5-vuotinen RESIST-hanke on kolmantena vuotenaan siirtymässä alueiden väliseen vuorovaikutteisen oppimisen vaiheeseen. Tiedonsiirtoon Varsinais-Suomen ja RESIST-hankkeen kummialueiden Normandian ja Itä-Makedonian ja Traakian (Eastern Macedonia and Thrace EMT) välille on laadittu toimenpidesuunnitelma, jota nyt lähdetään toteuttamaan hankkeen loppuun vuoteen 2027 saakka.
Hankkeen kahden ensimmäisen vuoden aikana kansainvälisessä yhteistyössä on tutustuttu puolin ja toisin12 eri alueen ilmastonmuutoksen haasteisiin ja erilaisiin sopeutumisen ratkaisuihin, joita erityisesti Varsinais-Suomen kummialueet Normandia Ranskassa ja EMT Kreikassa voisivat Varsinais-Suomesta ottaa käyttöönsä. Näitä kolmea aluetta yhdistää erityisesti vesienhallintaan liittyvät haasteet kuten tulvat, kuivuus ja niiden seurauksena eroosio. Varsinais-Suomessa keskitytään erityisesti sopeutumiseen vesienhallinnassa ja käytössä on jo useita erilaisia hyviä menetelmiä valumavesien luontopohjaisen hallinnan edistämiseen niin ohjauskeinoina kuin käytännön kunnostustoimenpiteinä.
Aivan suoraan näitä toimia ei kummialueille voida siirtää vaan syksyn 2024 aikana ratkaisuja tarkasteltiin vastaanottavan alueen näkökulmista ja ratkaisuille laadittiin tarkemmat toimenpidesuunnitelmat. RESIST-hankkeessa merkittävässä osassa on osaamisen ja innovatiivisten ratkaisujen siirtäminen vuorovaikutteisen oppimisen kautta. Vuorovaikutteisuutta tukevat hankkeen kumppanit ympäristö- ja ilmastotyöhön erikoistunut saksalainen ajatushautomo adelphi ja Brysselissä toimiva Euroopan alueiden tutkimus- ja innovaatioverkosto ERRIN. Varsinaissuomalaisista hyvistä käytännöistä kummialueet valikoivat itselleen käyttökelpoisimmat: sini-viherkerroin, luontopohjaisten vesienhallintaratkaisujen kustannushyötyanalyysi ja sadepuutarhakuvasto.
Sini-viherkerroin
Turun kaupungin sini-viherkerroin on tontti- ja korttelitason Excel-pohjainen suunnittelutyökalu, jonka avulla voidaan lisätä pihojen vehreyttä ja vedenpidätyskykyä. Sini-viherkertoimen avulla pihoille voidaan laskea riittävä pinta-alan vihertehokkuus pisteytyksen avulla, eli varmistaa, että pihasuunnitelmassa on riittävästi vettä läpäiseviä pintoja ja kasvillisuutta. Vuodesta 2021 lähtien vihertehokkuuden tavoitteita on sovellettu uusilla suunnittelualueilla, ja joissakin tapauksissa ne ovat vaatimus kaikille uusille rakennusluville. RESIST-hankkeessa työkalua kehitetään kummialueiden olosuhteisiin sopivaksi, mm. lisäämällä työkalun viherrakenteiden pisteytykseen paikallista lajistoa. Sini-viherkertoimen kehittämisestä RESIST-hankkeessa vastaavat Turun kaupunki ja Turun ammattikorkeakoulu sekä Turun yliopisto. Ratkaisun tiedonsiirtoa tehdään sekä Normandian että EMT:n kanssa.
Sini-viherkerroin ja Turun kaupungin kokemukset sen käytöstä voivat olla keskeinen ratkaisu Normandian paikallisviranomaisille kaupunkikehityshankkeita suunniteltaessa. Sini-viherkerroin auttaa paikallisia sidosryhmiä arvioimaan alueensa vihreää tehokkuutta sekä tunnistamaan läpäisemättömät pinnat ja hulevesien viivytysrakenteiden tilavuuden. Normandiassa jotkut toimijat ovat jo mukana tulvien ja valumavesien hallintaan tähtäävissä ennallistamishankkeissa, mutta he tarvitsevat edelleen kehittyneempiä analyysityökaluja, kuten sini-viherkertoimen, joka voi tukea tehtyjä kehittämispäätöksiä tai tarjota kestävämpiä vaihtoehtoja.
EMT:n päätavoitteena siirrossa on luoda räätälöity versio sini-viherkerroin-työkalusta, joka ottaa huomioon paikalliset tarpeet ja olosuhteet, sekä laatia suunnitelma sen käyttöönotolle alueella. Paikallisiin ympäristöolosuhteisiin ja ilmastohaasteisiin sini-viherkerrointa sovelletaan ottamalla huomioon hydrologinen mallinnus alueelta (HEC-HMS). Kehitystyötä tehdään myös Kreikan kansallisten viranomaisten kanssa. RESIST-hankkeen aikana tavoite on saada työkalu kehitettyä testikäyttöön alueella sekä vakuuttaa sekä oleelliset sidosryhmät kuten suunnittelijat ja myös päätöksentekijät menetelmän hyödyllisyydestä.
