Holstenkoski sijaitsee Salon Kiskossa, Kurkelan kylässä Aneriojoessa, joka on osa Kiskonjoen-Perniönjoen vesistöä. Se on valtakunnallisesti arvokas vaelluskalajoki, joka on suojeltu koskiensuojelulailla. Vesistössä esiintyy alkuperäinen, erittäin uhanalainen meritaimenkanta. Lisäksi lajistoon kuuluvat muun muassa merilohi, vaellussiika ja vimpa.
Laajassa yhteishankkeessa poistettiin vaelluseste ja kunnostettiin koskialueita. Holstenkosken pato on estänyt taimenen ja muun kalalajiston vapaan liikkumisen jokialueen eri osien välillä. Padon osittainen purkaminen mahdollistaa meren suunnasta tulevien emokalojen nousun ylemmäs Aneriojokeen, koska Kosken ja Hålldammin padot saivat kalatiensä vuonna 2022. Holstenkosken ennallistamisen myötä kaloille vapautui yli 40 kilometriä avointa puro- ja jokialuetta. Tilanteesta hyötyvät kalojen lisäksi myös saukot, simpukat ja monet muut vesieliöt. Patorakenne purettiin osittain, minkä ansiosta kohteen historialliset arvot säilyivät.
Syyskuun toisella viikolla Holstenkoskella vietettiin pienimuotoisia avajaisia ennallistetun Holstenkosken kunniaksi. Juhlan järjestelyistä vastasivat Valonian ja WWF Suomen lisäksi paikalliset salolaiset yrittäjät, jotka huolehtivat musiikista, äänentoistosta ja tarjoiluista. Iloisen ja värikkään SwingingMamasin esityksen tahtiin oli helppo vieraiden hymyillä auringonpaisteessa. Avajaisissa kuultiin myös puheenvuorot maanomistajalta, Salon kaupungilta, Varsinais-Suomen Ely-keskukselta ja Varsinais-Suomen liitolta. Puheenvuoron sai myös Kiskon Kirkkojärven hoitoyhdistyksen puheenjohtaja, hydrobiologi Markku Marttinen, jolle päivä oli mieleenpainuva, sillä hän vietti samalla 70-vuotispäiväänsä. Maanomistaja Markku Lietzén kiitteli puheenvuorossaan urakoitsijaa hyvästä yhteistyöstä ja sekä hyviä kelejä. Kaivinkoneet työskentelivät suurimmaksi osaksi Lietzénin mailla, eikä pellon kunto kärsinyt isoista koneista huolimatta.
Puheiden jälkeen kunnostustyön ohjaaja, WWF Suomen suojeluasiantuntija Manu Vihtonen esitteli vieraille työn vaiheita ja tuloksia koskikierroksella. Vihtonen iloitsi onnistuneesta hankkeesta ja kertoi, miten mahtavaa, on ollut päästä edistämään strategisesti keskeisiä sisävesien tavoitteita upeassa kohteessa. Samalla hän toivoo vastaavia hankkeita lisää. Holstenkosken toivotaan innostavan myös muita kuntia, sillä laaja yhteistyö mahdollistaa monipuolisen rahoituksen hakemisen.
Perusteelliset valmistelut hankkeen taustalla
Työt sujuivat toivotussa aikataulussa odotettu paremmin. Taustatöitä tehtiin runsaasti ennen hankkeen siirtymistä aluehallintoviraston lupakäsittelyyn ja toteutukseen keväällä 2023. Ely-keskus vastasi valmistelevista töistä, kuten kalataloudellisista ja arkeologisista inventoinneista, padon purun ja koskikunnostuksen suunnitteluttamisesta lupahakemuksen tekoon ja maanomistajien lupien hankkimiseen saakka. Varsinais-Suomen Ely-keskuksen kalastusbiologi Leena Rannikko kertoi miten EU:n Freshabit LifeIP -hankkeen puitteissa selvitettiin muutama vuosi sitten myös Holstenkosken simpukkatilanne.
Muutama vuosi sitten Holstenkoski näkyi Aku Ankan mainosvideolla, jossa näyttelijä ja vaelluskala-aktiivi Jasper Pääkkönen oli padonpurkuhommissa. Myös Helsingin Sanomissa uutisoitiin Holstenskoskesta isolla jutulla 15.9.2024.
Valonian roolina oli hakea hankkeelle rahoitusta ja kilpailuttaa toteutusurakka. Purku- ja kunnostustoimet suunnitteli insinööritoimisto Jami Aho Oy. Salon kaupunki haki vesiluvan, mikä mahdollisti hankkeen toteutumisen. Salon kaupungin ympäristösuojelutarkastaja Jaana Röytiö kertoi, miten helppoa kaupungin oli lähteä mukaan hyvin valmisteltuun hankkeeseen, jossa yhteistyö oli sujuvaa kaikkien osapuolien kesken.
Hankkeen mahdollistajina ovat olleet Maa- ja metsätalousministeriön vaelluskalakantojen elvytysohjelma NOUSU, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Salon kaupunki, WWF Suomi, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, Kiskon Kirkkojärven hoitoyhdistys, Lounais-Suomen kalatalousalue ja Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri. Rahoittajiin liittyi keväällä 2024 myös eurooppalaisten virtavesiekosysteemien pelastamiseen tähtäävä Open Rivers -ohjelma. Ohjelma on rahoittanut vuodesta 2021 81 projektia eri puolilla Eurooppaa ja Suomessa rahoitusta on saanut kolme ennallistamishanketta.
Valonian vesi- ja luontoasiantuntija Jarkko Leka muistuttaa, että yksityistä rahaa tarvittaisiin tämän kaltaisiin hankkeisiin yhä enemmän. Leka vinkkaa, että laaja yhteistyö mahdollistaa vakuuttavan rahoituspohjan hakemisen, ja Valonia on mielellään Varsinais-Suomen kuntien apuna vastaavia hankkeita pohdittaessa.
