Aurinkosähkö yleistyy taloyhtiöissä, ja seuraava kysymys kuuluu: kannattaisiko energia varastoida akkuun sen sijaan, että se syötetään verkkoon? Taloyhtiöiden energiamurros -hanke käynnisti tutkimuspilottihankkeen, jossa etsitään vastauksia juuri tähän.
Taloyhtiöiden kiinnostus akkuvarastoihin on kasvanut samaa tahtia kuin aurinkopaneelitkin ovat yleistyneet katoilla. Myyntiä vauhdittaa sekin, että aurinkopaneeleja kauppaavat yritykset ovat alkaneet innokkaasti tarjota akkuvarastoja osaksi pakettia – toisinaan varsin optimistisin lupauksin säästöistä ja takaisinmaksuajoista. Ostajan on vaikea arvioida, mitkä lupauksista pitävät paikkansa juuri taloyhtiön kokoisessa kohteessa ja suomalaisessa käyttöympäristössä.
Logiikka on sinänsä yksinkertainen: jos aurinkosähkön voi varastoida päivällä ja käyttää illalla, omakulutus kasvaa ja verkosta ostettavan sähkön tarve pienenee. Akkuvaraston taloudellinen kannattavuus taloyhtiöissä on tällä hetkellä useimmiten epävarmaa, ja rehellisesti sanottuna harvoin oikeasti kannattavaa. Suomen sähkön hinta on Euroopan edullisimpia, mikä tekee takaisinmaksusta vaikeaa. Hanke ei lähde liikkeelle oletuksesta, että akku kannattaa, vaan etsii käytännön tietoa siitä, milloin ja millä edellytyksillä se voisi kannattaa.
Mitkä ovat todelliset säästöt suomalaisessa käyttöympäristössä? Miten akku käyttäytyy talvipakkasilla? Mikä on oikea akkukoko taloyhtiölle? Entä kannattaako akulla optimoida spot-hintaa? Näihin kysymyksiin hankkeessa lähdettiin hakemaan vastauksia käytännön pilotilla.
Mitä pilotissa tehdään?
Pilottiin hankittiin Dyness BF100, 100 kWh:n akkujärjestelmä, sekä Solis 50 kW hybridi-invertteri, johon voidaan kytkeä aurinkopaneelit suoraan. Akkujärjestelmä on sijoitettu lämpöeristettyyn, säänkestävään ulkokaappiin, joka lämmittää ja jäähdyttää akkuvarastoa tarpeen mukaan.
Ulkosijoitus on taloyhtiöiden kannalta merkittävä etu. Teknisten tilojen hyödynnettävä tila on monessa taloyhtiössä kortilla, ja lisäksi akkuihin liittyy turvallisuuskysymyksiä, jotka mietityttävät hallituksia ja asukkaita. Kun akku sijoitetaan ulos omana yksikkönään, nämä molemmat esteet poistuvat.
Pilotti tuottaa tietoa useasta eri näkökulmasta:
-
Talvikestävyys – sopiiko ulkoakku Suomen talviolosuhteisiin
-
Omakulutus – paljonko akku oikeasti parantaa aurinkosähkön omakulutusta?
-
Spot-hintaoptimointi – millaisia hyötyjä lataamisesta halvalla ja purkamisesta kalliina tunteina käytännössä saadaan
-
Aurinkosähkön siirto iltaan – kuinka suuri osa päivän aurinkosähköstä saadaan siirrettyä illan kulutuspiikkiin?
-
Reservimarkkinat – onko taloyhtiön kokoisella akulla realistisia mahdollisuuksia reservimarkkinoilla, ja millä edellytyksillä?
-
Oikea akkukoko – mikä mitoitus on taloyhtiölle järkevä?
Ensimmäiset tulokset kertoivat, että talvi ei kaatanut akkua
Yksi keskeinen epäilys akkujärjestelmien suhteen Suomessa on talvikestävyys. Litiumakkuja ei voi ladata pakkasella ja ilman riittävää lämmitysjärjestelmää ulkoakku on siis käytännössä hyödytön talvikuukausina. Suomessa lämpötilat ovat talvella useita kuukausia pakkasen puolella, joten lämmityksen toimivuus on kriittinen kysymys.
Pilotissa seurattiin akun käyttäytymistä talvipakkasilla. Tulokset olivat rohkaisevia: vaikka ulkolämpötila laski alimmillaan −14 °C:een, akun sisäinen lämmitysjärjestelmä piti akkutilan lämpötilan toimintakykyisenä koko ajan. Kylmimmässä kohdassa, lattianrajassa, lämpötila laski alimmillaan 7,9 °C:een ja akkutilan ylä- ja alaosan välinen lämpötilaero oli enimmillään noin 8 astetta.
Ensimmäisten mittausten perusteella vaikuttaa siltä, että järjestelmä toimii Suomen talviolosuhteissa valmistajan lupausten mukaisesti. Tulos on tärkeä: se tarkoittaa, että ulkokäyttöön tarkoitettu akkuratkaisu on realistinen vaihtoehto myös suomalaisille taloyhtiöille.
Pilotti jatkuu – tieto kertyy
Taloyhtiöiden energiamurros -hanke päättyi vappuna 2026, mutta akkupilotti ei pysähdy siihen. Tutkimus jatkuu kansallisessa Kiinteistöakku 2030 -hankkeessa (EAKR), jonka kohderyhmänä ovat erityisesti asuinkiinteistöt. Näin hankkeessa käynnistetty työ kantaa hedelmää pidemmällekin.
Kun tuloksia kertyy enemmän, saamme konkreettisempaa tietoa siitä, millä edellytyksillä akkuvarasto on taloyhtiölle kannattava investointi – ja milloin se ei ole.
