Tämä katsausartikkeli on osa Valonian ohjelmakauden väliraporttia vuosilta 2021–2023.
Artikkelin sisältö
- Ilmastotyö aktivoitui toden teolla – maakunnan yhteiset tavoitteet ja keskustelu kirittävät kuntia
- Globaalit kriisit nostivat energiakysymykset esille kodeissa ja kunnissa
- Kävelyn ja pyöräliikenteen edistämisessä uutta pontta – pandemia mullisti liikkumistottumuksia ja vauhditti digitaalisia ratkaisuja
- Liikenteen päästöjä tulee saada laskuun – junakeskustelu jatkuu aktiivisena
Ilmastokeskustelu maakunnassamme on lisääntynyt ja saanut aktiivista virettä. Taustalla ovat vihreän siirtymän tavoitteet ja vahvistunut päämäärä siirtyä pois fossiilisista energialähteistä. Pitkäjänteisen yhteistyön ansiosta kuntien verkostoituminen ja kokemusten jakaminen on lisääntynyt ja vahvistunut.
Varsinais-Suomen kasvihuonekaasupäästöt jatkavat laskuaan. Suomen ympäristökeskuksen tilastojen mukaan muutos päästöissä vuosina 2005–2022 on 38 % prosenttia. Valtakunnallisesti kaikkien kuntien päästövähenemä oli 31 %, joten Varsinais-Suomessa on edetty vauhdikkaammin. Kuntien ja maakuntien välillä on suuria eroja päästöjen kehityksessä ja niiden jakautumisessa eri sektoreille, johtuen muun muassa maatieteellisistä eroista sekä yhdyskuntarakenteesta. Asukaskohtaiset päästöt olivat Varsinais-Suomessa neljänneksi pienimmät vuoden 2022 maakuntavertailussa.
Varsinais-Suomessa suurimmat kasvihuonekaasujen päästölähteet olivat edellisvuosien tapaan tieliikenne (osuus 27,1 % kokonaispäästöistä), maatalous (19,8 %) ja kaukolämpö (14 %). Seurantajaksolla globaalit kriisit ovat vaikuttaneet niin energian ja raaka-aineiden hintoihin kuin näkymiin toimitusvarmuudessa, mikä on vaikuttanut päästöjen muutoksiin eri vuosina. Trendi on kuitenkin laskeva erityisesti sähkön muuttuessa yhä päästöttömämmäksi, uusiutuvat energian lisääntyessä sekä energiatehokkuuden parantuessa.
Maakunnallisen kehityksen sekä kuntien ohjelmien seuraamiseksi olemme kehittäneet kunnille yhteistä indikaattorikoontia, mutta tiedon kerääminen on haasteellista. Tietoja on koottu vuosilta 2022 ja 2023, mutta tiedot eivät vielä ole esitettävissä yhteismitallisessa muodossa. Kehitystyö kuitenkin jatkuu. Lisäksi Suomen ympäristökeskuksen koostamat päästötiedot ja indikaattorit auttavat kuntia menneen datan koostamisessa, mutta haasteena ovat vielä erilaisten toimenpiteiden vaikutusten arviointi sekä hiilinielujen laskenta.
Lähitulevaisuudessa ilmastonmuutokseen sopeutuminen tulee nousemaan teemana vahvemmin esiin ja maakunnallista yhteistyötä aiheeseen liittyen on ryhdytty valmistelemaan. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Varsinais-Suomessa edellyttää toimia rakennetussa ympäristössä (esimerkiksi viherrakenteet ja hulevedet) sekä laajemmin, muun muassa maa- ja metsätaloudessa ja energiaratkaisuissa.
