Varsinais-Suomen liikennettä kehitetään monipuolisesti. Kasvukeskusten kasvava väestö aiheuttaa painetta olemassa olevalle liikennejärjestelmälle, minkä lisäksi ilmastotavoitteet ohjaavat liikenteen tulevaisuutta. Kun tavoitteena on luoda turvallista, kestävää ja viihtyisää maakuntaa niin asukkaille kuin elinkeinoelämälle, tulee myös liikennettä kehittää pitkäjänteisesti – haasteet ja tavoitteet huomioiden.
Liikenne aiheuttaa yli neljänneksen Varsinais-Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Kehitteillä olevassa ilmastotiekartassa tavoitteena on liikenteen päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä, verrattuna vuoden 2005 tasoon. Nykyisten toimien ennustetaan vähentävän päästöjä valtakunnallisesti 37%, joten liikenteen kehittämiseen on panostettava jatkossakin.
Viisaan liikkumisen alatyöryhmä osana laajempaa liikennejärjestelmätyötä
Yksi keskeisistä Valonian rooleista liikenteen kehittämistyössä on edistää kestävää liikkumista Varsinais-Suomessa. Liikenteen kehittämisen suuret suuntaviivat hahmotellaan Turun seudun jatkuvassa liikennejärjestelmätyössä. Liikennejärjestelmätyöstä vastaa Varsinais-Suomen liitto, missä tehtävät on jaettu edelleen kolmeen alatyöryhmään: turvallinen liikkuminen, viisas liikkuminen ja liikenteen hallinta.
Valonia vastaa viisaan liikkumisen alatyöryhmän toiminnasta, jonka tehtävänä on edistää joukkoliikenteen, pyöräilyn, kävelyn sekä muiden kestävien liikennemuotojen osuutta seudun liikenteessä. Alatyöryhmän toimintaa täydentävät erinäiset kestävän liikkumisen hankkeet. Työryhmässä ovat tällä hetkellä mukana Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turun ja Kaarinan kaupungit, Liedon kunta sekä Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry LiikU.
Liikkumisen ohjaus puuttuu asenteisiin ja käytäntöihin matalalla kynnyksellä
Liikkumisen ohjauksen valtionavustuksen (LIO) avulla Valonia laatii seudullisia liikkumisselvityksiä sekä tuottaa mm. erilaisia tiedotus- ja opetuskampanjoita, joiden avulla pyritään edistämään viisasta liikkumista – eli olemassa olevan infrastruktuurin mahdollisimman viisasta ja kestävää käyttöä. Liikkumisen ohjauksella vaikutetaan ihmisten tietoisuuteen, asenteisiin ja liikkumiskäytäntöihin puuttumatta infrastruktuuriin, lainsäädäntöön tai taloudellisiin kannustimiin. Valoniassa on tehty liikkumisen ohjauksen valtionavustushankkeita vuodesta 2011 alkaen.
Tänä vuonna pääpaino on Varsinais-Suomen liikkumisen ohjauksen toimenpidesuunnitelman päivittämisellä vuosille 2021–2025. Toimenpidesuunnitelmassa määritetään, miten liikkumisen ohjauksen asioita edistetään seudulla ja millaisille hankkeille tulevina vuosina haetaan rahoitusta. Lisäksi valtionavustuksen avulla tuotetaan kestävää liikkumista käsittelevää opetusmateriaalia alakouluille sekä kampanjoidaan pyöräilyn edistämiseksi.
Mikä ihmeen viisas liikkuminen?
Viisaalla liikkumisella tarkoitetaan ympäristön ja yhteiskunnan kannalta suotuisia kulkutapoja, jotka ovat myös taloudellisia, sujuvia ja turvallisia sekä liikkujan terveyttä kohentavia.
Ensisijaisia kulkutapoja ovat kävely, pyöräily ja joukkoliikenne. Mikäli henkilöauton käyttö on välttämätöntä, kannattaa suosia autojen yhteiskäyttöä, kimppakyytejä, liityntäpysäköintiä ja taloudellista ajotapaa. Fiksua on valita mahdollisimman vähäkulutuksinen auto, jossa voi käyttää myös tulevaisuuden polttoaineita.
Erilaisia ratkaisuja erilaisille kunnille – avainasemassa osallisuus ja tarvelähtöisyys
Kestävien liikkumismuotojen osuutta Varsinais-Suomen alueella pyritään lisäämään muun muassa Ilmastoystävällisen liikkumisen ratkaisut -hankkeen avulla. Tavoitteena on levittää tietoa kestävän liikkumisen mahdollisuuksista seutukunnissa sekä löytää yhdessä kuntapäättäjien kanssa jokaiseen kuntaan sopivat ilmastoystävälliset liikkumisen ratkaisut. Oman mielenkiintoisen haasteensa työhön tuo Varsinais-Suomen maantieteellinen moninaisuus: ratkaisut on räätälöitävä jokaiselle kunnalle ja alueelle sopiviksi.
