Aloitin Valoniassa kesätöissä paikkatietoharjoittelijana toukokuussa 2025. Olen neljännen vuoden maantieteen opiskelija, ja erikoistumisalani maisterivaiheessa on paikkatieto. Kyseessä oli ensimmäinen oman alan kesätyöni, joka osui siis juuri sopivasti kandi- ja maisteriopintojen taitoskohtaan ja antoi käytännön näkymiä paikkatietoalan työnkuvaan ja omiin jatko-opintoihini.
Paikkatieto Valoniassa
- Paikkatiedolla tarkoitetaan tietokokonaisuutta, jossa yhdistyy paikan sijainti- ja ominaisuustiedot.
- Valoniassa paikkatieto keskittyy erityisesti ympäristö- ja ilmastoaiheisiin ja on olennainen osa kestävän kehityksen toimeenpanossa.
- Paikkatietoa käytetään hyödyksi esimerkiksi jo olemassa olevien korkeiden luontoarvojen kohteiden ja mahdollisten suojelu- ja ennallistamiskohteiden löytämisessä sekä tietojen visualisoinnissa ja analysoinnissa.
- Lisäksi Valoniassa on hyödynnetty osallistavan paikkatiedon tarjoamia mahdollisuuksia, sillä Varsinais-Suomen kuntien asukkaat ovat päässeet osallistumaan luontotyöhön vastaamalla karttapohjaisiin kyselyihin, ja heiltä onkin saatu arvokasta paikallistietoa eri alueiden luontokohteista.
Töiden alettua toukokuussa pääsin aluksi tutustumaan Valonian paikkatietoaineistoihin päivittämällä Varsinais-Suomen kuntien maanomistusaineistoja ja digitoimalla hankekohteita. Lisäksi pääsin antamaan panokseni myös Urban Biodiversity Parks -hankkeelle, kun tein lastentapahtumaa varten alueesta tehtäväkartan. QGIS-paikkatieto-ohjelmisto oli heti alusta asti tärkein työkalu. Käytin QGIS:siä myös kesän muissa, pienemmissä hommissa, kuten puhelimella käytettävää QField-sovelluksen käytön valmistelua varten ja eri hankkeiden karttojen tekemisessä.
Vaikka sain tutustua ja osallistua jonkin verran myös muihin Valonian hankkeisiin, omat kesän työni painottuivat RESIST- ja CLIVAS- hankkeisiin. Resistin päämääränä on löytää luontopohjaisia ratkaisuja taajama- ja maaseutualueiden vesienhallintaan ja edistää konkreettisilla toimilla ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimia. Clivasissa puolestaan tarkastellaan ilmastonmuutoksen aiheuttamia alueellisia riskejä, joiden pohjalta luodaan sopeutumista edistäviä käytännön toimintasuosituksia.
Kesäkuussa oma osuuteni Resist- ja Clivas -hankkeissa pääsikin kunnolla vauhtiin ja tein erityisesti niiden parissa töitä loppuharjoittelun ajan elokuun loppuun asti. Resistissä pääsin testaamaan WSSP (WaterShed Safety Plan) -työkalua Savijoelle, jonne on tekeillä valuma-aluesuunnitelma. WSSP on Hämeen ammattikorkeakoulun kehittämä QGIS-pohjainen menetelmä, jolla voidaan tarkastella alueellisia hajakuormituksen riskialueita ja jota voidaan hyödyntää esimerkiksi juuri valuma-aluesuunnittelun tukena. WSSP:llä tein Savijoen valuma-alueelle esimerkiksi maaston kaltevuuden, kasvillisuuden ja maankäytön perusteella erilaisia riskitasoja, jotka yhdistin lopulta yhdeksi riskikartaksi.
Clivasissa puolestaan pääsin harjoittelemaan Python-koodausta paikkatiedon käsittelyssä, sillä tein Varsinais-Suomen maatalouden kuivuudesta riskianalysointia eurooppalaisen CLIMAAX-tutkimushankkeen kehittämällä työkalulla. Työkalulla selvitettiin aluksi eri viljelysatojen prosentuaalista vähenemistä ilmastonmuutoksen vaikutuksesta, ja sen perusteella selvitettiin, kuinka paljon sadon vähenemisestä tulee tappiota ilman keinokastelua. Analyyseja tehtiin viidellä eri mallinnuksella, joissa on yhdistetty globaaleja sekä alueellisia ilmastomalleja. Jatkossa analyyseja tarkennetaan vastaamaan vielä tarkemmin Varsinais-Suomen olosuhteita, ja pääsen tarkastelemaan myös esimerkiksi rankkasateiden paikallisia vaikutuksia.
Pääsin kesällä tutustumaan toimistotyön lisäksi myös kenttätyöskentelyyn, sillä osallistuin muutamaan maastopäivään, joissa tarkasteltiin esimerkiksi erilaisten kohteiden soveltuvuutta hankkeisiin. Maastokäynneillä kohteita voidaan arvioida ja havainnoida tarkemmin, sillä kaikkia niiden piirteitä ja ominaisuuksia ei voida selvittää pelkistä paikkatietoaineistoista. Myös aineistojen paikkansapitävyys ja ajankohtaisuus voidaan varmistaa paikan päällä.
"Kaiken kaikkiaan kesän työt olivat monipuolisia ja antoivat laajan kuvan paikkatiedon käyttömahdollisuuksista luonto- ja ympäristöalalla."
Alla esimerkkejä paikkatieto-ohjelmistolla laadituista karttavisualisoinneista (c) Inkeri Leksis.
Inkeri Leksis
Inkeri työskenteli kesän ajan harjoittelijana ja harjoittelun jälkeen Inkerin työt Valoniassa ovat jatkuneet projektiavustajana.
