Kesäkuussa järjestettiin Marttilassa ja Turun Paattisilla kaksi mielenkiintoista pellonpiennartilaisuutta, joissa nähtiin käytännön työnäytökset ja kutsuttiin viljelijöitä yhteen keskustelemaan maatalouden ilmastokestävyydestä.
Tasauslanaus korjaa pellon notkot
Veden ja tuulen aikaan saama eroosio aiheuttaa haasteita pelloilla. Peltoon voi syntyä notko, johon vesi jää helposti makaamaan sateiden jälkeen. Yleensä tällainen haastava alue pahenee ajan saatossa entisestään ja tuottaa heikosti satoa. Tasauslanaustä hyöndynyämällä kasvukunto paranee notkossa.
Marttilassa Kimmo Savosen tilalla perehdyttiin tasauslanauksen merkitykseen ja toteutukseen käytännössä. Työnäytöksen toteutti Farm Works ja työnäytöstä oli seuraamassa noin 30 viljelijää ja muuta aiheesta kiinnostunutta.
"Tasauslanauksessa kustannuksia syntyy ennen kaikkea siirrettävän maan määrästä ja työmäärästä. Siksi tarkka kartoitus ja optimointi ovat tärkeä osa onnistunutta toteutusta. Hyvin suunniteltuna tavoitteena on parantaa pellon vesitaloutta mahdollisimman pienellä maan siirtämisellä."
Miten lanaus tehdään?
Ennen lanausta tehdään aina alkukartoitus, jossa lohkon pinnanmuodot ja korkeuserot mitataan tarkalla GPS-vastaanottimella. Kartoitusajossa tasauslanan terä pidetään ylhäällä ja pellolta kerätään korkeustietoa. Urakoitsijoilla voi olla käytössään oma tukiasema, jolloin mittauksen tarkkuus paranee.
Kartoitustiedot siirretään suunnitteluohjelmistoon, jossa pellon pinnanmuodot ja veden kulkureitit analysoidaan. Tässä työn vaiheessa voidaan käyttää esimerkiksi OptiSurface-ohjelmistoa. Ohjelmisto optimoi tasausmallin siten, että vesi ei jää pellon painanteisiin ja maa-ainesta siirretään mahdollisimman lyhyitä matkoja. Samalla voidaan rajata esimerkiksi kallioisia kohtia työn ulkopuolelle tai määrittää eri pellon osille erilaisia leikkaussyvyyksiä. Ruokamultakerroksen leikkaus pyritään yleensä pitämään maltillisena, usein enintään noin 10–15 senttimetrissä.
Kun tasausmalli on valmis, se siirretään tasauslanan ohjausjärjestelmään. Lanan ohjausjärjestelmä tarvitsee tarkkaa GPS-paikannusta vastaavan laitteiston. Erilaisia ratkaisuja on markkinoilla useita.
Varsinaisessa lanaustyössä kuljettaja ajaa lohkoa suunnitelman mukaisesti ja siirtää maata kumpareilta kohti notkopaikkoja. Automatiikka säätää tasauslanan korkeutta suunnitelman perusteella, jolloin työn jälki perustuu ennalta tehtyyn pinnanmuotoilusuunnitelmaan. Työ etenee, kunnes pellon pinta vastaa suunniteltua tasausmallia.
Lue lisää aiheesta tästä Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen julkaisusta (PDF).
Jankkurointi eli mekaaninen syväkuohkeutus auttaa pellon tiivistymiin
Tiivistynyt maa ei johda hyvin vettä, estää juurten kasvua ja ravinteiden saantia. Jankkuroinnin päätavoitteena on rikkoa jankkoa ja syväkuohkeuttaa maata. Tämä lisää vedenjohtavuutta, helpottaa juurien kasvua ja parantaa ravinteiden saatavuutta. Jankkurointi auttaa seisovan veden aiheuttamiin ongelmiin pellon notkokohdissa ja suunnitelmallisesti toteutettuna se voi tukea maan kasvukuntoa pitkällä aikavälillä.
Paattisilla Heikkilän luomutilalla perehdyttiin jankkuroinnin hyötyihin ja toteutukseen. Työnäytöksen piti Turun Konekeskus. Tilaisuus keräsi yli 40 kiinnostunutta paikan päälle seuraamaan, miten jankkurointi tehdään.
"Jankkurointi on hyvä ensiapu maan rakenteelle, sen toteuttaminen oikeaan aikaan on kaiken a ja o. Jankkuroinnin lisäksi tulisi tarkastella myös pellon muita fysiologisia ominaisuuksia ja selvittää mitä muuta tiivistyneelle pellolle voisi tehdä. Esimerkkeinä kalkitus, viljelykierto, muokkauksen vähentämisen sekä saneerauskasvien hyödyntäminen."
Päivän aikana keskusteltiin jankkuroinnin oikeasta ajankohdasta ja sen määrittämisestä. Jankkurointi tulisi suorittaa kuivaan maahan, jolloin vähennetään maan tiivistymisriskiä. Paras aika jankkurointiin on keskikesällä, jolloin maa on kuivaa ja renkaat eivät pääse luistamaan työn aikana. Työnäytöksessä vetotraktorissa oli paripyörät lisäämässä koneen kantokykyä ja lisäämässä pitoa.
Vihreään monivuotiseen kasvustoon jankkuroiminen mahdollistaa juurien kuohkeutuksen tasapainottamisen. Jankkuroinnin jälkeen kasvuston on hyvä antaa rauhassa asettua, jotta sillä on aikaa kuohkeuttaa maata ja peltoliikenne on minimissään häiritsemässä tätä. Hyviä tuloksia saadaan jo toisen kasvuvuotena kolmivuotisen nurmen jankkuroinnissa.
Lue lisää: Jankkurointi – pellon rakenteen kuohkeuttaja ja kasvukunnon tukija
Tilaisuudet järjestivät yhteistyössä Saaristomeri-ohjelma, Aurajokisäätiön Haltuun-hanke ja Ilmastokestävyyttä maatiloille maan kasvukuntoa parantamalla – ILMAKAS -hanke, jota toteuttavat Valonia, ProAgria Länsi-Suomi ja MTK-Varsinais-Suomi. ILMAKAS-hankkeessa edistetään viljelijöiden välistä vertaisoppimista, verkostoitumista sekä ilmastokestävien viljelykäytäntöjen käyttöönottoa.
