Kuntasektorin energiansäästötoimia on vauhditettu vuodesta 1997 alkaen energiansäästösopimuksin. Vuodesta 2008 lähtien sopimus on nimetty energiatehokkuussopimukseksi ja tällä vapaaehtoisella menettelyllä Suomi on vastannut EU:n energiatehokkuusdirektiivien vaatimuksiin ja asetettuihin tavoitteisiin.
Kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa (KETS) oli vuosina 2017–2025 mukana yhteensä 152 kuntaa ja 12 kuntayhtymää. Sopimuskauden valtakunnallinen asukaskattavuus oli kauden päätyttyä 83 prosenttia ja täten ylitti tavoitteeksi asetetun 75 prosentin kattavuuden. Vuosien 2017–2025 KETS vuosiraportoinneista kootut tulokset osoittavat, että kunta-ala on saavuttanut asetetun säästötavoitteen ja jopa ylittänyt sen 13 prosentilla.
KETS-kauden 2017-2025 tuloksia
- Sopimuksessa mukana olleet kunnat toteuttivat kaudella yhteensä lähes 6 500 toimenpidettä ja investoivat toimenpiteisiin 145 miljoonaa euroa.
- Vuotuinen kustannussäästö vuonna 2025 oli 45 miljoonaa euroa. Koko kaudella kustannussäästöjä kertyi runsaat 200 miljoonaa euroa.
- Energiansäästö vuoden 2025 lopussa oli 618 gigawattituntia vuodessa. Liittyneiden kuntien yhteenlaskettu säästötavoite ylittyi vuoden 2025 loppuun mennessä.
Energiatehokkuussopimus vastalauseena tiukalle ohjaukselle
Vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ovat Suomessa keino saavuttaa EU:n energiatehokkuusdirektiivin tiukat ja sitovat energiatehokkuusvelvoitteet ilman raskasta, velvoittavaa lainsäädäntöä tai pakkokeinoja. Jäsenvaltiot pystyivät ehdottamaan vaihtoehtoista toteutustapaa direktiivien kansalliselle toimeenpanolle, jossa kohtaa Suomi valitsi jatkaa energiatehokkuussopimusten perinteellä. Vuosien 2017–2025 tulokset antavat hyvän pohjan uudelle käynnistyneelle sopimuskaudelle 2026–2035. Sopimuskausi sai myös uuden nimen, Julkisen alan energiatehokkuussopimus (JETS).
Alkaneen kauden 2026–2035 sopimuksen sisältö on pääosin sama kuin päättyneellä kaudella, vaikka tavoitteet tiukentuvat. Energiansäästötavoitteiden saavuttaminen julkisella alalla edellyttää paitsi toteutettavia toimenpiteitä ja vuosittaista raportointia, myös riittävää asukaskattavuutta. Lokakuun puolivälissä sopimukseen oli liittynyt jo 126 julkisen alan toimijaa, joista 103 on kuntia tai kaupunkeja.
Sopimus antaa kunnan energiatehokkuustyölle raamit
Energiatehokkuustyö on jatkuvaa parantamista, joka edellyttää suunnittelua, toimeenpanoa ja seurantaa. Liittynyt kunta laatiikin ensimmäisen sopimusvuoden aikana itselleen toimintasuunnitelman. Siihen kirjataan esimerkiksi toiminnan organisoinnin tapa, kytkös olemassa oleviin ohjelmiin, tietoihin ja päätöksiin sekä vastuutahot. Lisäksi valitaan toteutettavat toimenpiteet, arvioidaan säästöt ja kustannukset ja nimetään toteuttajat unohtamatta raportoinnin toteutusta.
Sopimukseen liittynyt kunta saa tukea koulutuksista, kehittämisohjelmista, uutiskirjeistä ja yhdyshenkilötapaamisista. Liittyneellä kunnalla on mahdollisuus hakea tukea kiinteistöjen katselmointeihin, joihin kuntasektorilla voidaan myöntää korotettua energiatukea.
Energiankäytön ja toimenpiteiden raportointijärjestelmä uusitaan
Tärkeä osa sopimustoimintaa on energiatehokkuustoimien ja kulutuksen raportointi. Seurantajärjestelmää uusitaan ja se on käytettävissä alkuvuodesta 2027. Jatkossa energiankulutustiedot ilmoitetaan rakennuskohteittain, kun ne aiemmin raportoitiin rakennustyypeittäin. Raportoitavia asioita ovat mm. energiankulutus, energiatehokkuustoimet ja jatkuvan parantamisen kuvaus. Seuranta ja raportointi on osa energiatehokkuuden parantamisen prosessia ja välttämätöntä, jotta Suomi voi täyttää raportointivelvoitteen EU:lle.
Motiva järjestää infoja ja klinikoita raportointiin keväällä 2027. Myös vuosittain raportoitavien energiatehokkuustoimenpiteiden säästövaikutusten laskennan ja dokumentoinnin avuksi laadittu ”Säästöjen laskenta ja dokumentointi – yleisiä ohjeita” päivitetään sopimuskaudelle 2026–2035. Ohjedokumentin lisäksi on päivitetty laskentaesimerkkejä sisältävä Excel sekä toimenpiteiden elinikätaulukko.
Webinaari: päivitetty säästöjen laskennan ja dokumentoinnin yleinen ohje
torstai 5.11.2026 klo 13.00–14.00
Webinaarissa käydään läpi ohjeen tarkoitusta ja esitellään päivitettyä ohjetta ja laskentaesimerkki Exceliä.
Varsinais-Suomen sopimuskuntien määrä voisi olla suurempi
Turun kaupunki oli ensimmäinen Varsinais-Suomen kunta, joka liittyi ensimmäiselle, vuonna 1997 alkaneelle energiansäästösopimuskaudelle. Mukaan lähti muitakin kuntia, lopulta niitä oli yli kymmenen vuosituhannen vaihteessa. Osa kunnista on jatkanut uusille sopimuskausille, osa jättäytyi niistä pois. Vuonna 2025 päättyneellä KETS-kaudella oli mukana 12 varsinaissuomalaista kuntaa sekä Varsinais-Suomen hyvinvointialue. Asukaskattavuus oli 70 prosenttia, mikä on vähemmän kuin valtakunnallinen kattavuus.
Lokakuussa 2026 Varsinais-Suomesta on kuusi kuntaa mukana julkisen alan energiatehokkuussopimuksessa. Näistä kaksi kuntaa on ensikertalaisia. Lisää liittyjiä kaivataan, jotta riittävä määrä energiankäyttöä saadaan sopimuksen ja raportoinnin piiriin. Maakunnassa hyvä tavoite olisi saada kymmenen suurinta kuntaa mukaan sopimustoimintaan ja sitä kautta seurannan ja raportoinnin piiriin. Asukaskattavuus olisi tällöin yli 90 prosenttia.
Mietityttääkö JETS tai energiadirektiivit?
Vuoden 2027 aikana paneudumme Valoniassa tarkemmin energiadirektiivien tuomiin muutoksiin ja sopimustoiminnan sisältöihin. Jos teille on ajankohtaista sopimukseen liittyminen tai sopimuskauden toimintasuunnitelman laatiminen, ota yhteyttä:
Salli Ojala
salli.ojala@valonia.fi
040 588 4830
Liisa Harjula
liisa.harjula@valonia.fi
040 1820 412
