Kuninkoja on Turun, Ruskon ja Raision kuntien alueella virtaava savimaan puro, joka on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi luontotyypiksi. Se saa alkunsa Pomponrahkan ja Isosuon suoalueilta ja laskee mereen Turun satama-alueella. Valuma-alueen maankäyttö on intensiivistä, sillä siitä 50 % on rakennettua aluetta ja 8 % maatalousaluetta. Valuma-alueesta metsää, avointa kangasta ja kalliomaata on 42 %. Tehokkaan maankäytön vuoksi tieverkosto ylittää uoman useista kohdista ja osia purosta kulkee myös putkissa. Lisäksi useita uomaosuuksia on perattu ja oikaistu.
Maankäytön ja uoman perkausten vuoksi Kuninkojan vesistössä on muokattuja ja heikentyneitä alueita, joita on tarpeen ennallistaa ja kunnostaa. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi useat vesistön koski- ja virtapaikat sekä liian korkealle asennetut tierummut. Vesistössä on myös purojaksoja, jotka ovat säilyneet luonnontilaisina tai luonnontilaisen kaltaisina, ja niiden kohdalla on tärkeää huolehtia niiden säilymisestä tarvittaessa hoito- ja kunnostustoimenpiteillä.
Turun kaupunki on tehnyt erilaisia kunnostustoimia yhteistyökumppanien kanssa Kuninkojan kaupunkipuron tilan parantamiseksi jo vuodesta 2014 lähtien. Nyt kunnostuksia on tehty Turun kaupungin omistamilla mailla jo toisessa perättäisessä kaupungin ja Valonian yhteisessä Kuninkoja – Helmi kaupungin keskellä -hankkeessa. Hanketta tukee ympäristöministeriö ja koordinoi Uudenmaan ELY-keskus.
Kaivinkone ja kuorma-auto käyttöön ennallistamistyössä
Vesistökunnostuksissa tarvitaan järeää kalustoa. Kuorma-autot kuljettivat kivimateriaalia kunnostettaville kohteille ja useimmissa paikoissa kivien ja soran kippaaminen onnistui suoraan kunnostusalueen viereen. Yksi kohteista sijaitsi moottoritien kaistojen välissä, missä tarvittiin sorantoimituksen tueksi jopa törmäysvaunua Destialta. Toinen kaista oli nimittäin suljettava liikenteeltä siksi aikaa, kun autonosturilla mahdollisimman lähelle uomaa kurotetut sorasäkit purettiin. Varsinainen uomakunnostustyö aloitettiin elokuussa ja se jatkui syyskuulle asti. Kutusoran ja kivien lisääminen uomaan ovat olleet pääroolissa, kun puron luonnontilaa on parannettu. Kaivinkoneen, taitavan kuskin ja ammattitaitoisen ohjaajan yhteistyönä on lisätty koskipinta-alaa ja virtaamavaihtelua sekä saatu aikaan uoman mutkittelua isompien kivien oikealla sijoittelulla. Lisäksi on luotu kutusoraikkoja. Toimilla on parannettu erittäin uhanalaisten taimenen ja jokiravun elinympäristöjä, mutta myös muu virtavesieliöstö luonnollisesti hyötyy kunnostuksista. Rantavyöhykkeelläkin on toimittu. Sivuhaara Kovasojalla Suomen luontoon kuulumaton hopeasalava on vallannut liikaa tilaa ja erityisesti ongelmana on sen uomaan täyttävä juuristo. Osa puista on kaadettu ja tilalle istutetaan alueelle luontaisia puulajeja kuten tervaleppää.
Useita kohteita eri puolella kaupunkia
Koneellisia uomakunnostuksia tehtiin usealla kohteella Pläkkikaupungissa ja Karjalaiskylässä. Rauman valtatien kaistojen välissä sijaitsevalla Mikkolankoskella työ toteutettiin omin voimin hankekumppaneiden yhteisissä talkoissa, sillä koneella paikkaan ei olisi mitenkään päässyt. Metsäkylän luonnonsuojelualueella järjestetyt talkoot olivat kaikille avoimet ja niihin osallistuikin mukava joukko uutteria luonnonystäviä. Koska Kuninkoja todella on kaupunkipuro, sijaitsee suurin osa kunnostuskohteista tiheästi asutulla taajama-alueella ja kaupunkilaiset ovat päässeet seuraamaan työskentelyä lähietäisyydeltä. Monet ovat myös tulleet juttelemaan kunnostajien kanssa. Viesti on ollut selvä: kunnostustyötä todella arvostetaan ja pidetään tärkeänä.
Kuninkojan kunnostuksiin liittyvät tiiviisti myös toimet Kuninkojan valuma-alueella sijaitsevan Mälikkälänmetsän tuoreella luonnonsuojelualueella, missä on osana hanketta ennallistettu erilaisia suoluontotyyppejä. Vanhojen ojien osittaisella tukkimisella saadaan vettä pidättymään maaperään rajatulla alueella ja pikkuhiljaa metsäluonto monipuolistuu kosteiden elinympäristöjen lisääntyessä. Toimet parantavat myös Kuninkojan tilaa, sillä tavoitetilana on veden virtaaminen hitaasti kohti puroa. Mälikkälänmetsä on pienipiirteisesti vaihtelevaa ja sen korpialueet ja suopainanteet toimivat parhaimmillaan kuten pesusieni viivyttäen sade- ja sulamisvesiä alueellaan. Nykyisillä maankäyttötavoilla on saatu aikaan tilanne, jossa sateet aiheuttavat liian nopean virtaaman nousun ja toisaalta laskukin tapahtuu nopeasti. Tämä on haastavaa eliöstölle, altistaa uomaa eroosiolle ja heikentää vedenlaatua.
Eliöstö kielii lopputuloksista
Kalastosta ja muusta eliöstöstä hankitaan tietoa seurantatutkimuksilla, joista saadaan tuloksia myöhemmin syksyllä. Erityisesti jokiravun tilanteen selvittäminen on tärkeää, sillä aiemmissa koeravustuksissa tulokset ovat olleet laihoja. Taimenista tehtiin kunnostusten yhteydessä muutamia ilahduttavia näköhavaintoja. Kosken pieneliöstölle tärkeitä vesisammalia kasvaa paikoin kivien päällä. Tällaisia kiviä siirrettiin turvaan kunnostusten alta ja ne palautetaan lopuksi sopiviin paikkoihin. Sammalilla ruokailevat ja niillä piilottelevat eläimet ovat tärkeä osa koskialueen ravintoketjua toimiessaan muiden eläinten ravintona.
Hanke on sujunut hyvin ja suunnitelmien mukaisesti. Lopullista onnistumista voidaan arvioida aikanaan juuri vaikutuksilla eliöstöön. Aiempien kunnostusten perusteella on oletettavaa, että luonnon monimuotoisuutta onnistutaan näillä virtavesikunnostuksilla lisäämään. Ei pidä myöskään väheksyä puron virkistysarvojen lisääntymistä; soliseva puro voittaa suorana virtaavan ojan mennen tullen!
