Kunnostustarinoita Varsinais-Suomesta!
Aneriojärven hoitoyhdistys on varsin tuore, sillä se perustettiin vasta kaksi vuotta sitten. Asiat saivat kuitenkin jo viisi vuotta sitten sysäyksen eteenpäin, kun usean vuosikymmenen rannalla mökkielämää viettänyt Jukka Penttonen sai tarpeekseen järven huonontuneesta tilanteesta.
”Ensimmäiset muistikuvani omasta rannasta ovat 40 vuoden takaa. Silloin järven rannalla oli upea hiekkaranta, joka toimi uimarantana, mutta myös iso meijeri, sikala ja navetta sekä vedenpuhdistamo. Kaikki voivat kuvitella mitä järveen silloin valui. Kun on vuosikymmeniä nauttinut järvestä uimalla sekä kalastamalla, ja sitten ranta alkaa vetäytyä, kasvillisuus vallata alaa ja sinileväongelma paisua, niin jotain on tehtävä. Suurin into on ollut säilyttää järvi elinvoimaisena lapsenlapsille, jotta heillä olisi samat mahdollisuudet käyttää sitä kuin minullakin.”
Elokuussa 2020 Penttonen otti yhteyttä Valonian vesi- ja luontoasiantuntijaan Jarkko Lekaan sekä nyt jo edesmenneeseen Raimo Asukkaaseen. Asukas oli Salon Vesistöklinikan aktiivijäsen ja hän oli mukana perustamassa useita alueen hoitoyhdistyksiä. Asiantuntijoiden avulla asiat alkoivat edetä. Kaksi vuotta myöhemmin Penttonen haki lupaa niittoon järven eteläpään joen suun avaamiseksi Aneriojokeen ja totesi sen tulevan kalliiksi omasta pussista maksettuna. Niinpä hän kiersi vuotta myöhemmin alueen mökkiläiset ja ryhtyi puheenjohtajaksi juuri perustettuun Aneriojärven hoitoyhdistykseen. Samana vuonna yhdistys pääsi Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksen Salon järvet -kehittämishankkeeseen. Nyt yhdistyksessä on jäseniä 15 niin mökkiläisiä kuin paikallisia maanviljelijöitä sekä kaksi kalanhoitokuntaa.
”Ollaan tuoreita noviiseja tässä hommassa, mutta meillä on hyvä kokoonpano. Kaikilla on sama huoli ja ajatus siitä, että olemme yhteisen hyvän asialla. Tuemme toisiamme, jokainen tekee sitä minkä parhaiten osaa, ja se on tärkeää. Aktiivisia talkoolaisia on viitisen kappaletta.”
Niitot, kalastus ja kärsivällisyys parantavat järven tilaa
Vaikka meijeri, sikala ja navetta ovat lopettaneet toimintansa, jätevedet johdetaan Salon jätevedenpuhdistamoon ja nykyviljelijät ovat valveutuneita ympäristövaikutuksista, mikään ei muutu muutamassa vuodessa. Yhdistys on saanut viranomaisilta selkeät ohjeet siitä, miten järven tilaa voi parantaa pohjaa möyhivien särkikalojen nuotta- ja rysäpyynnillä sekä rantojen aktiivisella niitolla.
”Hankimme kolme katiskaa ja kolme rysää roskakalojen pyyntiä varten. Kesällä 2024 saimme yli 1000 kiloa kalaa. Isommat lahnat päätyivät lautaselle paikallisille, mutta suutarit ja särjet maakuoppiin. Ahvenet, hauet ja kuhat päästettiin takaisin järven hoitohommiin. Aiomme käyttää pyydyksiä jatkossakin, ja saimme mukaan yhteistyökumppanin, joka jalostaa suutareista säilykkeitä.”
Apua saa ja paperitöitä riittää
Penttonen kiittelee erityisesti viranomaisia ja asiantuntijoita, jotka ovat auliisti jakaneet tietoaan. Hyvänä esimerkkinä avuliaasta viranomaisasenteesta voidaan pitää yhdistyksen ensimmäistä niittoa. Suunnitelma oli talkoovoimin niittää joen suun umpeen kasvanut ruovikko, mutta ennen niittoa Penttonen sai ystävällisen soiton.
”Uudenmaan ELY-keskuksesta eräs rouva soitti ja kysyi, tiedättekö mihin olette ryhtymässä. Onneksi hän soitti, sillä olisimme viiden aktiivin kanssa nääntyneet hommaan. Lopulta saimme palkattua ammattilaisen tekemään niiton koneellisesti, ja nyt siellä on noin 100 metriä pitkä ja 10 metriä leveä alue, joka niitetään joka vuosi auki.”
Koska Aneriojärvi on Natura-aluetta, toimintaan liittyy runsaasti lupaprosesseja ja rajoituksia.
”Kyllä poikkeusluvat teettävät paperityötä, mutta tavoitteemme on hyvä. Niiton aikaikkuna rajoittuu pesimäkauden jälkeen elokuun puolenvälin jälkeen, ja niittojätteen läjitys pitää hoitaa Natura-alueen ulkopuolelle.”
Yhdistyksen tavoitteena on nyt ja tulevaisuudessa pitää Aneriojoen suu auki. Toinen tavoite siintää jo suunnitelmissa.
”Haluaisimme pohjapadon samaan paikkaan, mistä niitämme. Se olisi äärimmäisen helppo toteuttaa, ja sen tarkoituksena olisi saada veden pinta pysähtymään. Se auttaisi pitkällä aikavälillä: vesimäärä tuplaantuisi, rantaviivaa tulisi lisää ja kasvusto vähenisi.”
Aneriojärven hoitoyhdistyksen tavoitteena on pitää Aneriojoen suu auki hinnalla millä hyvänsä. Tavoitteen saavuttamiseksi yhdistys päätti hankkia akkukäyttöisen leikkurin. ”Akulla ajaa monta tuntia, ja sen hyödyn ja laadun suhde on loistava”, Penttonen kehuu. Kuva: Jukka Penttonen.
Aneriojärvi
Aneriojärven luonnonsuojelualue on perustettu vuonna 2006. Järven pinta-ala on noin 140 hehtaaria. Järvi kuuluu myös lintuvesien suojeluohjelmaan. Alueen pesimälajistoon kuuluu monia lintuvesien arvolajeja, mutta se on myös merkittävä muutonaikainen levähdyspaikka. Alueen pohjoispäässä sijaitsee lintutorni ja luonto- ja kulttuuripolku.
