Kunnostustarinoita Varsinais-Suomesta!
Uudessakaupungissa sijaitseva Ahmasvesi on entinen merenlahti, joka laskee mereen Raumanojan ja pienen järven, Sannasveden kautta. Lasku-uomaa ruopattiin 1950- ja 2020-luvulla, mikä edesauttaa meriveden pääsyä järveen. 264 hehtaarinen murtovesi tekee järvestä poikkeuksellisen ja siellä elää useita murtovesilajeja kuten merinäkinruoho. Pohjoisosa järvestä kuuluu Ahmasveden Natura 2000 -alueeseen, joka on linnustoltaan arvokas. Raumanojan valuma-alueeseen kuuluvassa järvessä pesivät muun muassa kuikka, haapana, punasotka, telkkä ja rantasipi. Alue on suojeltu luontodirektiivin perusteella, ja suojeltavia luontotyyppejä alueelta löytyy useampi, kuten kosteat suuruohoniityt, lehdot ja metsäluhdat.
Arvokas ja rakas järvi on myös sen asukkaille ja mökkiläisille. Ahmasveden hoitoyhdistys perustettiin 2008, järven rehevöitymisen vähentämiseksi. Ranta-asukkaat ovat huolissaan matalien alueiden umpeenkasvusta, mikä hankaloittaa virkistyskäyttöä. Järvellä on tehty niittoja jo usean vuoden ajan kesämökkiläisten aloitteesta. Hoitoyhdistystä luotsaa Suomeen takaisin kahdeksan vuotta sitten muuttanut, Ahmasveden rannalla asuva Jaana Mantere.
”Kahdeksassa vuodessa vesikasvien määrä on noussut runsaasti ja esimerkiksi kesällä 2024 vesi oli todella matalalla. Talvisin järvi on ollut pilkkikalastajien suosiossa, kun merellä on ollut huonot jäät ja tänne on voinut ajaa autolla pilkille.”
Ahmasveden hoitoyhdistyksessä on yli 60 jäsentä, jotka ovat enimmäkseen mökkiläisiä. Yhdistys on teettänyt järvelle kasvillisuuskartoituksen, niittosuunnitelman, Varsinais-Suomen ELY-keskus on istuttanut kuhaa roskakalojen vähentämiseksi ja viime vuonna ankeriasta kalaston monipuolistamiseksi sekä niittänyt ruovikkoa useamman kerran kesässä.
”Vuosille 2019–2023 saimme ELY:ltä avustusta talkootyönä tehtyjä niittoja varten. Nyt se ei ole enää mahdollista ja sitä olemme harmitelleet. ELY:n mukaan leikkuilla ei ole veden laadun osalta parantavaa vaikutusta ja lisäksi leikkuutyö ei ole projektiluonteista vaan jatkuvaa työtä järven vesikasvillisuutta vastaan. Siksi rahoitusta ei enää myönnetä. Nyt kesän niitot maksetaan yhdistyksen kukkarosta tiukalla budjetilla eli leikataan vähemmän. Rannanomistajat maksavat lisäleikkuut omasta kukkarosta. Talkootyö yhteisellä alueella on hiipunut ja painottuu nyt oman rannan siivoukseen”, Mantere harmittelee.
Yhdistyksen mielestä niitot ovat vähentäneet merkittävästi järven ravinnekuormaa, kun kasvimassoja on poistettu huomattavia määriä.
”Esimerkiksi kesällä 2025 pohjoispään leikkuissa poistettiin 100 kuutiometriä ja muilla alueilla yhteensä 50 kuutiometriä kasvimassaa. Niiton välitön seuraus on esteettisyys ja maisemalliset arvo sekä liikkumisen helpottuminen. Myös linnut kokoontuvat suurina parvina uimaan avoveteen”, Mantere perustelee.
Tiedottamista ja yhteistyötä
Pienet yhdistykset elävät kädestä suuhun, ja toiminnan talouden turva ovat yleensä jäsenmaksut. Ahmasveden hoitoyhdistys on satsannut Mantereen puheenjohtajakaudella monikanavaiseen tiedottamiseen, jolla tavoitetaan laaja-alaisesti niin vanhat kuin uudetkin jäsenet.
”Meillä oli ennen jäsenmaksuasiat vähän retuperällä, mutta nyt olemme tiedottaneet enemmän asioista. Yhdistyksellä on nettisivut, Facebook- sekä WhatsApp-ryhmä, mutta myös perinteistä tienvarsilla ja ilmoitustauluilla tiedottamista. Huhtikuusta eteenpäin on hyvä muistutella jäsenmaksujen maksamisesta, kun kesämökkikausi heräilee.”
Ahmasvedellä luotetaan yhdessä tekemisen voimaan ja paikallisiin tapahtumiin, jotka ovat osoittautuneet hyviksi jäsenhankintakeinoiksi.
