Vesistöjen puustoiset suojavyöhykkeet voivat tuottaa monenlaisia hyötyjä. Ne voivat toimia vesiensuojeluratkaisuna, turvata luonnon monimuotoisuutta ja ne voivat auttaa säilyttämään maisema-arvoja.
Monelle metsänomistajalle suojavyöhyke on tuttu toimenpide ja niitä onkin jo otettu käyttöön erilaisten metsänhoitotoimien yhteydessä. Vesistöjen rannoilla ja pienvesien suojana käytettävät puustoiset suojavyöhykkeet vähentävät metsätalouden aiheuttamaa vesistökuormitusta. Metsänomistajien asenteita ja näkemyksiä metsätalouden puustoisia suojavyöhykkeitä kohtaan selvitettiin kysellä, joka toteutettiin osana Valonian työntekijän opinnäytetyötä metsätalousinsinööriopintoihin. Kysely suunnattiin Salon kunnan alueelta metsää omistaville tahoille ja siihen saatiin yli 200 vastausta
Puustoiset suojavyöhykkeet koetaan positiivisena ja toimien vapaaehtoisuutta peräänkuulutetaan
Kyselyn tulokset osoittivat, että metsänomistajat suhtautuvat pääosin positiivisesti puustoisiin suojavyöhykkeisiin. Vastaajat olivat suurimmaksi osaksi samaa mieltä positiiviselta näkökannalta esitettyjen asioiden ja suojavyöhykkeiden hyötyjä esiin tuovien väittämien kanssa. Vyöhykkeen jättämisen motivaationatekijöinä tärkeimpänä nähtiin luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, seuraavana taloudelliset kannustimet ja kolmantena vesistöjen puhtaus. Toisaalta metsänomistajat kaipasivat taloudellisten menetysten kompensointia ja korostivat toimien vapaaehtoisuutta.
Metsänomistajan tavoitteet ja metsäomaisuuden koko vaikuttavat vahvasti puustoisten suojavyöhykkeiden jättämiseen ja niistä koettuun hyötyyn. Vesistöjen, kuten meren, järven tai lammen rannalla sijaitsevan kiinteistön omistajat näkivät puustoiset suojavyöhykkeet edullisempana, helpompana toteuttaa ja tehokkaampana, kun verrattiin sellaisiin metsänomistajiin, joilla ei ole kiinteistöllään rantaviivaa. Vastaajista 41 prosenttia oli toteuttanut vesiensuojelua metsäkiinteistöllään ja kolmasosalla vastaajista keinona oli juuri puustoiset suojavyöhykkeet.
Kyselyn avoimista vastauksista käy ilmi, että vastaajat ajattelevat omien toimien olevan melko vähämerkityksellisiä, eikä omalla kiinteistöllä virtaavilla vesillä ole vaikutusta isommassa kuvassa. Metsissä virtaavat latvavedet ovat kuitenkin aina purojen, jokien, lampien ja järvien kautta osa isompaa valuma-aluetta. Salon alueella, johon kysely suuntautui, lähes kaikki metsät ovat Saaristomeren valuma-alueella.
Kokonaisvaltainen vesiensuojelu vaatii yhteistyötä
Salon kaupungilla on vuoden 2024 lopulla valmistunut metsäohjelma ja vuonna 2025 on tehty uutta metsäsuunnitelmaa. Salosta metsää omistavat jakavat osin samoja tavoitteita ja näkemyksiä metsänhoidon linjoista ja valinnoista, mutta erojakin löytyy. Kaupungin metsäohjelmassa on asetettu erikseen esimerkiksi vesiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden edistämisen tavoitteet. Kyselyyn vastanneet metsänomistajat näkivät nämä tavoitteet tärkeinä motivaattoreina puustoisten suojavyöhykkeiden jättämiselle. Salon metsäohjelmassa korostetaan yhteistyön merkitystä ja toimenpiteiden suunnittelua myös suuremmassa mittakaavassa, kuin yksittäisellä metsäpalstalla. Kyselyn tulosten mukaan naapureiden tai muiden metsänomistajien esimerkki ei kuitenkaan ole suuri motivaattori toimiin metsänomistajien keskuudessa.
Salon metsäohjelma oli kyselyn toteutuksen aikaan melko tuore, mutta osa metsänomistajista oli jo kerennyt siihen tutustumaan. Tiedonhalua kyselyyn vastanneilla oli myös puustoisten suojavyöhykkeiden osalta ja 29 prosenttia vastaajista koki tarvitsevansa vielä lisätietoa asiasta. Kunnan esimerkit metsätalouden vesiensuojelutoimista toivotaan vaikuttavan myös yksityisiin metsänomistajiin kunnan alueella, kun tiedetään, että kokonaiskuvassa jokaisella vesiensuojelutoimella on vaikutusta. Ranta-METSO hanke on pyrkinyt edistämään pienvesien suojelua ja METSO-ohjelman toteutusta Varsinais-Suomen ja erityisesti Salon ja Uudenkaupungin kuntien metsissä. Hankkeessa toteutetulla opinnäytetyön kyselyllä selvitettiin myös yksityisten metsänomistajien suhtautumista metsätalouden vesiensuojelua kohtaan. Ymmärryksen kautta voidaan suunnitella ja toteuttaa entistä parempaa yhteistyötä tärkeän asian parissa.
Opinnäytetyö on kokonaisuudessaan luettavissa opinnäytetöiden julkaisupalvelu Theseuksessa.
