Maskun Rapuoja on Maskunjoen sivuhaara, joka pohjavesivaikutteisuutensa vuoksi soveltuu mahdollisesti myös taimenen ja jokiravun elinympäristöksi. Purolla on tehty kunnostustoimia aiempina vuosina, ja alueen asukkaat ovat osoittaneet suurta kiinnostusta puron tilaan ja kehittämiseen. Maskun kunnan vesien- ja merenhoidon avustuksella toteutetussa hankkeessa selvitettiin Rapuojan koko valuma-alueen veden viivytysmahdollisuuksia sekä puron taimen- ja jokirapukannan tilaa.
Valonian vesi- ja luontoryhmän jäsenet tutustuivat syyskuisena aamupäivänä Rapuojan kohteisiin, joihin valuma-aluesuunnitelman laatinut Sweco esitti useita potentiaalisia kunnostustoimenpiteitä. Toimenpiteiden tavoitteena on lisätä valumavesien viipymää sekä samalla vahvistaa luonnon monimuotoisuutta.
Kokonaisvaltainen suunnitelma toi kunnalle lisätietoa valuma-alueen vesienhallintaan
Rapuojan noin 500 hehtaarin valuma-alue laskee Maskunjoen kautta Hirvijokeen ja edelleen Askaistenlahden kautta Saaristomereen. Valuma-alue ulottuu Humikkalasta Kurittulaan sekä 8-tieltä Ruskon kuntarajalle. Alueella on tiivistä pientaloasutusta, peltoalueita ja metsäisiä viheralueita.
Valuma-alueeseen kohdistuu voimakas rakentamispaine, mikä saattaa tulevaisuudessa lisätä hulevesien määrällistä ja laadullista kuormitusta. Samalla Rapuoja on monilta osin säilynyt lähes luonnontilaisena, joten sen ominaispiirteiden säilyttäminen on tärkeää. Kesällä WWF:n Vauhtia vaellukseen 2 -hankkeessa purettiin yksi merkittävä vaelluseste Maskunjoessa, Kankaisten kartanon pato. Tämän myötä kalojen nousu ylemmäs Maskunjokeen ja edelleen Rapuojaan on jälleen mahdollista.
Vesien- ja merenhoidon avustushankkeen avulla Maskun kunta tilasi Swecolta suunnitelman Rapuojan valuma-alueen kestävän vesienhallinnan edistämiseksi erityisesti kunnan omistamilla maa-alueilla. Hankkeen aikana osallistettiin myös alueen asukkaita muun muassa kyselyiden ja yleisötilaisuuksien avulla.
Rapuojaan on aiempina vuosina istutettu taimenta ja lisäksi Maskunjoessa on havaittu jokirapua. Tämän vuoksi hankkeessa selvitettiin puron eliöstöä sähkökoekalastuksin ja eDNA-näyttein. Samalla kartoitettiin haitallisen vieraslajin, täpläravun, mahdollista esiintymistä alueella.
Suunnitelma tarjoaa kunnalle valmiit toimenpidekohteet
Useista suunnitelmassa esitetyistä vaihtoehdoista valittiin muutamia vesiensuojelurakenteita, joiden toteuttamista Maskun kunta aikoo jatkossa edistää. Näihin kohteisiin tutustui Rapuojan varrella noin 20 kuntien edustajaa Valonian koordinoiman vesi- ja luontoryhmän maastotapaamisessa.
Potentiaalisimpana toteutuskohteena pidetään Tammenahjon päiväkodin viereiselle alueelle suunniteltua kosteikkoa ja sen yhteyteen rakennettavaa tulvatasannetta. Toimenpiteiden avulla voidaan viivyttää valumavesiä ja varautua samalla mahdollisen tulevan lisärakentamisen vaikutuksiin valuma-alueella.
Ryhmä siirtyi tämän jälkeen Rapuojan alavirralle tutustumaan Raputien varrella sijaitsevaan luonnontilaiseen purojaksoon. Alueen asukkaat ovat kiinnostuneita puron kunnostamisesta, ja kohteella havaittiin tarvetta pienimuotoisille kunnostustoimille, kuten kiveämisille. Lisäksi rantapuuston annetaan suositusten mukaan kehittyä entistä luonnonmukaisemmaksi.
Osana Palsalan asuinalueen infrarakentamista muutama vuosi sitten toteutettiin Sitowisen suunnitelman pohjalta kaksitasouoma Koivumäen uomaan. Toteutus todettiin erittäin onnistuneeksi. Uomassa on mutkitteleva alivesiuoma sekä tulvatasanteet, joille vesi pääsee tulvatilanteissa leviämään. Uoman reunat ovat kasvittuneet hyvin, ja alueelle on istutettu tervaleppiä, koivuja ja kuusia vahvistamaan luonnonmukaista ympäristöä.
Rapuojan valuma-alueen suunnittelussa yhdistyvät tulvariskien hallinta, vesiensuojelu ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen. Toteutuessaan suunnitellut toimenpiteet voivat parantaa puroympäristön ekologista tilaa sekä vähentää alapuolisiin vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta. Hankkeen myötä myös kunnan osaaminen kestävän vesienhallinnan suunnittelussa ja toteutuksessa on vahvistunut.
Valonian vesi- ja luontoryhmä on kaikille Varsinais-Suomen kuntien luonto- ja monimuotoisuustyössä mukana olevien yhteistyöryhmä, joka kokoontuu pari kertaa vuodessa. Ryhmässä jaetaan kokemuksia, miten luonto- ja monimuotoisuustyötä kunnissa on viety eteenpäin ja pohditaan yhdessä ajankohtaisia kehittämiskohteita. Syksyisin tutustutaan erilaisiin kunnostuskohteisiin maastossa. Ryhmään ovat tervetulleita kaikki teeman parissa työskentelevät kuntien ja sidosryhmien edustajat.
