Varsinais-Suomen Helmikunnat 3 -hankkeen puitteissa järjestettiin elokuun lopulla purokunnostustalkoot Suomusjärvellä. Talkoot järjestivät Salon kaupunki sekä Valonia, ja ahkerat talkoolaiset pääsivät keräämään roskia ja lisäämään ojaan puusuisteita.
Nahvonjärvenoja virtaa Suomusjärven keskustan läpi sekä Helsinki-Turku-moottoritien ja 110-tien ali. Talkookohteen paikalle, noin 100 metrin matkalle Nahvonjärvenojaa, oli kertynyt runsaasti roskaa eri vuosikymmeniltä. Löydöksinä oli niin lasia, metallia kuin muoviakin aina poljettavan mopon moottorista muovisiin maitopusseihin. Roskaa kertyi jätesäkillisen verran, joten talkoolaiset saivat heti näkyviä tuloksia aikaan.
Roskien keräämisen jälkeen, puron leveimpään ja suorimpaan kohtaa lisättiin puusuisteita, jotka kaupunki oli aikaisemmin paikalta harvalukuisesti ja valikoidusti kaatanut. Puusuisteet olivat kuusta, sillä kuusi on kestävämpää uomassa. Puusuisteiden eli vedenpinnan tuntumaan laskettujen puiden on tarkoitus luoda uomaan syvyysvaihtelua ja ohjata virtausta. Puusuisteet edistävät virtavesien ekosysteemien monimuotoisuutta tarjoamalla elinympäristöjä, kuten kutu- tai piilopaikkoja vesihyönteisille ja muille eliöille. Suisteet myös hidastavat eroosiota ja parantavat veden laatua. Kolmemetrisiä suisteita lisättiin noin kymmenkunta vuorotellen vinoittain, ja ne aseteltiin paikoilleen vaarnoilla ja nauloilla.
”Puusuisteiden tarkoitus on toimia virran ohjaimena ja saada pientä mutkittelua ja syvyys vaihtelua, kun vesi kaivaa maata puun alta. Jos puut ovat vedenpinnan alapuolella, niin puun pinnalle kasvaa bakteerikasvusto, joka parantaa veden laatua”, vesi- ja luontoasiantuntija Jarkko Leka Valoniasta opastaa. Kuva: Anni Himberg
Puusuisteet ja vaarnat tehtiin alueen kuusista, joka kestää parhaiten uomassa. Kuva: Anni Himberg
Talkoolaiset pääsivät keräämään roskia uomasta, mutta myös asentamaan puusuisteita ja vaarnoja paikoilleen. Kuva: Anni Himberg
Yläjuoksulla ahersivat opiskelijat
Nahvonjärvenojaa kunnostettiin myös yläjuoksulla, jossa uomaan palautettiin rannalla olevia perkauskiviä, tehtiin pohjapatoa ja lisättiin puusuisteita. Työn toteuttajat Otso Puusti ja Vesa-Matti Väärä ohjasivat samalla Livian ympäristönhoidon opiskelijoita.
”Yläpuolisen kunnostuksen tarkoitus on myös pidättää vettä taajaman yläpuolella. Se on tulvametsikköä jo nyt, joten kunnostukset hyödyttävät laajemmin luontoa ja ihmisiä. Lisäksi tulvametsät ovat uhanalainen luontotyyppi”, ympäristönsuojelutarkastaja Jaana Röytiö Salon kaupungilta kertoo.
Kunnostusten jälkeen monella oli hyvä mieli, kun pääsi tekemään jotain konkreettista luonnon monimuotoisuuden eteen. Miten Nahvonjärvenoja kehittyy kunnostuksen jälkeen, sitä Salon kaupunki aikoo seurata jatkossa.
