Kestävän liikkumisen tila Turun seudulla
Uusilla liikennejärjestelyillä kohennetaan kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta ja mukavuutta
Vuonna 2020 voimaan tullut tieliikennelaki toi mukanaan uudenlaisia väyläratkaisuja, joissa huomioidaan erityisesti kävely- ja pyöräliikenne aiempaa paremmin. Varsinais-Suomessa ja Turun seudulla on otettu innokkaasti käyttöön uudenlaisia keinoja, joista niin sanottu kylätie on mahdollisesti vaatinut tienkäyttäjiltä eniten totuttelemista.
Kylätie on tarkoitettu käytettäväksi maaseutumaisilla alueilla ja kevyemmin liikennöidyillä tieosuuksilla. Se on liikennejärjestely, jossa merkitään normaalia leveämpi piennar ajoradan molemmille reunoille ratamaalauksilla. Kylätiellä ajorata on normaalia kapeampi ja kohtaamistilanteessa autot hyödyntävät piennarta. Piennar merkitään reunaviivalla. Pientareen leveys on yleensä 1,5–2,2 m ja ajoradan leveys on 2,6–3,8 m. Kylätie toimii siten, että autoliikenteen kohtaamistilanteessa autot ajavat tilapäisesti osittain jalankululle ja pyöräilylle varatulla pientareella.
Tiiviimmin rakennetuilla alueella kylätietä vastaava liikennejärjestely voidaan merkitä erillistä pyöräkaistaa käyttäen. Tällaisesta järjestelystä käytetään nimitystä 2–1-tie. Autoliikenteen kohtaamistilanteessa autot ajavat tilapäisesti osittain pyöräkaistalla ja jalankulkijoiden käytössä on erillinen jalkakäytävä, joka voidaan tehdä esimerkiksi olemassa olevasta yhdistetystä pyörätiestä ja jalkakäytävästä. 2–1-tiellä pyöräkaistaosuudella käytetään yleensä värillistä pinnoitetta erottamaan eri kulkumuodoille varatut alueet.
Kylätien ja 2–1-tien sivusuunnat osoitetaan väistämisvelvollisiksi eli väylän tulee olla muihin teihin suhteessa merkittävämpi tieosuus.
Näytä tämä julkaisu Instagramissa
”Kylätie merkintöineen ja liikennemerkkeineen on edullinen tapa osoittaa pyöräilijöille ja kävelijöille oma tila. Erilliset väylät kevyenliikenteen kulkijoille voivat maksaa viisinkertaisesti enemmän.”
Turvallisempaa liikkumista kulkumuotojen erottelulla Sauvossa
Sauvossa ajatus kylätien toteuttamiseen syntyi, kun Kemiöntieltä Sauvon keskustaan johtavan Sauvontien omistus vaihtui valtiolta kunnalle. Kyseessä on 6–6,4m leveä katu, jonka lähistöllä on koulu ja päiväkoti, joten alueella on verrattain paljon kävely- ja pyöräliikennettä. Kylätie valmistui loppukesästä 2024.
Kylätiellä liikkuminen vaatii uudenlaista ajattelutapaa
Sauvossa on huomattu, että kylätiejärjestely vaatii tienkäyttäjiltä uudenlaista ajattelutapaa. Käyttäjien tulee tottua 30 kilometrin nopeuteen, sekä keskittyä väistämissääntöihin ja risteyskäyttäytymiseen, sillä pyöräilijöillä ja kävelijöillä on kylätiellä vahvemmat oikeudet kuin normaaleilla teillä. Uudenlainen liikennejärjestely on kuitenkin opittu Sauvossa nopeasti ja matalat ajonopeudet helpottavat, mikäli väistämissääntöjen kanssa tulee epäselvyyttä.
Kylätieuudistus on otettu Sauvossa muutenkin positiivisesti vastaan. Asukkaat ovat kehuneet tietä aiempaa kauniimmaksi sekä turvallisemmaksi kävelijöille ja pyöräilijöille. Myös autoilijat ovat pitäneet ratkaisua mielenkiintoisena ja mukavana. Talvella merkinnät tosin peittyvät lumeen ja jäähän, jolloin vierailijoilla voi olla vaikeuksia järjestelyn ymmärtämisessä.
