Kuntien energiatehokkuustyö etenee Suomessa vapaaehtoisten sopimusten myötä. Kunta-alalla on oma sopimuksensa, KETS (Kuntien energiatehokkuussopimus) ja kuntien energiatehokkuustavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain. Kuntien energiatehokkuussopimuksen piirissä oli vuoden 2023 lopussa 83 % Suomen asukkaista.
Mukana on 157 liittyjää, joista 79 kaupunkia, 66 kuntaa ja 12 kuntayhtymää. Vuoden 2023 aikana uusia liittyjiä oli 23.
Sopimuskauden tavoitteet lähellä
Kuntien energiatehokkuussopimuksen nykyinen sopimuskausi 2017–2025 lähenee loppuaan ja viimeinen vuosi on alkamassa. Vuoden 2023 raportoinnin mukaan yhteisestä, vuodelle 2025 asetetusta säästötavoitteesta (575 GWh/a) on saavutettu 88 %. Kuntien raportoimien toimenpiteiden voimassa oleva säästö vuonna 2023 oli 503 GWh/a.
Noin neljäsosa kunnista, 41 liittyjää, on jo saavuttanut tavoitteensa.
Vuosi 2025 tulee olemaan aktiivista aikaa kunnissa, kun kuntakohtaista tavoitetta pyritään saavuttamaan. Luultavasti säästöjä haetaan käyttöteknisistä toimenpiteistä, joita sopimuskauden aikana on kohdistunut eniten ilmanvaihtoon (54 %) ja lämmitykseen (28 %).
Varsinais-Suomessa on nyt 12 KETS-kuntaa
Valonia on kannustanut varsinaissuomalaisia kuntia sopimustoiminnan piiriin energianeuvonnan avulla.
Sopimuskuntia on tällä hetkellä 12, joista Kemiönsaari on viimeisin liittyjä tänä syksynä.
Alueemme sopimuskuntia ovat: Aura, Kemiönsaari, Laitila, Loimaa, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Salo, Turku ja Uusikaupunki. Asukaskattavuus on noin 71 %, edelleen valtakunnallista keskiarvoa alempi.
Kuluttajien energianeuvonta tukee kuntien energiatehokkuus- ja ilmastotyötä
Suomessa on toteutettu Energiaviraston rahoittamaa kuluttajien energianeuvontaa toukokuusta 2018 alkaen. Tavoitteena on ollut energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvan energian käytön lisääminen. Nykyään neuvontaa on saatavilla kaikissa maakunnissa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
Neuvonnan vaikuttavuutta seurataan puolivuosittain. Neuvojat ylläpitävät lokikirjaa, Motiva kokoaa neuvojien lokitiedot ja tekee kyselyn kuluttajille puolen vuoden välein. Viimeisimmän seurantajakson (tammi-kesäkuu 2024) kysely lähetettiin niille, joiden yhteystiedot olivat tiedossa. Kyselyssä kerättiin tietoa, mitä toimenpiteitä neuvontaa saaneet olivat toteuttaneet tai harkitsevat toteuttavansa. Näiden pohjalta laskettiin energiansäästöarvio.
Tarkastelujaksolla koko maassa oli noin 800 neuvontatapahtumaa, joista hieman yli puolet omakotiasukkailta.
Kerrostaloihin liittyviä neuvontoja oli noin 170 ja rivitaloasukkailta 55. Vastausprosentti oli 26,5. Kysymyksiä saatiin eniten päälämmitysjärjestelmästä (ilma-vesilämpöpumppu, maalämpö ja ilmalämpöpumppu). Toinen yleinen teema oli aurinkosähkö. Energiansäästöinvestointeja koskevissa kysymyksissä korostuivat erilaiset lämpöpumput ja aurinkosähkö. Joukossa oli myös kysymyksiä laajemmista energiaremonteista. Tammi-kesäkuun seurantajaksolla selvitettyjen toimenpiteiden energiansäästöarvio on 3 082 MWh/vuosi. Annetun neuvonnan palaute on hyvä: palvelun suositteluhalukkuus oli 4,4 asteikolla 1-5.
Energianeuvonnan rahoitus jatkuu vuoteen 2027
Alueellinen energianeuvonta on jatkunut Energiaviraston rahoituksella kuusi vuotta. Tänä aikana on toteutettu myös kaksi erillisrahoitettua kampanjaa, viimeksi syksyllä 2022. Hallituksen menoleikkausten vuoksi seuravan toimintavuoden 5/2025–4/2026 rahoitus pienenee, mutta saamme uuden optiovuoden 2027 huhtikuuhun. Neuvonnan pääkohderyhminä ovat edelleen kunnat ja kuluttajat. Kuluttajat tavoitetaan puhelin- ja sähköpostineuvonnan, uutisjuttujen, Ekovinkkien sekä erilaisten tilaisuuksien kautta. Kuntayhteistyötä tehdään esimerkiksi verkostotapaamisten, kuntatapaamisten, asiantuntijakeskustelujen ja tapahtumien avulla.
