Maskussa ja Mynämäessä tutustuttiin kesäkuun lopulla ojan kunnossapitoon menetelmällä, joka poistaa vesikasvillisuutta mahdollisimman vähän uomaa häiriten. Saaristomeri-ohjelman ja ILMAKAS-hankkeen järjestämät niittokauhanäytökset kokosivat noin 60 maan kasvukunnosta kiinnostunutta osallistujaa Maskuun ja Mynämäkeen tutustumaan niittokauhan hyötyihin ja käyttöön.
Niittokauha tarjoaa vesistöystävällisen vaihtoehdon perinteiselle ojanperkuulle
Niittokauha on perinteistä kaivuria hellävaraisempi vaihtoehto ojan kunnostamiseen. Se on hyvä menetelmä vedenvirtausta hidastavan vesikasvillisuuden poistoon niin, että uomaa häiritään mahdollisimman vähän ja vältetään kiintoaineksen lähtemistä liikkeelle.
Perinteisessä ojanperkauksessa uoman pohjaa kaivetaan, mikä irrottaa runsaasti maa-ainesta lisäten vesistökuormitusta. Niittokauhalla voidaan säädellä tarkasti, mistä kohtaa kasvusto katkaistaan eikä raskasta kaivuutyötä tarvitse tehdä.
Menetelmä soveltuu erityisen hyvin kaksitasouomien ja tulvatasanteiden hoitoon, mutta sitä voidaan käyttää myös tavallisten ojien kunnossapidossa sekä esimerkiksi kosteikkojen hoidossa.
"Niittokauhalla ei poisteta kaikkea kasvillisuutta eikä irroteta juuristoja samalla tavalla kuin perinteisessä kaivuussa. Kun juurakot jäävät paikoilleen eikä pohjaan kajota, uoman reunat pysyvät paremmin koossa eikä kiintoainesta lähde yhtä helposti liikkeelle lähivesistöjä kuormittamaan."
Uusi työväline herätti paljon keskustelua
Maskussa niittokauhan käyttöön tutustuttiin 24. kesäkuuta Kallelan tilalla Vaarjoen vesistön alueella. Sateisesta säästä huolimatta lähes 30 osallistujaa kokoontui pellonlaitaan seuraamaan niittokauhanäytöstä.
Kallelan tila on luomutila, jossa panostetaan maan kasvukuntoon. Tilalla tehdään parhaillaan muun muassa salaojien kunnostusta ja täydennysojitusta, jotta pellot pysyvät viljelykelpoisina muuttuvissa sääolosuhteissa. Niittokauhaa päätettiin testata tulvaherkillä lohkoilla.
”Täällä tulee vesi pellolle monta kertaa syksyssä, joten on mielenkiintoista päästä testaamaan niittokauhaa ojan kunnossapitoon. Erityisen kiinnostavaa on nähdä, kuinka usein sen kanssa tulee niittää,” tilan isäntä ja ProAgrian asiantuntija Heikki Ajosenpää jatkaa.
Niittokauha oli entuudestaan tuttu vain muutamalle osallistujalle. Työnäytöstä varten vuokrattiin 2,5 metriä leveä kauha, jonka erityisvahvat terät sopivat hyvin myös pajukon leikkaamiseen.
Kauha nosti jokaisella kaapaisulla ojasta tehokkaasti kasvillisuutta, joka kasattiin peltolohkon laitaan jätetylle muutaman metrin suojakaistalle. Ojaa varjostavat tervalepät jäivät koskemattomina rantaan.
"Ennen ojanperkuuta on hyvä miettiä, minne niittojäte laitetaan. Pellonlaitaan on joka tapauksessa hyvä jättää muutaman metrin suojakaista eroosiota ehkäisemään. Sitä voi sitten hyödyntää myös niittojätteen kanssa."
Mynämäessä työnäytös järjestettiin seuraavana päivänä Haloisten tilalla Hirvijoen vesistön sivu-uoman varrella. Tilaisuus keräsi niin ikään runsaasti kiinnostuneita seuraamaan, miten niittokauha soveltuu leveämmän ojan kunnossapitoon.
Yksi niittokauhan eduista on työn nopeus.
”Työ etenee huomattavasti nopeammin kuin perinteinen kaivaminen. Tämän kokeilun pohjalta arvioisin, että tähän kyseiseen 8 kilometrin urakkaan menisi suunnilleen pari viikkoa,” konetta työnäytöksessä käyttänyt Antti Marjasto Koneurakointi Lindqvist Oy:stä arvioi.
Ojanhoito on yhteistyötä
Tilaisuuksissa nousi vahvasti esiin se, että ojien kunnossapito on harvoin yhden tilan asia. Samat ojat palvelevat useita maanomistajia ja niistä huolehtiminen vaatii yhteistyötä.
Niittokauhankin vuokraamista voi olla hyvä harkita ojitusyhteisön kesken.
"Ojien kunnossapito on yhteinen asia. Kun saadaan useampi maanomistaja mukaan, voidaan jakaa kustannuksia ja löytää ratkaisuja, joista hyötyvät kaikki alueen toimijat."
Ojitusyhteisöillä onkin keskeinen rooli ojien kunnossapidossa ja toimenpiteiden tulee perustua yhteisesti hyväksyttyihin suunnitelmiin. Vanhan ojitusyhteisön aktivointi voi olla ajankohtaista, kun ojia kunnostetaan.
Ojitusyhteisön voimassaolevat suunnitelmat voi tarkistaa Elinvoimakeskuksen Ojitusyhteisöt-karttapalvelusta. Palvelusta löytyvän ojitusyhteisön nimen sekä hankkeen toimitusnumeron perusteella voi pyytää kyseisen hankkeen sähköisiä asiakirjoja.
Tilaisuudet järjestivät Saaristomeri-ohjelma ja Ilmastokestävyyttä maatiloille maan kasvukuntoa parantamalla – ILMAKAS -hanke, jota toteuttavat Valonia, ProAgria Länsi-Suomi ja MTK-Varsinais-Suomi. ILMAKAS-hankkeessa edistetään viljelijöiden välistä vertaisoppimista, verkostoitumista sekä ilmastokestävien viljelykäytäntöjen käyttöönottoa.