Ilmastotyö aktivoitui toden teolla – maakunnan yhteiset tavoitteet ja keskustelu kirittävät kuntia
Ohjelmakauden alkaessa oli jo aloitettu pohdinta siitä, millaisin tavoittein ja toimin maakunnan hiilipäästöjä vähennetään. Syksyllä 2019 perustettu ilmastovastuujaosto oli alkanut valmistella maakunnallista ilmastotiekarttaa. Ilmastotiekarttatyöhön koottiin laaja joukko kuntia, yrityksiä, oppilaitoksia ja muita sidosryhmiä. Maakunnan ilmastotyöhön ja tilanteeseen liittyvä tieto saatiin koottua yhteen ja ymmärrys juuri Varsinais-Suomessa tarvittavista toimenpiteistä parantui.
Ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelman (2018–2023) tuella Varsinais-Suomessa saatiin konkreettisesti vauhditettua monen kunnan ilmastotoimenpiteitä. Salo, Kaarina, Raisio, Uusikaupunki, Laitila ja Kemiönsaari toteuttivat omia ilmastohankkeitaan, joiden tuoma resurssi näkyikin kuntien työn vahvistumisena. Kunnissa selvitettiin öljykiinteistöjen tilannetta, vahvistettiin yritysyhteistyötä ja kehitettiin liikenteen ratkaisuja.
”Kunnat ovat hyödyntäneet ympäristöministeriön rahoitusta ja varanneet lisäresurssia ilmastotyön tekemiseen. Seurantajakson alussa huomio oli pääosin hiilipäästöjen vähentämisessä, mutta hiljalleen keskusteluun ovat nousseet myös sopeutumisen teemat.”
Samaan aikaan alueellisten hankkeiden avulla Valonia tuki kuntien yhteistyötä ja vertaisoppimista, tuotti tarpeellisia työkaluja, järjesti koulutusta ja auttoi konkreettisesti erityisesti pienempien ja keskikokoisten kuntien työtä. Turku päivitti oman ilmastosuunnitelmansa vuonna 2022 (PDF), mikä kirittää kaupunkien ilmastotyötä myös kansainvälisesti. Ilmastotavoitteiden näkyminen yhä vahvemmin muun muassa Turun investointisuunnitelmassa sekä omistajaohjauksessa voi tuottaa laaja-alaisia vaikutuksia.
Ilmastolain astuessa voimaan vuonna 2022 entistä useampi kunta aktivoitui ilmastosuunnitelmien laatimisessa. Ilmastotiekarttaa täydennettiin kattamaan energian, liikenteen ja maatalouden lisäksi rakentamiseen, yhdyskuntarakenteeseen sekä maankäyttöön ja metsiin liittyviä toimenpiteitä. Maakunnan tiekartta onkin toiminut monelle kunnalle taustatukena, johon omaa suunnitelmaa on kytketty. Kuntien ilmastotyötä vauhditti siihen saatavilla ollut valtion avustus, joka tosin lakkautettiin lyhyen ajan jälkeen. Sen turvin suunnitelmat saatiin kuitenkin alulle seitsemässä alueemme kunnassa. Valonia on sparrannut kuntia ilmastosuunnitelmien kanssa ja toimenpiteiden pohtimisessa.
Vuonna 2021 käynnistyi ensimmäistä kertaa myös maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman valmistelu. Metsien hiilinielujen supistumisesta uutisoitiin kansallisesti, mikä herätteli myös paikallisella tasolla keskustelua kuntien roolista hiilinieluihin liittyen. Kuntien suunnitelmissa maankäytön konkreettiset toimet ovat vielä jääneet vähäisiksi. Samaan aikaan virinnyt voimakas kiinnostus suurten aurinkovoimaloiden rakentamiseen sai kunnat tiedostamaan yhä paremmin tarpeen maankäyttösektorin toimien koordinoinnissa.
