Kunnostustarinoita Varsinais-Suomesta!
Tässä sarjassa esittelemme paikallisten toimijoiden edesottamuksia.
Kustavissa Paikilinaukion ja Katitrauman välissä sijaitsee rännimäinen kapeikko, jota on levennetty ja syvennetty viimeksi 1970-luvulla. Maankohouman ja sedimentin kasautumisen vuoksi aukko on jatkanut pienenemistään ja nyt sama ongelma oli taas edessä. Syyt ovat samat kuin muissa vastaavissa kapeikoissa: vesiväylä liettyy, virtaus on heikkoa, vesi ei vaihdu, uposlehtiset valtaavat alaa, eikä kapeikosta pääse enää veneen kanssa läpi. Niinpä paikallinen Vesilinniemen vesiensuojeluyhdistys haki ELY-keskukselta rahoitusta vesiväylän ruoppaukseen neljä vuotta sitten, mutta maaliviivaa ei vielä näy.
”Kastinaukon puoleisen pään ruoppaus päästiin aloittamaan aikataulussa syksyllä 2022. Sieltä missä lautalta toimiva ruoppaaja pääsi kaivamaan, vesiväylän syvyys on nyt parisen metriä. Meriveden korkeuden vaihtelu esti vesitse liikkuvan ruoppauslaitteen siirtymisen Paikilinaukion puolelle ja estää sen edelleen”, kertoo Vesilinniemen vesiensuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Jyrki Pitkänen.
Yhdistys on selvittänyt mahdollisuuksia tehdä ruoppaus rannalta käsin, mutta maitse ei ison koneen kanssa haluttaisi mennä.
”Ruoppaus on tehtävä vedestä käsin, sillä kaivinkoneet ovat massiivisia ja jättävät telaketjujen kanssa rajun näköistä jälkeä luontoon.”
Elyltä haettiin jatkoaikaa ja rahoitusta toistamiseen, mutta syksyllä aikaikkuna menee umpeen nykyisen rahoituksen kanssa.
”Kolmatta kertaa tuskin saamme rahoitusta, joten sen jälkeen ruoppaus menee kiinteistönomistajien kukkaroista. Toteutetaanko ruoppaus sitten tänä vuonna tai ensi vuonna, sitä on vaikea sanoa. Ruoppaus on raju toimenpide, sillä se sekoittaa pohjasedimentin ja tappaa pohjaeliöstön. Siksi on täysin poikkeuksellista, että vesiensuojeluyhdistys hakee ruoppaukselle rahoitusta, mutta muuta keinoa kapeikon avaamiseen ei ole”, Pitkänen avaa.
Näkinparrat erityistarkkailussa
Jos ruoppaus ja sen odottaminen ovat aiheuttaneet murheita yhdistykselle, on Paikilinaukiolta muutakin kerrottavaa.
”Siellä kasvaa hapra-, puna- ja itämerennäkinpartaa, joita ei muissa lahdissamme paljoa ole.”
Näkinpartaniityt ovat arvokkaita elinympäristöjä monille eläimille, ne suodattavat ravinteita ja kirkastavat näin vettä. Lisäksi ne ovat merkityksensä ja harvan esiintymisensä vuoksi erittäin uhanalainen luontotyyppi.
”Paikilinaukon näkinparrat ovat elinvoimaisia lajeja, mutta luonnon monimuotoisuuden vuoksi tärkeää säilyttää. Suojelutoimina olemme hyvin tarkkoja ruovikon ja uposlehtisten niitossa, ettei Paikilinlahteen kulkeudu tähkä-ärviän palasia, jotka auttaisivat sitä voittamaan alaa näkinparroilta.”