Varsinais-Suomen Canemure -hankkeen päätöswebinaari järjestettiin 18.9. Ohjelmaan oli koottu yhteen eri näkökulmia ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyen ja alustuksissa käsiteltiin rakennettua ympäristöä, metsien tilaa, terveysriskejä sekä kuntien sopeutumisen toimia. Lisäksi esiteltiin joukko Varsinais-Suomessa käynnissä olevia ratkaisuja tai toteutettuja selvityksiä. Mielenkiintoinen ja keskustelua herättänyt kokonaisuus toi selkeästi esille ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja varautumisen tarvetta.
Kuusivuotinen ilmastotyön rupeama takana
Laaja ja pitkäkestoinen Canemure-hanke on tarjonnut resurssia Varsinais-Suomen ilmastotiekarttatyöhön. Riikka Leskinen Valoniasta kertoi tilaisuuden avauspuheenvuorossa maakunnallisen ilmastotiekartan laatimisen prosessista, jota on tehty yhteistyössä maakunnan toimijoiden kanssa. Matkan varrella on käyty lukuisia sidosryhmäkeskusteluja, pidetty työpajoja, kuultu asiantuntijoiden esityksiä ja tutustuttu käytännön esimerkkeihin. Hankkeen ohjausryhmänä on toiminut maakunnan yhteistyöryhmän alainen ilmastovastuujaosto. Jaosto jatkaa toimintaansa, vaikka monivuotinen hanke päättyy.
Maakunnallinen ilmastotiekartta on ohjannut, auttanut ja tukenut kuntien omaa ilmastotyötä ja suunnitelmien laatimista. Pienten kuntien ilmastosuunnitelmissa sopeutumisen ja varautumisen teemat on kirjattu toistaiseksi vaatimattomasti. On selvää, että sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä ja vaikutusten ulottuessa kuntien toimintaan ja asukkaiden elämään, tarve sopeutumistoimille lisääntyy.
Keskeisiä nostoja päätösseminaarin puheenvuoroista
Voit tutustua kaikkiin seminaarin esitysmateriaaleihin Hiilineutraali Lounais-Suomi -sivustolla.
Ilmastonmuutoksen hillintä on globaalia toimintaa
Sellaiset ilmastomuutoksen vaikutukset, joita ei voi välttää, vaativat alueellisia ja paikallisia sopeutumistoimia. Ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä voi vähentää ja hallita sopeutumistoimilla. Alueellinen varautuminen edellyttää riskien seurantaa ja läpinäkyvyyttä sekä vuoropuhelua osapuolien välillä. ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikön Tuukka Rautio totesi, että sopeutumisen vaikutukset näkyvät nopeammin kuin hillinnän vaikutukset.
Suurin osa yhdyskuntarakenteesta on suunniteltu ympäristöön, jota ei enää ole
Rakennuksiin, rakentamiseen ja alueidenkäyttöön liittyen eri esityksissä nostettiin esiin, että suurin osa yhdyskuntarakenteesta on suunniteltu ympäristöön, jota ei enää ole. Rakennuksiin vaikuttavat lisääntyvät sateet ja kosteus rakenteissa vaikuttaa myös asuinolosuhteisiin. Seinärakenteissa betoni rapautuu lämpötilojen vaihdellessa nollan ylä- ja alapuolella. Hellejaksojen myötä jäähdytystarve rakennuksissa lisääntyy. Uusissa kiinteistöissä jäähdytyksen suunnittelu ja toteutus onnistuu muun suunnittelun ohella, vanhoissa rakennuksissa se vaatii lisätoimiatoimia ja investointeja. Myös hulevesien hallinta ja viemäreiden mitoitus vaatii lisähuomioita vahinkojen välttämiseksi. Taloudellisissa vaikutusarvioissa on todettu, että ennakointi on taloudellisesti kannattavampaa kuin vahinkojen korjaus.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset maakunnassa näkyvät muun muassa lisääntyneenä kuivuutena keväisin
Varsinais-Suomen ilmiönä saaristoalueiden metsissä on yleistynyt kaksi ilmiötä: mäntymetsät ovat kuivuneet, kirjanpainajat lisääntyneet ja kuusia vaivaa juurikääpä. Luken mukaan ympäristön muuttuminen lisää erilaisten häiriöiden vuorovaikutusta. Sekametsät voivat toimia puskurina muutoksia vastaan, mutta myös uusia torjuntakeinoja tarvitaan. Myrkytyksiä ei voi jatkossa tehdä entiseen tapaan ja ainoaksi torjuntatavaksi saattaa jäädä kantojen poistaminen ja maan muokkaaminen, mikä puolestaan vaikuttaa muihin lajeihin.
THL: n mukaan helteen terveyshaitat lisääntyvät Suomessa
Pitkittyneiden hellejaksojen arvioidaan aiheuttavan vuoden aikana 200-400 ennenaikaista kuolemaa. Erilaiset vesiepidemiat lisääntyvät, esimerkiksi legionellabakteeri voi yleistyä vesijärjestelmissä. Talvella lämpötilojen vaihdellessa liukastumistapaturmat ovat lisääntyneet Esimerkiksi rannemurtumat ovat yleistyneet työikäisen väestön keskuudessa. Niistä aiheutuvat sairauslomat lisäävät kustannuksia. Entä miten turvataan terveydenhuollon palvelut ja huoltovarmuus sähkökatkojen aikaan tai potilaskuljetukset huonoilla keleillä? Sosiaali- ja terveydenhuollon on hyvä tiedostaa uhkat ja kohdistaa varautumista viisaasti ja ennakoivasti.
Varsinais-Suomessa ei ole vielä laadittu maakunnallista sopeutumissuunnitelmaa
Esimerkiksi Turun kaupungilla sopeutumissuunnitelma jo on. Lisäksi eri toimijoilla on suunnitteilla ja toteutettu useita varautumis- ja sopeutumistoimia. Pirita Meskanen Ramboll Finland Oy:stä totesi, että varautuminen kunnissa on vielä vähäistä, mutta sopeutumissuunnitelmat lisääntyvät kaupungeissa. Pohjois-Savon kunnille on tehty riskianalyysit ja niiden pohjalta riskikortit. Hankkeessa opittiin, että kaikki sektorit ja toimialat tarvitaan mukaan suunnitteluun. Paikkakohtainen arviointi on tärkeää haavoittuvuuksien ja altistusten tunnistamiseksi ja kunnilla on merkittävä rooli riskienhallinnassa. Ehdottoman tärkeää on alueellisten verkostojen yhteistyö ja tiedon jakaminen.
Mitä yksittäinen kuntalainen voi tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen varautumiseksi?
Varsinais-Suomen Kylät ry:n julkaisema Ilmastokestävä kylä – Työkirja yhteisölliseen ilmastotyöhön auttaa käytännön toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa.