Ratkaisujen käsittelemistä vaikeuttaa liikennejärjestelmätyöhön liittyvä kielellinen haaste: asiaan vihkiytymättömälle alan termit ja suunnittelutyössä käytettävät ilmaisut voivat olla jopa vieraannuttavia. Hankkeessa pyritään madaltamaan osallistumiskynnystä luomalla aiheesta kansankielistä viestintämateriaalia mm. kuntapäättäjien tueksi.
Kaupunkiseuduilla kestävää liikkumista edistetään myös HEAT (Participatory Urban Planning for Healthier Urban Communities) -hankkeessa, jossa korostetaan sosiaalisia, terveydellisiä näkökulmia pyöräilyn edistämisessä. Mukaan suunnitteluun halutaan kuntien eri sektoreita, yrityksiä, järjestöjä ja tietenkin kuntalaisia. Osallistamalla laajasti eri sidosryhmiä liikenteen suunnitteluun pyritään lisäämään toimenpiteiden hyväksyttävyyttä ja sitouttamaan paikalliset toimijat mukaan kestävien ratkaisujen edistämiseen ja käyttämiseen.
”Kolmevuotisen hankkeen aikana olemme saaneet seudulliseen liikennejärjestelmätyöhön laajempaa näkökulmaa ja saaneet liikenneratkaisujen suunnitteluun mukaan entistä suuremman joukon ihmisiä. Olemme tuoneet myös asukkaiden ääntä kuluviin enemmän. Seudullinen liikennejärjestelmä voi kuulostaa monelle täysin vieraalta, mutta olisi tärkeää, että ihmiset tietävät sen olemassaolosta ja omista keinoistaan vaikuttaa.” Marja Tommola kuvaa hankkeita.
GreenSAM-hanke (Green Silver Age Mobility) puolestaan keskittyy ikäihmisiin ja kannustaa heitä oman auton ratista kestävämpien kulkumuotojen pariin. Yhteistyössä Fölin kanssa Valonia pyrkii aktiivisen vanhusväestön osallistamiseen myös Turun seudun liikenneratkaisujen kehittämisessä ja tuomaan ikäystävällisyysnäkökulmaa paremmin päätöksentekoon. Oppeja jaetaan useamman EU-partnerimaan kesken.
Valonian roolina on testata, miten mentorointi toimii kannustimena. Ensimmäisessä kokeilussa joukkoliikenteessä suvereenit seniorit kannustivat vähemmän kokeneita ikätovereita Fölin käyttöön: kuukauden ilmaisjakson aikana he tekivät reissuja pareittain ja isommalla porukalla. Turun AMK:n sosionomiopiskelijat olivat mukana havainnoimassa. Nyt menossa on hankkeen toinen kokeilu, jossa teemana on myös ylisukupolvinen yhteistyö.
”Syksyllä käynnistyneessä kaupunkipyöräkokeilussa nuoret ja seniorit perehtyvät yhdessä Föli-fillareihin ja somettavat tunnelmista. Fysioterapiaopiskelijat auttavat pyörien säädöissä ja koostavat havaintojaan vinkkilistaksi pyöräilyyn ja Fölläreiden käyttöön senioreiden näkökulmasta.” Silja Ngobese tiivistää.
Työ huipentuu ikäystävällisyyttä edistävään viestintäkampanjaan keväällä 2021. Hankkeessa kokeillut toimivimmat keinot kootaan käytännön työkalupakiksi kunnallisille toimijoille, päätöksentekijöille sekä liikennesuunnittelun parissa työskenteleville tahoille.
Myös tavaroiden kuljetus kaipaa uusia ratkaisuja
Citylogistiikan uudet ratkaisut -hankkeessa pureudutaan niin kutsuttuun viimeisen kilometrin logistiikkahaasteeseen. Hankkeessa etsitään kevyempiä ja kestävämpiä ratkaisuja keskusta-alueiden logistiikkaan; selvitetään esimerkiksi droonien käyttöä pakettien kuljetuksissa ja pilotoidaan Lähijakeluasema-konseptia Turun keskustassa.
Kaupunkien keskustoissa tavarakuljetuksia tehdään usein lähetysten kokoon nähden liian suurella ja kalustolla. Kuljetuksia voidaan hoitaa sen sijaan esimerkiksi hankkeessa testatuilla sähköjakelupolkupyörillä tai –skoottereilla. Lisäksi hankkeessa on etsitty keinoja sujuvoittaa jakelupysäköintiä, jotta tarpeetonta ajelua voitaisiin vähentää lisäten siten turvallisuutta ja viihtyisyyttä keskusta-alueella.
Citylogistiikan uudet ratkaisut -hanke on osa kuuden suurimman suomalaisen kaupungin 6Aika-strategiatyötä, jonka tavoitteena on vastata kaupungistumisen tuomiin haasteisiin kestävällä kaupunkikehittämisellä.