Maankäyttösektoriin liittyvät ilmastotoimet ovat moninainen kokonaisuus: maa-alueiden käytön ja muutosten takia hiiltä vapautuu ilmakehään, toisaalta taas maankäyttösektorin toimilla voidaan hiiltä sitoa maaperään tai kasvillisuuteen. Ottaessamme lisää tilaa rakentamiselle, tuotannolliseen toimintaan tai energiaratkaisuille elinympäristöt pirstoutuvat yhä pienemmiksi, mikä kiihdyttää luontokatoa.
Luonnonvarakeskuksen mukaan maankäyttösektori oli vuonna 2021 ensimmäistä kertaa päästölähde, eli hiiltä vapautui enemmän kuin nielut sitoivat. Laskelmien mukaan vuonna 2022 maankäyttösektori onnistui sitomaan pienen määrän päästöjä vähentyneiden hakkuumäärien vuoksi, mutta arvio nielusta tarkentuu vielä. Myös maakunnallisella tasolla aiheeseen tartuttiin ja ilmastotiekarttaan liittyvissä keskusteluissakin todettiin, että Varsinais-Suomessa on panostettava paitsi viherrakenteen määrään, myös laatuun. Maankäyttösektorilla ilmastokysymykset nivoutuvat Saaristomereen ja luonnon monimuotoisuuteen ja näiden yhteyksien ymmärryksen vahvistamiseksi on tehty myös viestintää.
Elinkeinoelämä sai valtakunnallisesti selkeämpää suuntaa ilmastotoimien tekemiseen, kun 13 eri toimialan vähähiilisyystiekartat valmistuivat kesällä 2020. Kansallinen ilmastotavoite konkretisoitui tiekartoissa ja samalla nousi esille myös se, että tekemistä edelleen on kaikilla toimialoilla. Tuolloin todettiin muun muassa, että mahdollistava ja ennustettava toimintaympäristö on yksi keskeinen tekijä ja tähän myös Valonian ilmastotyössä on panostettu. Kuntien ilmastojohtaminen luo parhaimmillaan ennakoitavuutta paikallisesti sekä synnyttää uusia yhteistyömuotoja yritysten välille.
Globaalit kriisit nostivat energiakysymykset esille kodeissa ja kunnissa
” Energiakriisivuosi 2022 sai kunnat paneutumaan tarkemmin kiinteistöjen ja kunnan energiankäyttöön ja säästötoimia toteutettiin aiempaa järjestelmällisemmin muun muassa valtakunnallisen Astetta alemmas -kampanjan kannustamana. Valonia on järjestänyt kuntien tekniselle sektorille vuosittain 4–6 verkkotapaamista, joissa on keskusteltu vertaistuen hengessä esimerkiksi KETS-sopimuksen käytännön toimista sekä kuntien kiinteistöjen energiankulutuksesta.”
Kuntien energiatehokkuussopimukseen (KETS) sitoutuneiden kuntien määrä on vuosien varrella vaihdellut, mutta asukaskattavuus on ollut alueellamme maan keskitason alapuolella. Hinku-kunnille asetettu liittymisvelvoite lisäsi sopimuskuntien määrää – tällä hetkellä sopimuksen piirissä olevien kuntien asukaskattavuus on noin 70 %.
Yleisimpiä toteutettuja pitkän tähtäimen toimenpiteitä ovat katuvalaistuksen vaihtaminen LED-valaisimiin, aurinkosähköjärjestelmien hankinta sekä kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen korjaus- ja uudisrakentamisessa. Nopeita toimia ovat olleet ilmanvaihdon ja valaistuksen säätöjen tarkistaminen ja aikaohjaus sekä sisälämpötilojen alentaminen. Uusiutuvan energian kuntakatselmuksen on toistaiseksi tehnyt Koski Tl.
