Valonian toimialapäällikkö Riikka Leskinen vietti kolme päivää Brysselissä perehtyen ajankohtaisiin kysymyksiin sekä keskustellen tulevasta hankeyhteistyöstä muiden eurooppalaisten alueiden kanssa.

Kestävyyshaasteiden ratkomista yhteistyöllä

Euroopan unionin sisäinen yhteistyö tiivistyy. Tämä näkyy esimerkiksi aiempaa selkeämpinä yhteisinä päämäärinä, eli missioina, joihin unionin tulisi pyrkiä vuoteen 2030 mennessä. Viisi missiota määriteltiin EU:ssa vuonna 2021. Ne ovat konkreettisia tavoitteita, jotka liittyvät sekä terveyden edistämiseen että moninaisiin kestävyyshaasteisiin mm. ilmastoa, vesistöjä ja maaperää koskien, ja niiden saavuttamiseksi tarvitaan uudenlaista yhteistyötä. Aiempaa vahvempaa päätöksentekokykyä ovat edellyttäneet viime vuosina myös EU:n kohtaamat haasteet koronapandemiaan, Venäjän sanktioihin sekä energiakriisiin liittyen. Unioni on osoittanut, että kun eteen tulee ennennäkemättömiä haasteita, kykenee Eurooppa myös ennennäkemättömään yhteistyöhön.

Energiakriisiin saatiin tartuttua nopeasti, sillä vihreän siirtymän osalta oli jo tehty suunnitelma, joka oli uudessa tilanteessa vain laitettava käytäntöön nopeutettuna. Viime vuonna EU tuottikin ensi kertaa enemmän sähköä uusiutuvilla kuin fossiilisilla energianlähteillä. Venäjän kaasutuontia on onnistuttu vähentämään lyhyessä ajassa 74 %. ”Se, minkä ei pitänyt olla mahdollista – että EU olisi yhtenäinen missään asiassa – saavutettiin energiakriisin yhteydessä luontevasti”, totesi Anna-Kaisa Itkonen energiakomissaari Kadri Simsonin kabinetista.

Energiasiirtymässä Suomi on edennyt hyvin, ja meiltä löytyy teknologiaa ja osaamista. Euroopan parlamentin suomalaisjäsen Nils Torvalds toikin esille, että Suomi on haluttu maa investoinneille, sillä energiarakenne on montaa muuta maata vahvempi. On tärkeää muistaa, että Euroopan vihreä siirtymä on jo nyt synnyttänyt suuren määrän ratkaisuja, joista olisi hyötyä ympäri maailmaa, missä ratkotaan esimerkiksi kuivuuden, vesihuollon, kiertotalouden tai puhtaan energian riittävyyden haasteita. Kuten Komissaari Jutta Urpilaisen kabinettipäällikkö Taneli Lahti painotti, Eurooppa voi tarjota maailmalla kilpailukykyisiä ratkaisuja, jotka ovat kestäviä, läpinäkyviä ja laadukkaita.

”Se, minkä ei pitänyt olla mahdollista – että EU olisi yhtenäinen missään asiassa – saavutettiin energiakriisin yhteydessä luontevasti.”

Varsinais-Suomessa tartuttu toimeen

Missiot ovat EU:n politiikassa uusi työkalu suurten yhteiskunnallisten haasteiden taklaamiseksi. Valoniassa merkittävimmin olemme ryhtyneet toteuttamaan missiota, jonka tavoitteena on tukea vähintään 150 Euroopan aluetta ja kuntaa kasvattamaan kykyään vastata ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Turku ja Varsinais-Suomen liitto allekirjoittivat mission ensimmäisten alueiden joukossa, ja saimme työn tueksi merkittävän rahoituksen RESIST-hankkeelle, jossa toteutamme muun muassa luonnonmukaisen vesienhallinnan ratkaisuja Varsinais-Suomessa.

Seuraavaksi pohdimme, lähdemmekö mukaan missioon, jossa luodaan 100 elävää koealuetta ja kärkihanketta johtamaan maaperän tervehdyttämistä Euroopassa. Myös siihen olisi Varsinais-Suomen toimijoilla osaamista ja annettavaa, ja toisaalta meillä olisi mahdollisuus uuden rahoituksen turvin vahvistaa alueen toimintaa mission toteuttamiseksi.

Kaupungit ovat yhdessä enemmän

Kun kaupungit eri puolilta kohtaavat ja tuovat yhteen ideoitaan, Eurooppa tosiaan tuntuu tiivistyvän. Haasteet ovat usein yhteisiä ja innostus tarttuu, kun kohtaa muita, jotka haluavat kiihkeästi olla ratkaisemassa niitä. Kaupungit ja alueet kohtasivat työpajassa ja esittelivät omia ideoitaan ja ratkaisujaan.

