohkaisee myös tekoälyn hyödyntämiseen esimerkiksi tarjouspyyntöjen laadinnassa ja tiedon haussa. Sekä Tuula että Matti innostuivat projektin myötä myös opiskelemaan maatalouden vesitalousosaajiksi koulutuskeskus Sedussa Ilmajoella.
Nyt, lähes kuusi vuotta ensimmäisten kahvipöytäkeskustelujen jälkeen ja monta kokemusta rikkaampina, Hennijoen aktiivit esittelivät aikaansaannoksiaan. Hennijoen pääuoman varteen on rakennettu toispuoleista tulvatasannetta yli yhdeksän kilometrin matkalle. Myös puustoa poistettiin paikoitellen missä se haittaisi uoman virtausta. Maastoretken aikana tulvatasanne nähtiin toiminnassaan: uomassa virtasi runsaasti vettä, mutta ei tulvinut. Kun vesi jälleen laskee, tulevat tulvatasannerakenteet esiin. Yhdistyksellä on lisäksi yksi valmis kosteikkosuunnitelma, joka voidaan toteuttaa, jos sopiva rahoitus löytyy.
Viljelijöille tärkeintä on, että vesi virtaa jälleen uomassa ja maisemallinen lopputuloskin on silmää miellyttävä. Paikalliset ovat olleet toteutukseen erittäin tyytyväisiä ja yhteishenki on pysynyt hyvänä. Toteuttajat ovat saaneet kiitosta – ja ovat edelleen tolkuissaan, kaikista haasteista huolimatta.
Hanke jatkuu vielä yläjuoksulla Soliseva Alhonoja -hankkeena, joka kattaa noin seitsemän kilometrin pituisen, erittäin tulvaherkän alueen. Edelliset toimenpiteet alueella on tehty 1960-luvulla, ja nyt ojitusyhteisöä parhaillaan aktivoidaan.
"Hankkeen oppeina voi todeta, että viestintä on aloitettava heti hankkeen alussa ja sitä on tehtävä jatkuvasti myös keskeneräisistä asioista."