Öljystä luopuminen kuntien kiinteistöissä on ollut kuntien toimenpidelistalla useita vuosia. Kohteita muutetaan muihin lämmitysvaihtoehtoihin vuosittain ja joissain kunnissa öljystä on jo luovuttu lähes kokonaan. Muutokseen on ollut myös saatavilla avustusta. Kunnat ovat kannustaneet myös kuntalaisia luopumaan öljystä. Raisiossa ja Kaarinassa on tehty kysely öljylämmittäjille sekä järjestetty neuvontatapahtumia. ELY-keskuksen tuki öljylämmityksestä luopumiseen oli avoinna kesäkuusta 2020 vuoden 2023 loppuun, jolloin Varsinais-Suomessa päätöksiä tehtiin 2020–2023 yhteensä 3518 ja saatu tuki oli yhteensä 3 338 000 euroa.
Nykyisen rakennuskannan korjausverka on suuri haaste asukasomisteisille asunto-osakeyhtiöille. Kansallisessa pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategiassa 2020–2050 yhtenä toimenpiteenä on tunnistettu neuvonnan ja tiedon saavutettavuuden ja löydettävyyden parantaminen. Tähän myös Valoniassa on tarkastelujaksolla paneuduttu. Yhteistyöverkostoja on pyritty rakentamaan pysyvämmiksi ja käynnissä on kaksi taloyhtiöille kohdistuvaa hanketta. Ne liittyvät aurinkosähköön sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.
Asukkaiden energianeuvonnan kysyntä on tarkastelujaksolla vaihdellut energianhintojen ja epävarmuuden myötä. Suoran neuvontapalvelun lisäksi olemme alueellisen energianeuvonnan puitteissa ylläpitäneet kuluttajien neuvontaverkostoa, jossa on mukana järjestöjä, yhdistyksiä, kuntia ja energiayhtiöitä. Näiden toimijoiden kohderyhmänä ovat pientaloasukkaat ja taloyhtiöt.
Pientalojen aurinkosähkötuotanto kasvaa vuosittain. Lukumääräisesti eniten aurinkosähköjärjestelmiä asennettiin vuonna 2021. Maakunnassa on järjestetty viisi pientalojen aurinkosähkön yhteishankintaa 2017–2021. Aurinkosähkön tuotantoa ja asennettujen kohteiden tehoa seurataan säännöllisesti.
Uusiutuvan energian käytön lisääminen vaatii innovaatioita, sillä perusuudistukset esimerkiksi kaukolämmössä on pitkälti jo tehty. Maakuntaan ei mahdu juurikaan uusia tuulivoimapuistoja, mutta teollisen aurinkosähkön hankkeita on vireillä useita.
Energian loppukäyttö
Energian loppukäytön määrä Varsinais-Suomessa on vertailuvuosina vaihdellut jonkin verran. Koronavuosina erityisesti liikennepolttoaineiden käyttö väheni, mutta kulutus tasaantui pandemian jälkeen. Eri vuosien lämpötilaerot taas vaikuttavat sähkön ja lämmitysenergian käytön vaihteluun. Pidemmän aikavälin tarkastelussa on koko Suomessa energian kokonaiskäyttö huippuvuosista kuitenkin vähentynyt ja uusiutuvan energian osuus on kasvanut.
Kävelyn ja pyöräliikenteen edistämisessä uutta pontta – pandemia mullisti liikkumistottumuksia ja vauhditti digitaalisia ratkaisuja
”Joukkoliikenteessä voi havaita moninaistumista ja kehitystä: paikallisjunaliikenteestä keskustellaan aktiivisesti, Fölin alue laajentuu vuonna 2024 Paimioon ja joukkoliikenteen palvelupaletissa on koko joukko uusia tuotteita. Uudessakaupungissa ja Salossa on myös työskennelty joukkoliikenteen helpottamiseksi ja kehitetty uusia ratkaisuja. Avustuksia on haettu aktiivisesti ja myös käyttövoima-asiat ovat edenneet harppauksin.”