Luontopohjaisten hulevesiratkaisujen kustannus-hyötyanalyysi
Kustannus-hyötyanalyysiä (Cost-benefit analysis CBA) ei vielä Varsinais-Suomessa käytetä aktiivisesti luontopohjaisten ratkaisujen suunnittelussa ja päätöksenteossa. Sen sijaan sitä on hyödynnetty aiemmissa hankkeissa muualla Suomessa, esimerkiksi OPERANDUM-hankkeessa, jossa kustannus-hyötyanalyysiä sovellettiin metsätalouden vesiensuojeluun muuttuvassa ilmastossa. Kustannus-hyötyanalyysin soveltamista Turun Rauvolanlahdella kehitetään RESIST-hankkeen aikana ja Rauvolanlahden osalta se valmistuu loppuvuodesta 2025. Menetelmällä arvioidaan pienimuotoista luontopohjaista ratkaisua kaupunkiympäristössä, jossa erityisenä haasteena on asukkaiden mieltymysten integrointi suunnitteluprosessiin, mikä vaikuttaa myös kustannus-hyötyanalyysin toteutukseen. RESIST-hankkeessa kustannus-hyötyanalyysistä vastaa Luonnonvarakeskus. Kustannus-hyötyanalyysiin liittyvää tiedonsiirtoa tehdään sekä Normandian että EMT:n kanssa.
Normandiassa julkisten budjettileikkausten yhteydessä kustannus-hyötyanalyysi auttaa kaikkia paikallisviranomaisia, jotka toteuttavat suuria suunnitteluhankkeita, kuten kaupunkialueiden luonnonmukaisen ennallistamisen projekteja ja tulville alttiiden asuinalueiden uudistamista.
EMT:ssä ratkaisua sovelletaan maatalousvaltaisella maaseutualueella, jonka erityispiirteisiin kuuluvat kosteikot ja rannikkoalueet. EMT alueella biodiversiteettiin ja sen arvottamiseen liittyvät kysymykset ovat keskeisiä. Lisäksi EMT:n alhaisempi tulotasot ja rajallinen infrastruktuurin kehitys voivat vaikeuttaa resurssien kohdentamista ympäristöhankkeisiin.
Sadepuutarhakuvasto
Sadepuutarhat ovat luontopohjainen ratkaisu rakennettujen alueiden hulevesien hallintaan. Ne hidastavat, suodattavat ja imeyttävät sadevesiä maaperään parantaen samalla veden laatua ja lisäten viihtyisyyttä ja kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. RESIST-hankkeessa tuotettavan Sadepuutarhakuvaston tavoitteena on kannustaa asukkaita ja taloyhtiöitä valitsemaan sadepuutarha osaksi tontin hulevesien hallinnan ratkaisuja. Kuvastoon kootaan lyhyesti tietoa hulevesien hallinnasta ja sadepuutarhan toimintaperiaatteista. Lisäksi kuvastossa esitellään alueen yrityksiä, jotka tarjoavat sadepuutarhoihin liittyviä palveluja tai tuotteita. Palveluntarjoajia esittelemällä madalletaan yksityisten maanomistajien kynnystä sadepuutarhan valintaan. Sadepuutarhakuvasto kehitetään RESIST-hankkeessa ja se valmistuu loppuvuodesta 2025, jonka jälkeen se on vapaasti saatavilla. Kuvaston laatimisesta vastaavat Turun yliopisto ja Turun ammattikorkeakoulu yhteistyössä Turun kaupungin ja Valonian kanssa. Sadepuutarhan tiedonvaihtoa tehdään Normandian kanssa.
Normandia on kiinnostunut mukauttamaan sadepuutarhakuvaston omiin tarpeisiinsa sopivaksi. Alueella sadepuutarhojen yleistymisen esteenä nähdään erityisesti viranomaisten puutteellinen tieto sadepuutarhojen hyödyistä, toimintaperiaatteista, sekä paikallisista palveluntarjoajista. Normandiaan siirrettävä sadepuutarhakuvasto tullaankin suuntamaan nimenomaan paikallisille viranomaisille.
Kuva 1. Hulevesien hallintaa Kirstinpuiston asuinalueella Turussa. Kuva: Aino Saarinen
Kuva 2. Sunken house Sortlandissa Pohjois-Norjassa on RESIST-hankkeen Vesterålen alueella tehty esimerkkikohde. Se esittää sinisellä maalilla miten paljon meren pinta alueella nousee jäätiköiden sulaessa. Seinässä lukee vuosi 2150 ja ”meren pinnan taso kun lapsenlapsenlapsesi käyvät koulua”. Kuva: Katariina Yli-Heikkilä
Kuva 3. Länsi-Espanjassa Extremaduran alueella väestöliike suuntautuu kaupunkeihin ja siten maaseudun maankäyttö on muuttunut. Kun laidunnusta ja puun kotitarvekäyttöä ei enää ole, on metsä- ja maastopalojen riski suurempi. Myös palonalkujen havainnointi on hankalampaa, kun paikallisväestöä on vähemmän. Viranomaisten ja maatalousyrittäjien yhteistyösopimuksella vuohien avulla pidetään maaston aluskasvillisuutta matalana, jolloin kuivaa paloainesta on vähemmän. Kuva: Katariina Yli-Heikkilä
