Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä ja vaikeuttaa niiden ennakoitavuutta. Vaikutusten kohdalla ei puhuta enää tulevaisuudesta, vaan ne näkyvät jo nyt ja tulevat yleistymään sekä voimistumaan maapallon keskilämpötilan noustessa. Ilmastonmuutoksen voimakkuuteen pitääkin pyrkiä vaikuttamaan hillintätoimilla, mutta tärkeää on myös varautua ja sopeutua muuttuviin olosuhteisiin kaikilla elämän osa-alueilla. Voimistuvat sääilmiöt näkyvät jo nyt esimerkiksi rakennuskannassamme. Koska noin puolet suomalaisista asuu taloyhtiöissä, on niillä merkittävä rooli ja vastuu sopeutumisesta käytännössä.
Ilmastoriskit toteutuvat eri puolilla Suomea eri tavoin, joten ei ole mahdollista tehdä yleisiä johtopäätöksiä, jotka koskisivat kaikkia kiinteistöjä. Haasteet ovat joka tapauksessa vastassa kaikkialla Suomessa tavalla tai toisella. Merkittävä osa suomalaisten omaisuudesta on kiinteistöissä, joten niiden huolellinen ja suunnitelmallinen ylläpito on tärkeää. Riskeihin on syytä varautua myös arjen turvallisuuden ja asumismukavuuden vuoksi, huomioiden erityisesti haavoittuvassa asemassa oleva väestö.
Monialaisella yhteistyöllä paljastetaan pullonkauloja
Valonia kutsui kuntoarviointi-, korjaus- ja viherrakentamisalan sekä isännöinnin yrityksiä tilaisuuteen keskustelemaan taloyhtiöiden nykytilanteesta ja ilmastonmuutoksen tuomista haasteista sekä syistä, miksi ilmastonmuutosta ei huomioida nykyisin tarpeeksi hyvin. Työskentelimme osallistujien kanssa pienryhmissä, joissa pyrittiin määrittämään taloyhtiöiden kohtaamia haasteita, mahdollisia ratkaisuja ja sopeutumisen kehittämisen pullonkauloja.
Esiin nousi muun muassa hulevesien hallintaan, julkisivujen kuntoon ja kestävyyteen sekä taloyhtiöiden osaamiseen liittyviä haasteita. Taloyhtiöremontteihin kuulutettiin ajattelutavan muutosta: esimerkiksi hulevesiin on mahdollista käyttää myös kasteluvetenä ja näin varautua myös mahdollisiin kuivuusriskeihin pihoilla. Korjausrakentamisen suunnitteluun kaivataan myös kokonaisvaltaisuutta ja vuorovaikutteisuutta; suunnittelijat olisi hyvä ottaa jo varhaisessa vaiheessa mukaan. Suunnitteluvaihe ei yleensä lisää taloyhtiön kustannuksia, ennen kun varsinaisia sopimuksia on allekirjoitettu. Esimerkiksi pihasuunnittelu tulisi huomioida remonteissa, joissa käsitellään hulevesiä ja salaojia.
Taloyhtiöiden hallituksissa istuu pääosin maallikoita, joten kiinteistöjen ilmastokestävyyden kehittämisessä on kyse erityisesti tiedon lisäämisestä. Uudisrakentamisessa ja ammattimaisen kiinteistöomaisuuden hallinnassa laajalti käytössä olevat ratkaisut tulisi saada myös taloyhtiöille tutuiksi ja helposti käytettäviksi. Kiinteistön pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen ylläpito tulisi olla taloyhtiön päätöksenteossa sekä ymmärrettävää ja prosessiltaan sujuvaa, että osakkaita kiinnostavaa. Tarpeissa yleisen tiedonlisäämisen osalta keskustelussa ilmeni muun muassa taloyhtiöiden osto-osaamisen kehittäminen. Sopeutumisratkaisuja on mahdollista sisällyttää sekä lainahakemuksiin että tarjouspyyntöihin, mikäli tietämys asiasta on kohdallaan. Tässä maallikkoja ei voida velvoittaa osaamaan kaikkea, vaan keskiössä on aktiivinen keskustelu suunnittelijoiden ja isännöinnin ammattilaisten kanssa jo varhaisessa vaiheessa remonttisuunnittelua.
Taloyhtiöiden sopeutumisosaamista halutaan kehittää
TALVI-hankkeessa taloyhtiöille kehitetään helposti käyttöönotettavia työkaluja kiinteistön ilmastonmuutoksen sopeutumisen tukemiseksi. Tällaisia ovat muun muassa ilmastomallinen kiinteistön pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS) sekä hallitustyöskentelyn ja -asiakirjojen täydennykset.
Osana materiaalien ja työkalujen laadintaa kartoitimme kuntoarvioinnin ja korjausrakentamisen yritysten kokemuksia taloyhtiöiden nykytilasta. Voit tutustua kartoituksen tiivistelmään tai laajempaan kirjalliseen raporttiin alla:
