Joukko vesiensuojelun asiantuntijoita ja hanketoimijoita tutustui aurinkoisena maanantaina 13.5. Inkoonjoella ja Raaseporinjoella toteutettuihin kestävän vesienhallinnan kohteisiin. Retken tavoitteena oli tutustua erilaisiin ratkaisuihin, jotka ovat osa tulevaisuutta myös Varsinais-Suomessa erityisesti maatalousalueiden uomien kunnostamisessa ja valumavesien hallinnassa.
Maanomistajien into tarttuu naapurilta toisella
Inkoonjoella tutustuttiin WWF:n Vesiensuojelu 4K, RANKKU ja VALUTA-hankkeissa toteutettuihin vesienhallintakohteisiin. WWF on toiminut Länsi-Uudellamaalla vesiensuojeluhankkeissa jo useita vuosia myös Ingarskilan- ja Siuntionjoen valuma-alueilla. Alussa panostettiin paljon viestintään, jotta teemat ja toimijat tulivat tutuksi alueen maanomistajille – Kun maanomistajat innostuivat toimenpiteistä, into tarttui naapurista toiseen.
Aamun aluksi tutustuimme Varsiin viime syksynä rakennettuun, yli 1,5 kilometrin mittaiseen kaksitasouomaan. Alue on alava entinen järvenpohja, joka tulvii herkästi. Laajan kaksitasouoman avulla tulvimista saadaan hillittyä, jolloin pelloilta veteen päätyvien ravinteiden määrä vähenee.
Aamupäivä toisella kohteella aivan Helsinki–Turku junaradan varressa tutustuimme vuonna 2019 rakennettuun, 1,6 hehtaarin laajuiseen Söderlandintien kosteikkoon sekä Mossanin 2,6 hehtaarin kokoiseen, vuonna 2021 rakennettuun kosteikkoon. Kummatkin kohteet olivat kosteuden vuoksi viljelyyn huonosti soveltuvia peltoja, jonne kosteikot rakennettiin maanomistajien aloitteesta. Lisäksi alueen läpi kulkevan suoristetun uoman viereen rakennettiin luonnonmukainen, mutkitteleva uoma ja muutama laskeutusallas, jotka pidättävät alueelta virtaavia valumavesiä ja niiden mukana kulkeutuvia ravinteita ja kiintoaineista. Nykyään kohteet toimivat niin viljelysalueiden tulvien hallinnassa, ravinnekuormituksen vähentämisessä kuin luonnon monimuotoisuutta tukevina luontokeitaina.
Raaseporinjoella kokonainen joki valjastettiin kestävän vesienhallinnan pilottialueeksi, jotta viljelyä haittaavista tulvista päästäisiin eroon. Vaikka Raaseporin kaupunki onkin hankkeen päävastuullinen, ei hanke olisi ollut mahdollinen ilman paikallista ojitusyhteisöä, joka toteutti joen perkauksen uusien suositusten mukaan, luonnonmukaisella tavalla. Joen varrelle on rakennettu kaksitasouomaa, eli alivesiuoman ja tulvatasanteen yhdistelmää, jo lähes 5 kilometriä sekä lisäksi kosteikoita ja pohjakynnyksiä. Uomien reunoja on loivennettu ja reunaeroosiota estetään muun muassa kookosmattojen avulla. Toimenpiteet tukevat Raaseporinjoen toimenpideohjelmaa.
Kummatkaan hankkeet eivät olisi olleet mahdollisia tässä laajuudessaan ilman maanomistajien intoa ja halukkuutta – sekä toisaalta hankerahoitusta. Hankkeita on rahoitettu muun muassa vesiensuojelun tehostamisohjelmasta, joka nykyisellä hallituskaudella sai uuden nimen Ahti-ohjelma (2023–2027). Sekä Inkoonjoen että Raaseporinjoen kohteet ovat myös tutkimuskohteita toimenpiteiden vaikutuksista sekä vierailukohteita, jotta lisää maanomistajia saadaan mukaan vesiensuojelutyöhön.
Varsinais-Suomessa paljon potentiaalia maatalousalueiden kestävään vesienhallintaan
Vaikka Varsinais-Suomessa on jo vuosikymmenten ajan tehty maatalouden vesiensuojelutyötä muun muassa ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämisessä, on valuma-aluetoimia tehty vähemmän. Tähän on tulossa ryhtiliikettä muun muassa Saaristomeri-ohjelman ja sen pilottialueiden Paimionjoen, Aurajoen ja Kemiönsaaren toimeenpanon myötä. Lisäksi WWF:n VALUTA-hankkeissa hyväksi todettua toimintamallia on tarkoitus jalkauttaa Tarvasjoen ja Hepojoen valuma-alueilla kesällä alkavassa VALUTA3-hankkeessa. Myös EU Horisontti-ohjelmasta rahoitettava RESIST-hanke tukee maanomistajia kestävien vesienhallintaratkaisujen käyttöönotossa ja hankkeen pilottialueella Savijoella keskustelut maanomistajien kanssa ovatkin käynnistyneet.
Myös kunnat ovat aktivoituneet hanketoimijoita ja tänä vuonna esimerkiksi Raisiossa aloitetaan Raisionlahteen laskevan Järviojan kestävän vesienhallinnan kunnostukset. Hankkeet tukevat myös ilmastonmuutokseen sopeutumista, sillä valuma-alueillamme on jo nähtävissä erityisesti vesienhallintaan liittyviä haasteita, kuten kuivuudesta aiheutuvia satotappioita ja toisaalta talviaikaisia tulvia, jotka huuhtovat ravinteita mennessään.
Oppaina retkellä toimivat Raaseporin kaupungin projektikoordinaattori Sara Vaskio ja WWF:n suojeluasiantuntija Viivi Kaasonen. Kiitos oppaille ja kaikille retkelle osallistuneille. Retken mahdollisti Valonian koordinoima RESIST-hanke.
Lue lisää
WWF:n VALUTA-hankkeen kohteita
WWF:n RANKKU-hankkeen kohteita
