Turussa Åbo Akademilla järjestettiin tiistaina 19.3.2019 Varsinais-Suomen vesipäivä -seminaari. Tilaisuudessa oli läsnä lähes 60 alueen vesihuollosta ja vesiosaamisesta kiinnostunutta viranomaista, kuntapäättäjää, yrityksen sekä vesihuoltolaitoksen edustajaa. Maailman vesipäivän viikolla järjestettävän tapahtuman teemana oli varsinaissuomalainen vesiosaaminen ja tilaisuuden esityksissä pohdittiin osaamisen tulevaisuutta ja vientimahdollisuuksia. Ennen seminaaria edistettiin alueellista vesiyhteistyötä työpajassa, jossa pohdittiin, mihin alueen vesialalla tulisi keskittyä lähivuosien aikana. Yhteisymmärryksessä todettiin, että alueella tarvitaan vesistrategia.

Vesialalla on paljon vientipotentiaalia

Koko vesialaan vaikuttavat maailmanlaajuiset muutokset, kuten ilmastonmuutos ja väestöliikehdintä. Myös suomalaisen vesialan on oltava tässä muutoksessa mukana ja varauduttava etenkin ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin vesivarojen kestävässä käytössä. YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa puhtaan veden saanti ja sanitaatio ovat poikkileikkaava teema, jonka merkitystä ei voi väheksyä. Suomessa vesivaramme ovat hyvällä tolalla, mutta kesän 2018 kuivuus myös osoitti, että meidänkin tulee käyttää vesivarojemme kestävästi.

Suomessa on hyvää ja laaja-alaista vesialan osaamista. Hyvä esimerkki vesialan yhteistyöstä on Turun seudulla, jossa usean kunnan omistamat tukkuyhtiöt huolehtivat talousveden valmistuksesta ja jäteveden puhdistuksesta. Näissä osaamisen vahvuutena on etenkin kokonaisuuden hallinta. Vesialalla on oltava valmiuksia myös kansainvälistymiseen, sillä kansainvälinen toiminta houkuttelee etenkin nuoria osaajia alalle. Maailmanlaajuisesti vesimarkkinoiden suuruus on 600 miljardia euroa ja myös suomalaisella osaamisella on mahdollisuus halkaista tästä oma siivunsa. Vesiosaamisen konseptoinnissa houkutteleviksi vientituotteiksi ja -palveluiksi on kuitenkin vielä parantamisen varaa.

Vesiala tarvitsee myös paljon muuta kuin insinööriosaamista: osaamisen vientiin tarvitaan vahvaa näkemystä markkinoinnista ja myynnistä. Toisaalta lisääntyvä teknologia tarvitsee alalle myös muiden alojen, kuten digitalisaation ja koneoppimisen erikoisosaamista, joissa olemme myös maailman huippuja. Vesiala tarvitsee myös innovatiivisia, uusia ratkaisuja esimerkiksi ravinteiden tehokkaampaan talteenottoon ja hyödyntämiseen.

Huikeaa vesiosaamista on osattava hyödyntää myös omalla alueella

Vesiosaamisessa on vientipotentiaalia, mutta osaamista tarvitaan täällä Suomessakin. Uusimmassa asiantuntija-arviossa rakennetun omaisuuden tilasta (ROTI 2019) todetaan, että 12 % viemäriverkostosta ja 6 % vesijohtoverkostosta on erittäin huonossa kunnossa. Tästä huolimatta Suomessa on Euroopan paras hanaveden laatu.

Verkostosaneerauksiin on kunnissa panostettava enemmän, jotta hyvä hanaveden laatu ja myös riittävä jätevedenpuhdistuksen taso säilytetään. Vesihuollon toimintavarmuus on ensisijaisen tärkeää. Esimerkiksi hulevedet tulisi käsitellä niin, etteivät ne ajaudu jätevesiviemäriin tai aiheuta kaupunkitulvia. Hulevesien luonnonmukainen käsittely edistää myös kaupunkien viihtyisyyttä. Suomessa on hyvää osaamista luonnonmukaisesta hulevesien hallinnassa ja käsittelyssä, mutta toimenpiteiden käytäntöön saattamisessa olemme kuitenkin selvästi jäljessä muita maita.

Varsinais-Suomen vesipäivän järjestivät Valonia / Varsinais-Suomen liitto sekä Union of the Baltic Cities/IWAMA-hanke. IWAMA (Interactive Water Management) (2016-2019) – hanke parantaa jätevedenkäsittelyn resurssitehokkuutta kehittämällä jätevedenkäsittelyalan toimijoiden kapasiteettia ja toteuttamalla pilotti-investointeja energiatehokkuuteen ja älykkääseen lietteenkäsittelyyn.

Katariina Yli-Heikkilä

ympäristöasiantuntija
katariina.yli-heikkila@valonia.fi
040 552 2369