Kävelyn ja pyöräliikenteen rooli hyvinvoinnin ja kunnan elinvoimaisuuden lisääjänä tunnistetaan entistä paremmin. Useat kaupungit ja kunnat ovat ottaneet kestävät kulkutavat osaksi strategioita sekä laatineet ja päivittäneet niihin liittyviä ohjelmia – kahdeksassa kunnassa on jo oma ohjelma kävelyn ja pyöräliikenteen edistämiseksi. Pitkäjänteinen ohjelmatyö antaa selkänojaa viranhaltijoille ja luottamushenkilöille omassa työssään. Kunnat ovat myös laatineet tai päivittäneet liikenneturvallisuussuunnitelmiaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tuella, ja kuntien liikenneturvallisuustyöryhmien toiminta on selkeästi aktivoitunut. Valonia on ollut useiden kuntien apuna suunnitelmien laatimisessa ja auttanut kuntia hakemaan avustuksia ohjelmatyöhön sekä investointeihin.
Liikenteen ja liikkumisen teemassa koronapandemian vaikutus näkyy erityisen leimallisesti. Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen (HLT 2021) mukaan keskimääräinen päivittäinen matkamäärä väheni 0,4 matkaa ja matkasuorite 7 kilometriä edelliseen tutkimukseen (2016) verrattuna ja kulkumuotojakauma muuttui. Varsinais-Suomessa kehitys mukaili muita suuria kaupunkiseutuja: joukkoliikenteen käyttö väheni toisissa kunnissa enemmän, toisissa vähemmän. Väheneminen on nähtävissä myös joukkoliikennetoimijoiden seuraamissa matkustajamäärissä. Pyöräily, kävely ja henkilöautoilu kasvattivat suosiotaan. Erityisesti korona-aikana havaittiin, että pyöräily harrastuksena ja liikuntamuotona lisääntyi.
Digitalisaatio on edennyt tarkastelujaksolla huomattavasti, osittain pandemia-ajan vauhdittamana. Liikenteessä se on tarkoittanut kehittyneempää teknologiaa ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Sekä henkilö- että tavaralogistiikan tarpeisiin on tullut markkinoille paljon erilaisia sovelluksia ja digitaalisia järjestelmiä, mikä näkyy kuluttajille esimerkiksi paketti- ja ruoan tilauspalveluissa. Busseihin tuli lähimaksuominaisuus ja joukkoliikenteen reittejä on optimoitu myös esimerkiksi kutsukyytien myötä. Mobiilisovellukset mahdollistavat uudella tavalla myös eri kulkupelien vuokrausta.
Sähköavusteisten polkupyörien määrä ja valikoima on kasvanut merkittävästi ja useat työnantajat yksityisellä ja julkisella puolella tarjoavat työntekijöilleen verovapaan työsuhdepolkupyöräedun. Tyypillisesti edun avulla hankitaan laadukkaampi polkupyörän ja kattavammat varusteet, jolloin työmatkapyöräilystä tulee houkuttelevampaa ja turvallisempaa. Vuoden 2023 loppuun mennessä polkupyöräetua maksettiin jo useammalle kuin työsuhdeautoetuutta. Vapaus Bikes Finlandin tekemän käyttäjätutkimuksen mukaan (maaliskuu 2024) työsuhdepyöräilijöistä 42 % kertoo vähentäneensä autoiluaan. Myös kiinnostus pyörämatkailua kohtaan lisääntyi ja on jatkunut noususuhdanteisena esimerkiksi Saariston Rengastiellä.
Valonia on suunnitellut ja toteuttanut yhteistyössä kuntien kanssa erilaisia kestävän liikkumisen ja lähilogistiikan kokeiluita. Kokeilujen avulla voidaan tutkia, toimiiko uusi järjestelmä alueella tai miten sitä voitaisiin kehittää, jotta se palvelisi kohderyhmäänsä mahdollisimman hyvin.
