Valuma-aluetason vesienhallinnalla kuivuusriskien hallintaa -pilottihankkeessa kartoitettiin Paattistenjoen valuma-alueella (Aurajoen alaosaan laskeva osavaluma-alue) yhdessä maanomistajien kanssa erilaisia keinoja, joilla voitaisiin hallita erityisesti maatalouden kuivuusriskejä ja samalla edistää vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta. Paattistenjoen valuma-alue on maatalousvaltainen, järvetön ja vähäsoinen. Paattistenjoen virtaamavaihtelut ovat suuria ja joen virtamaa on vähäsateisina kesäkuukausina usein erittäin pieni. Paattisten alueella on kastelua vaativaa erikoiskasviviljelyä, joten veden kesäaikainen riittävyys voi olla kriittisen alhainen suhteessa alueen maa- ja metsätalouden elinvoimaisuuteen ja Paattistenjoen luontoarvojen säilymiseen.
Kasteluvesirakenteita kestävä vesienhallinta ja luonnon monimuotoisuus huomioiden
Hankkeen tuloksena suunniteltiin ja rakennettiin neljä erilaista maatalouden kastelutarpeita tukevaa vesienhallintaratkaisua Paattistenjoen valuma-alueelle. Kohteet selvitettiin ja valikoitiin paikkatietomenetelmin ja maanomistajia osallistavilla toimintatavoilla (mm. kyselyt ja maastotapaamiset) sekä heidän kanssaan yhdessä suunnitellen.
Alitalon mansikkatilalle rakennettiin kastelualtaan (0,2 ha) ja kosteikon (0,2 ha) yhdistelmä, jonka kokonaispinta-ala on noin 0,4 hehtaaria. Valumavedet tulevat ensin kastelualtaaseen, josta ne siirtyvät kosteikkoon. Kastelualtaan vesitilavuus on noin 3000 m³. Kosteikon syvyys vaihtelee puolen ja yhden metrin välillä. Altaaseen johtavaan ojaan tehtiin kaksitasouoma ja luonnonmukainen pohjakynnys vedenpinnan tason nostamiseksi ja uomatilavuuden lisäämiseksi. Lisäksi kastelualtaaseen johdetaan putkella lisävettä pellon toisella puolella olevasta ojasta, johon tehtiin pohjakynnys vedenottoputkesta alavirtaan. Näin pintavesiä johdetaan altaaseen kahdesta ojasta, joiden valuma-alueet ovat yhteensä noin 1,7 km². Laskennallisesti vettä kertyy valuma-alueelta heinä–elokuussa 2000–4000 m³, joten vesivarasto voi riittää kasteluun kuivan kesäkauden ylitse.
Kaarlejoen luomutilalle rakennettiin kasteluallas Haaraojan viereen sekä kaksitasouoma ja kaksi pohjakynnystä Haaraojaan laskevaan Mäkelänojaan. Kastelualtaaseen johdetaan vettä putkella Haaraojasta sekä toisella putkella altaan itäpuolella virtaavasta ojasta. Ojaveden padottamiseksi tehtiin ojaan pohjakynnys putkesta alavirtaan. Haaraojasta altaaseen johtava putki on asennettu sellaiselle korkeudelle, että sitä pitkin vettä tulee vain ylivirtaamakausina. Altaan tilavuus on noin 1000 m³. Mäkelänojaan tehtiin 100 metrin pituinen toispuoleinen kaksitasouoma sekä pohjakynnykset alaosaan ja puoliväliin. Tavoitteena oli padota vettä ojaan kastelua varten ja parantaa Mäkelänojan vesienhallintaa ja vesiensuojelua kiintoaineskuormaa vähentävällä kaksitasouomalla.
Sarkalan tilan mansikkalohkon viereen rakennettiin kasteluallas Paattistenjoen vieressä olevaan helposti tulvittuvaan saraikkoon. Ajatuksena on ollut varastoida ylivirtaama-ajan vettä kastelutarpeisiin. Tulva-alueelle kaivettiin noin 500 m² kasteluallas, jonka tilavuus on noin 1000 m³. Suunnittelun lähtökohtana oli säilyttää kastelualtaan ja joen välissä olevat luontaiset tulva-alueet ennallaan.
Edellä kuvatuissa ratkaisuissa lähtöajatuksena on ollut ottaa talteen ja hyödyntää kasteluun ylivirtaamakausien vettä ja pienten osavaluma-alueiden yläosien vettä. Toteutettujen ratkaisujen laajempana tavoitteena on toimia kestävän vesienhallinnan kokeilu- ja esimerkkikohteina sekä vähentää osaltaan maataloustuotannon aiheuttamaa painetta Paattistenjoen ekologisen tilan heikentymiseen erityisen kuivina kesäkuukausina.
Valuma-aluetason tarkastelu on tärkeää kastelualtaiden suunnittelussa
Hankkeen tavoitteena oli selvittää käytännöt sille, miten valumavesien pidätystä kannattaa yhdistää kastelutarpeeseen ja miten yksittäisiä pienempiä toimia voidaan toteuttaa ilman yhteistä koordinointia niin, että se palvelee koko valuma-alueen etua. Hankkeen johtopäätöksinä on kuitenkin todettava, että valuma-aluesuunnittelun osaamisessa ei olla vielä siinä tilanteessa, että toimenpiteitä voitaisiin tehdä ilman yhteistä koordinointia. Toimenpiteiden toteutuksessa on osattava yhdistää niin vesitaloudelliset kuin ekologiset näkökulmat ja siksi on tärkeää että valuma-aluetoimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa on laaja joukko asiantuntijoita yhdessä maanomistajien kanssa varmistamassa, että toimenpiteet ovat tarkoituksenmukaisia, vaikuttavia eivätkä heikennä ympäristön tilaa.
Kohteiden toteutus oli osa ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelman (2019-2023) rahoittamaa maa- ja metsätalouden vesienhallinnan valuma-aluepilottia (valtioneuvosto.fi). ELY-keskusten koordinoimilla neljällä pilottihankkeella oli erilaisia kehittämistehtäviä, ja ne tuottivat tietoa ja kokemuksia sekä toteuttivat luonnonmukaisia vesienhallinnan toimia kuten kyseiset Paattistenjoen kohteet. Pilottityössä olivat mukana myös maa- ja metsätalousministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Paattistenjoen pilotin toteuttivat Valonia/Varsinais-Suomen liitto yhteistyösopimuksella Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa.
