Kunnostustarinoita Varsinais-Suomesta!
Airi ja Pertti Nummella on 44 vuoden kokemus Muurlan Ylisjärvestä. Ensimmäiseen kymmeneen vuoteen he eivät edes käyneet rannassa, niin hirveässä sinileväpuurossa järvi oli.
”Kyllä pitkäjänteisellä työllä on ollut merkitystä. Sinilevää ei olisi muulla keinoin saatu pois. Nykyään levää tulee enää hyvin vähän ja jos tulee niin vain vähäksi aikaa”, Airi ja Pertti kommentoivat.
Hoitokalastuksen järvellä aloitti ammattikalastaja, joka oli erittäin tehokas ja antoi erinomaisia vinkkejä Ylisjärven hoitoyhdistykselle. 180 hehtaarin kokoisen järven hoitokalastus osoittautui yhdistykselle kuitenkin sen verran kalliiksi, että se päätettiin hoitaa jatkossa omin voimin.
”Nyt olemme talkoilla kalastaneet kahtena tai kolmena kesänä rysällä. Saalista on saatu 2500 kiloa ja kalat on kompostoitu”, Pertti kertoo.
Iso määrä kompostoitua kalaa kuulostaa haiskahtavalta, mutta Nummet vakuuttavat kompostin hajuttomuudesta, jos sen tekee oikein.
”Ensin turvetta, haketta sekä kalaa ja tällä periaatteella jatketaan, niin että kaikkia on samantapainen kerros. Kun sen tekee oikein, se ei haise. Se on mahdottoman hyvää maanparannusainetta. Tykkään kierrättää ja tässäkin tapauksessa hakkeen saan sukulaiseltani ja vanhat tomaattiturvesäkit puutarhayrittäjältä. Olemme olleet vuosikymmeniä mukana Avoimet Puutarhat -tapahtumassa ja sitä kautta ihmiset ovat vieneet sitä omiin puutarhoihinsa”, Airi paljastaa.
Hoitokalastuksen idea on pyrkiä parantamaan vesistön tilaa ja kalakantaa vähentämällä särkikalojen määrää ja vahvistamalla petokalakantoja. Ylisjärven tilanne näyttää kalakantojen osalta paremmalta.
”Eniten tulee pientä ahventa, salakkaa ja kiiskiä sekä muutamia pieniä lahnoja. Särkiä tulee todella vähän ja kaikki kuhat ja hauet menee aina takaisin”, Pertti sanoo.
Nummet ovat tehneet kalakompostia useita vuosia ammattikalastajan neuvosta. "Kalakomposti on hyvää maanparannusainetta. Tänä keväänä kalastetut kalat ovat kompostia ensi keväänä", Airi Nummi opastaa.
44 vuotta sitten Nummien omat lapset eivät voineet käydä uimassa Ylisjärven rannan sinileväpuurossa, mutta nyt 8-vuotias pojantytär Livia ui Ylisjärvessä ja miettii jopa optimistijollan kanssa purjehdusta järven selällä.
Tulevaisuus näyttää positiiviselta
Ylisjärven hoitoyhdistyksessä on jäseniä noin 70, mutta huoli aktiivisista on kova.
”Aktiiviset ovat yhden käden sormissa, mutta tarpeen vaatiessa on saatu muutama muukin kaveri mukaan. Kaksi eläkeläistä hoitaa kalastuksen ja niittämisen. Se on aika urakka, mutta kaikilla meillä on oma intressi järveen. Joko oma ranta tai näkymä järvelle”, Nummet kertovat.
Niittämistä on tehty järvellä parisen vuotta. Yhdistyksellä on oma niittokone ja sillä mennään pientä korvausta vastaan mökkiläisten rantoja niittämään, jos näin toivotaan. Ostopalveluna se ei kannattaisi.
”Jos maksat 170 euroa tunnilta niitosta, niin kyllä jokainen nostaisi kädet pystyyn ja sanoisi, että antaa kasvaa vaan. Niitosta on kuitenkin ollut huomattavaa apua, sillä järvi on kasvanut sinä aikana. Sitä on siis syytä niittää jatkossakin”, Pertti tähdentää.
Nummet pitävät järven hoitoa tärkeänä asiana tulevaisuudessakin, mutta toivoisivat erilaisten lupien ja tukien hakemisen olevan vähemmän byrokraattista. He toivoisivat myös kaupungin osallistuvan enemmän järvien hoitoon, koska mainostavat aluetta.
”Valonian vesiasiantuntijoille kiitokset. Sieltä olemme aina saaneet neuvoja, kun niitä on tarvittu ja kysytty”.
Tulevaisuus näyttää Nummien mukaan valoisalta Ylisjärvellä vielä kymmenenkin vuoden päästä.
”Veikkaan että tilanne on samanlainen kuin nytkin, mutta kaikki ne, jotka nyt hoitokalastavat ja niittävät ovat jo sen ikäisiä, etteivät tee enää mitään. Vaikka aktiivinen porukka on minimaalinen, uskon että saadaan talkoolaisia ja nuorempia mukaan, sillä potentiaalisia on”.