Liikenteen päästöjä tulee saada laskuun – junakeskustelu jatkuu aktiivisena
Siinä, missä esimerkiksi energiantuotannon päästöjä on saatu laskuun, on tieliikenteen päästömäärä edelleen kasvanut. Liikenteen sähköistymistä niin henkilö- kuin joukkoliikenteessäkin ovat vauhdittaneet EU:n ja Suomen lainsäädäntö ja tuet sekä kansallinen veropolitiikka. Latauspisteverkoston laajentumisessa merkittävässä osassa ovat olleet viime vuosina kauppaketjut, jotka nyt tarjoavat latausmahdollisuuksia maanlaajuisesti. Latauspisteverkosto tulee kasvamaan lisää vuoden 2025 alusta, jolloin suuri osa muista kuin asuinkiinteistöistä velvoitetaan sijoittamaan kiinteistöille sähköauton latauspiste. Rakennuksiin, jotka eivät ole asuinkäytössä ja joiden yhteydessä on yli 20 pysäköintipaikkaa, pitää tietyin poikkeuksin asentaa sähköauton latauspiste viimeistään vuoden 2024 loppuun mennessä (yle.fi). Määräys tulee koskemaan muun muassa julkisia kiinteistöjä, kuten kouluja, virastoja ja sote-keskuksia.
Raskaassa liikenteessä siirtymä vähäpäästöisempiin käyttövoimiin, kuten biopolttoaineisiin ja sähkömoottoreihin on viime vuosina nopeutunut. Venäjän Ukrainassa aloittama hyökkäyssota vuonna 2022 vähensi nopeasti Euroopan maiden riippuvuutta venäläisestä maakaasusta ja vauhditti näin siirtymää kohti fossiilitonta energiataloutta. Suomen liikenteessä on nyt entistä enemmän kuljetuskalustoa, joka käyttää jätteistä ja tähteistä valmistettua, erittäin vähäpäästöistä biokaasua.
Raskaan liikenteen kaasuntankkausverkoston laajentuessa myös kaasuhenkilöautojen tankkausverkosto laajentunee. Autoliikenteen sähköistyminen on edennyt parin viime vuoden aikana henkilöliikenteestä logistiikkaan: sähköistä jakelukalustoa, kuten kuorma-autoja ja rekkojakin on jo Suomen liikenteessä.
Lähijunaliikenteen ja nopeamman Turku-Helsinki -junayhteyden (ns. Tunnin juna, nyttemmin Länsirata) suunnittelu ja esiselvitykset ovat olleet paljon esillä tarkastelukaudella. Vuoden 2021 aikana julkaistiin selvitys asemapaikkojen kehittämissuunnitelmasta ja tammikuussa 2023 alueellisen junaliikenteen organisoitumisen ja kustannusten jakamisen vaihtoehdoista. Jälkimmäisessä tarkastellaan kotimaisia ja kansainvälisiä esimerkkejä ja arvioidaan erilaisten mallien sopivuutta juuri Varsinais-Suomessa. Kunnilla on vahva tahtotila paikallisjunaliikenteen edistämiseksi. Kuntajohdon yhteisessä kannanotossa (Lokakuu 2022) mainitaan tavoitteeksi kehittää Varsinais-Suomen sisäisiä ja ulkoisia yhteyksiä sekä edistää Tunnin junan ohella myös lähijunaliikenteen edellytyksiä.
Seuraamme aktiivisesti keskustelua myös liikenteen päästöjen eri ohjauskeinoista, kuten päästökaupasta. Valtion rahoituspäätöksillä on myös merkittävä vaikutus siihen, kuinka kunnat kunnostavat ja lisäävät väyliään ja kehittävät liikkumisen palveluitaan.
Valonia on edistänyt kestävää liikkumista ja liikennettä osana Varsinais-Suomen ja kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnittelua. Valonia on vetovastuussa Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyön kestävän liikkumisen alatyöryhmän toiminnasta sekä useiden kuntien liikenneturvallisuustyöryhmissä tuomassa mukaan kestävän liikkumisen näkökulmaa.
