Kunnostustarinoita Varsinais-Suomesta!
Sauvossa toimiva Kärkniemenlahden ja Rantolansuntin vesiensuojeluyhdistys ry on melko tuore, sillä se perustettiin viisi vuotta sitten. Ongelma sen sijaan on vanhempi, sillä alueelle rakennettiin vuonna 1962 pengertie korvaamaan sen aikainen kapulalossi. Vuosikymmenten saatossa sillan Kärkniemenlahden puoleinen alue on madaltunut runsaan rehevöitymisen ja vähäisen virtauksen vuoksi. Yhdistyksen pyrkimyksenä onkin toiminta-alueensa ennallistaminen tilaan, jossa alue oli ennen Rantolan pengertien rakentamista.
”Siihen pitäisi saada silta tai kunnon virtausaukko. Valtion sillankorjausjono on mittava, eikä tämä ole tällä hetkellä niitä tärkeimpiä kohteita, jotka vaatisivat toimenpiteitä. Meillä pitäisi olla alueella vaikuttaja, joka pystyisi vaikuttamaan asioihin mittavammin tai jos tähän saisi EU:sta rahaa ennallistamiseen”, Kärkniemenlahden ja Rantolansuntin vesiensuojeluyhdistyksen puheenjohtaja ja mökkiläinen Pauli Rastas sanoo.
Yhdistys on ollut aktiivinen ja muun muassa niittänyt järviruokoa alueelta kolmena kesänä. Järviruo’on niittäminen on tuloksellista touhua.
”Järviruoko tuli melkein puoleen väliin Kärkniemenlahden puoleista osaa, mutta leikkuu kertojen jälkeen se on taantunut. Vastaavasti alueella on paljon lummetta ja ulpukkaa sekä karvalehteä ja tähkä-ärviää. Toki se on luonnollista, kun ne ovat saaneet enemmän elintilaa ja lummekin viihtyy makeassa vedessä. Se kertoo siitä, että suolaisempi vesi ei pääse riittävästi Kärkniemenlahden puolelle”, täsmentää yhdistyksen varapuheenjohtaja ja alueen paikallinen asukas Elina Junttila.
Tähkä-ärviän poistoa yhdistys ei ole edes harkinnut sen leviämisen ja alueen mataluuden vuoksi, mutta myös kustannusten vuoksi.
”Koska alue on kauttaaltaan matala, matalan veden kasveihin kuten tähkä-ärviään on vaikea vaikuttaa. Normaalilla vedenkorkeudella lahden voi joistakin kohdista käytännössä ylittää kävellen, vain nenä veden pinnan yläpuolella. Näkösyvyys on ajoittain parempi: viime kesänä se oli joen puolella 2,5 metriä ja Kirkkoselällä vain metrin. Tähkä-ärviä kerää niin paljon ravinteita itseensä”, Rastas huomauttaa.
Yleissuunnitelma valmistuu vuoden lopussa
Yhdistys odottaa kuumeisesti vuoden lopussa valmistuvaa alueen yleissuunnitelmaa, jota tekee Pasi Salmi Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksestä. Näytteitä on otettu nyt useampana vuotena eri vuodenaikoihin ja yhdet näytteet otetaan vielä tämän vuoden lopussa.
”Ojista otettavilla näytteillä saadaan ravinnepitoisuuksia selville eri vuodenaikoina eli silloin kun on virtauksia ojista ja silloin kun on kuivaa. Suunnitelma on pohja kunnostustöille, jonka perusteella kyetään löytämään keinot Kärkniemenlahden ja Rantolansuntin tilan huonontumisen pysäyttämiseksi. Se tulee pitämään sisällään suosituksia toimenpiteistä Kärkniemenlahden valuma-alueelle sekä siihen laskevilla Sauvonjoen ja Vallerinnanojan virtavesillä”, Rastas sanoo.
Kun suunnitelma valmistuu, yhdistys tulee järjestämään asiasta tiedotustilaisuuksia, johon kutsutaan asukkaita, mökkiläisiä ja viljelijöitä. Alueen mökkiläiset ovat olleet selvästi enemmän kiinnostuneita, sillä henkilökohtainen hyöty lisää kiinnostusta. Yhdistys kokee, että alueen tila pitäisi ottaa huomioon paremmin, myös rantarakentamisessa.