Ihmisiä kuuntelemassa puhujaa ulkotilaisuudessa Brysselissä.
Alueiden ja kaupunkien edustajat eri puolilta Eurooppaa tapasivat ja suunnittelivat tulevia yhteishankkeita. Kuva: Riikka Leskinen

Saksalainen Solingen pohti, kuinka pienet ja keskisuuret yritykset saadaan systemaattisemmin mukaan kunnan ilmastotyöhön. Växjön kunta Ruotsissa taas haluaa kehittää teollisia symbiooseja ja synnyttää energiayhteisöjä. Hollantilainen Assen oli kehittänyt menetelmän, jolla voi tunnistaa eri lähiöiden tunnuspiirteitä, mikä auttaa alueen jatkokehittämisen määrittelyssä, ja italialainen Porton kaupunki puolestaan haki kumppania pohjoisesta hankkeeseen, jossa kehitetään eri alueille ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelma. Kaikkiin näihin aiheisiin liittyen Varsinais-Suomen kunnissa on sekä annettavaa että opittavaa, ja keskustelu yhteistyöstä jatkuu.

Henkilö puhumassa yleisölle suuren sinisen näytön edessä. Takana Suomen ja EU:n liput.
Riikka Leskinen puhui ilmastonmuutokseen sopeutumisesta Varsinais-Suomessa. Kuva: Björn Grönholm

Kaupunkeja tulee kuunnella nykyistä systemaattisemmin ja ennakoidummin, kun EU:n lainsäädäntöä valmistellaan, sillä käytännön ratkaisut tehdään kaupungeissa. Esimerkiksi ennallistamisasetuksen tärkeä päämäärä luontokadon pysäyttämiseksi uhkaa kariutua, kun paikallisen toteutuksen haasteita ei otettu valmistelussa riittävästi huomioon.

Toisaalta europarlamentaarikko Silvia Modig muistutti, että suomalaiset kaupungit, kunnat ja alueet voisivat myös aktiivisemmin esittää ehdotuksia siitä, mitä Euroopan unionilta toivotaan – mitä lainsäädännössä olisi huomioitava, mitä kannattaisi vahvistaa ja mitä uusia ideoita tulisi saada nostettua esille. Myös onnistumiset esimerkiksi digitalisaation ja vihreän siirtymän osalta voisivat näkyä paremmin, lisäsi Euroopan parlamentin jäsen Henna Virkkunen.

Euroopan unionin tulevaisuudessa näkyy muutoksia

Alue- ja rakennepolitiikka on ollut Euroopan unionin politiikan ytimessä. Sen periaatteena on vähentää kehityseroja alueiden välillä ja luoda hyvinvoinnin edellytyksiä muita heikommassa asemassa oleville. Kun toimintaympäristö muuttuu ja mukaan on tulossa yhä uusia jäsenmaita, tulee kenties alue- ja rakennepolitiikkaakin tarkastella uudelleen. On mietittävä, miten saadaan vahvistettua myös elinvoimaisia alueita, joilla on osaamista ja kyvykkyyttä, mutta jotka eivät välttämättä saa omin avuin riittävästi kasvatettua uusia innovaatioita ja ratkaisuja; niitä, joiden avulla voitaisiin olla ratkaisemassa kestävyyshaasteita myös muualla maailmassa.

Ryhmäkuva Varsinais-Suomen liiton ja Turun kaupungin delegaatiosta Brysselissä.
Varsinais-Suomen liiton ja Turun kaupungin delegaatio Brysselissä pormestari Minna Arven johdolla. Kuva: Petteri Mäkitalo

Euroopan yhteistyö tiivistyy, ja edelleen on tarvetta ymmärtää paremmin, millaisia asioita EU:ssa ratkaistaan ja millaisia onnistumisia maiden yhteistyöllä on saatu aikaan esimerkiksi Covid-pandemian, energiasiirtymän, Venäjän pakotteiden tai vihreän siirtymän osalta. Meidän kannattaa olla Brysselin toimijoihin yhteydessä myös positiivisten viestien ja hyvien esimerkkien muodossa, jotta Suomi ei keskity vastustamiseen, vaan uuden rakentamiseen.

Varsinais-Suomella on ollut jo 25 vuoden ajan oma pieni toimipiste Brysselissä yhdessä Turun kaupungin kanssa. Tämä on erinomainen tapa saada ajankohtaista tietoa esimerkiksi rahoitusmahdollisuuksista, verkostoista ja lainsäädäntövalmistelusta. Yhteistyö on voimavara kaikille varsinaissuomalaisille kunnille, joilla on halua lähteä aktiivisesti mukaan hankkeisiin ratkaisemaan EU:n missioita. Yksi tapa päästä mukaan keskusteluun on osallistua elokuussa järjestettävään Eurooppafoorumiin, jonka ohjelma pitää sisällään ajankohtaisimpia kysymyksiä ja keskustelijoita.

Riikka Leskinen

toimialapäällikkö
riikka.leskinen@valonia.fi
044 907 5995