”Olemme kolme vuotta tehneet Haavaisten vesienhoitoyhdistyksen kanssa yhteistyötä olemalla näkyvillä yhdessä Lokalahden kesäpäivillä. Tapahtumista on saatu joka vuosi 5–6 uutta jäsentä. Meillä on ollut siellä lintutietäjiä kertomassa alueen linnustosta, tietoutta vesistöjen kaloista sekä vesikasvustoja näytillä ämpäreissä. Lisäksi meistä on tehty artikkeleita paikalliseen mediaan muutaman vuoden välein”, Mantere listaa yhdistyksen näkyvyyttä.
Yhdistys nostaa yhteistyön alueen muiden toimijoiden kanssa ensiarvoisen tärkeäksi. Kummatkin vesienhoitoyhdistykset ovat tehneet yhteistyötä myös Lokalahden Urheilumetsästäjien kanssa supikoirien ja minkkien loukuttamiseksi talkoilla. ELY on rahoittanut pienpetojen poistoa lintujen pesimäalueelta, johon yhdistykset ovat saaneet rahoitusta.
Myös epäviralliset venetsialaiset kesän lopussa ovat tuoneet uusia jäseniä yhdistykselle.
”Se on epävirallista, mutta toimivaa verkostoitumista. Tutustutaan ja jokainen juttelee oman rantansa tilasta.”
Yhdistys on pohtinut myös muita keinoja pitää taloudellinen puoli plussalla. Kesän vuosikokouksessa ehdotettiin jopa pilkkikisojen järjestämistä.
Tulevaisuus
Ahmasveden hoitoyhdistyksen asiat pitävät kesäaikaan Mantereen kiireisenä oman työn ohella. Se ei ole kuitenkaan haitannut, sillä Ahmasveden asiat ovat sydäntä lähellä.
”Mökkiläisten huoli on luonnollisesti viherkasvillisuuden lisääntyminen. Kun jokainen ymmärtää sen, että jokaisen tekemisellä on vaikutus, niin päästään jo pitkälle. Meidän pitäisi saada saman pöydän ääreen myös Ahmasveden maanomistajat, jotta saisimme yhteistyötä laajennettua. Silloin voisimme lähteä miettimään miten voimme yhteistyössä parantaa vedenlaatua.”
Yhdistys on aloittanut Haavaisten vesiensuojeluyhdistyksen kanssa pitkän aikavälin yhteistyön, jossa suunnitellaan ja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan laajamittaisia projekteja.
”Tehtävillä toimilla on tarkoitus vähentää olennaisesti vesialueeseen kohdistuvaa ravinnekuormaa. Tämä edellyttää onnistuakseen huomattavan avustustuen saamista. Yhdistysten ponnisteluista koituu etua koko seutukunnalle ja sen asukkaille, mutta hyödyntää ennen kaikkea kohteena olevaa luontoympäristöä”, Mantere avaa.
Avustuksia vesien tilaa parantaviin hankkeisiin
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vesiyksikköön tulee runsaasti kysymyksiä niittoavustuksista. Moni vesienhoitoyhdistys tuskailee saman ongelman kanssa: mistä saada rahoitusta niitoille? Vesiyksikön ylitarkastaja Pekka Paavilainen pahoittelee, että näihin kysymyksiin joudutaan nykyään vastaamaan kielteisesti.
”Vesien ja merenhoidon avustusta voidaan myöntää vain hankkeille, jotka parantavat vesien tilaa. Niitoilla ei kuitenkaan ole todettu olevan merkittävää vaikutusta vesien tilaan. Olemme silti rahoittaneet ja rahoitamme jatkossakin hankkeita, joissa pääpaino on valuma-alueen kuormitusta vähentävissä toimissa, mutta niihin voi sisältyä myös niittoja tai pienimuotoisia hoitokalastuksia.”
Paavilainen vinkkaa lisäksi Maaseudun hankerahoituksen yleishyödyllisistä ilmasto- ja ympäristöinvestoinneista.
”Se on oikeastaan ainoa avustusmuoto, joka voisi soveltua niittoihin. Siinä edellytetään kuitenkin, että toimenpiteillä on selkeä yleishyödyllinen vaikutus”.
Ahmasvesi
- Ahmasveden vedenlaatua seurataan kuuden vuoden välein järven pohjoisosan havaintopaikasta Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimesta.
- Järven ekologinen tila on hyvä.
- Kokonaistyppipitoisuus pysyy kesällä melko tasaisena, mutta talvella pitoisuus vaihtelee ja moninkertaistuu kesäpitoisuuksiin verrattuna.
- Kokonaisfosforitaso on hyvä ja typpitaso tyydyttävä. Veden sameus on kasvanut pitkällä aikavälillä.
Lähde: Järviwiki