”Jos mitään ei tehdä, mitään ei tapahdu. Nyt alueen lounaisosaan ollaan rakentamassa Meritoria, jonka tavoitteena on lisätä alueen matkailua mereltä ja maalta käsin. Sauvon kunta investoi siihen 65 000 euroa. Vesistön hyvä tila pitäisi olla kaikkien asia ja kunnan sekä vesiensuojelutoimien tulisi kulkea tiiviimmin käsi kädessä yhdessä tehden. Mikä on Meritorin hyöty, jos sinne ei pääse veneellä runsaan kasvillisuuden vuoksi?”, Junttila ja Rastas pohtivat.
Yhdistys on saanut Sauvon kunnalta ja Paimion kaupungilta avustusta, sillä valuma-alue muodostuu Paimiosta saakka. Vaikka valuma-alue on laaja ja ravinnekuormitus suurta, Junttila ja Rastas haluavat muistuttaa, että pienillä asioilla on isoja vaikutuksia.
”Hyviä vesiensuojeluvinkkejä löytyy netistä, mutta jo sillä pääsisi pitkälle, että jokainen huolehtisi omasta tontistaan. Jätevedet käsiteltäisiin oikein eikä päästettäisi mitään jätevesiä vesistöön, eikä pestäisi mitään vesistössä. Vältettäisiin ruoppaamista ja muistettaisiin, että kasvillisuuden peittämä ranta pidättää vesistöön kulkeutuvia ravinteita ja maa-ainesta paremmin kuin nurmikko”, Junttila opastaa.
Mikään ei muutu muutamassa kymmenessä vuodessa
Pengersilta on päässyt eläkeläisen ikään ja sen olemassaolosta on ennenkin oltu huolissaan. Vuonna 2006 penkereen keskelle tehtiin kaksi virtausaukkoa, joiden halkaisija oli kolme metriä. Paikalliset keräsivät hankkeeseen 30 % osuuden haastamalla toisiaan ja asennus tehtiin talkoilla. Asennetta ja tahtoa on löytynyt ennen, mutta miten tulevaisuudessa?
”Yhdistyksessämme on tällä hetkellä noin 50 jäsentä ja olen henkilökohtaisesti luottavainen siihen, että kiinnostusta ja aktiivisuutta toimintaamme kohtaan riittää tulevaisuudessakin. Kiinnostus lisääntyy viimeistään silloin, kun Rantolan venesatama alkaa tukkeutua kasvuston takia, mutta se on liian myöhään.”
Rastasta mietityttää myös, miksei Sauvon kunta ole huolestuneempi tilanteesta. Etenkin nyt, kun ympäristösihteerin virka on suunniteltu ostopalveluiksi toiselta kunnalta.
”Olemme rannikkopitäjä, eikä Saaristomerta mainita edes kuntamme strategiassa. Kunta on ollut viime vuodet ympäristösihteerien läpikulkupaikka, eikä niinä lyhyinä aikoina ole ehtinyt paneutumaan perehtymistä pidemmälle vesiensuojeluasioihin. Miten aika riittää näihin asioihin, jos ympäristönsuojelupalvelut ostetaan?”
Vesistöjen kunnostaminen ja ennallistaminen ei tuota pikavoittoja. Se vaatii pitkäjänteisyyttä, raudanlujaa tahtoa ja uskoa siihen, että suuntaa voi muuttaa, vaikka osa vielä epäröisi. Yhdistys tiedostaa kuitenkin hyvin työnsä mittakaavan ja aikajänteen.
”Vaikka saisimme kaikki ravinteet pois vedestä, niin kymmenen vuoden päästä eroa ei huomaa. Lisäksi mukana on ilmastonmuutos, joka tuo omat haasteensa. Luonnon toipuminen vie yhtä kauan aikaa, kuin sen tärveleminenkin”, Rastas ja Junttila kiteyttävät.