Kylätie on kustannustehokas ratkaisu kevyen liikenteen olosuhteiden parantamiseen
Kustannukset jäävät kylätieratkaisussa murto-osaan siitä, mitä erillisen kevyen liikenteen väylän rakentaminen maksaisi. Sauvon kylätien 660 metrin osuuden toteutus on maksanut suunnitteluineen ja merkintöineen noin 19 000 euroa.
Kävelyn ja pyöräliikennettä kehitetään Sauvossa jatkossa muillakin tavoilla. Kunta aikoo tehdä kävelyn ja pyöräliikenteen edistämisohjelman tukemaan kävelyn ja pyöräilyn pitkäjänteistä ja laaja-alaista kehittämistä. Edistämisohjelmaan aiotaan hakea Traficomin myöntämää kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelman valtionavustusta.
Muokattu 31.7.: Tekstiin oli päätynyt virheellistä tietoa Sauvon kunnan jatkosuunnitelmista, joita ei kuitenkaan ole kyläteiden lisäämiseksi toistaiseksi tehty.
Uudet liikennejärjestelyt rauhoittivat liikennettä ja paransivat kävelyolosuhteita Turun Ylioppilaskylässä
Turun Inspehtorinkadulla siirryttiin uudistuksen myötä niin sanottuun 2–1-tien malliin. Inspehtorinkatu on myös joukkoliikennekatu ja koska 2–1-tien ja joukkoliikennekadun yhdistäminen on Suomessa uusi ratkaisu, kaupunki tilasi tutkimuksen, jossa tarkasteltiin ratkaisun toimivuutta. Tutkimuksen mukaan uusitut liikennejärjestelyt ovat parantaneet jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita Ylioppilaskylässä ja erityisesti kävelijät kokevat olosuhteiden selkeytyneen, kun entinen kapea yhdistetty väylä on nyt varattu pelkästään jalankululle. Pyöräilijöiden kokemukset jakautuvat: osa kokee turvallisuuden lisääntyneen, osa taas kokee ajoradalla pyöräilyn epävarmaksi erityisesti liittymäalueilla.
Kadun nopeusrajoitus laskettiin 40:stä 30 kilometriin tunnissa, ja myös todelliset ajonopeudet ovat laskeneet, mikä ei ole kuitenkaan vaikuttanut merkittävästi bussien matka-aikoihin. Uusi 2–1-tie osoittautui toimivaksi ratkaisuksi alueella, jolla bussiliikenne on vähäistä.
Autoilijoiden tyytyväisyys väheni selvästi, mikä johtuu muun muassa lisääntyneestä vuorovaikutustarpeesta muiden liikkujien kanssa. Risteysalueiden epäselvyydet korostuivat erityisesti pyöräilijöiden ja autoilijoiden kokemuksissa.
Tutkimus osoittaakin, että ratkaisu vaatii vielä totuttelua, mutta sillä on ollut liikennettä rauhoittava vaikutus ja se lisää eri liikkumismuotojen tasa-arvoa alueella.
”Inspehtorinkadun kylätie on otettu hyvin vastaan ja erityisesti kävelijät ja pyöräilijät ovat olleet tyytyväisiä uusiin liikennejärjestelyihin. Erityisesti jalankulkijoilla on nyt kunnolla tilaa kävellä, mikä on lisännyt kävelyn turvallisuutta ja miellyttävyyttä. Myös autoliikenteen on koettu rauhoittuneen. Inspehtorinkadulla on suunnilleen saman verran autoliikennettä, pyöräliikennettä ja jalankulkua ja nyt myös katutila on jaettu sen mukaisesti, että kullakin kulkumuodolla on kadulla oma selkeä paikkansa.”
Kestävän liikkumisen tila Turun seudulla -katsausta toteutetaan osana Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa -hanketta.
