Usein kunnan maa- ja metsäomaisuus on hajallaan monissa eri kiinteistöissä, mikä osaltaan heikentää luonnonsuojelun ja -hoidon mahdollisuuksien hahmottamista. Myös kuntien alueelta kerätty luontotieto on hajallaan eri lähteissä, eikä aina sähköisessä muodossa. Kuntien METSO-rantajatkumot -hankkeessa kehitetään pienvesien ja rantakohteiden suojelua ja edistetään monimuotoisuusjatkumoja. Pilottikuntien Salon ja Uudenkaupungin kanssa hankkeessa testataan kaikkien kuntien käyttöön työskentelytapaa luontotiedon käyttöönottamiseksi maankäytön suunnittelussa.  

Keväällä kartoitettu kohteita – syksyn työpajoissa asetetaan tavoitteet monimuotoisuuden huomioimiselle

Pilottikuntien omistamia pienvesi- ja rantaluontokohteita on kevään aikana tunnistettu paikkatietomenetelmiä hyödyntäen ja kesän alussa kohteita käytiin tarkastamassa yhdessä kuntien kanssa. Maastokäyntien tavoitteena oli saada yhteinen näkemys siitä, mitä luontopaikkatieto tarkoittaa ja miltä se näyttää käytännössä. Kaupunkien omistamat maa-alueet ovat hyvin laajoja ja silloin erityisesti eri paikkatietomenetelmillä voidaan pitää yllä tietoja eri alueiden luontoarvoista.  Paikkatietopohjaisessa metsien kartoituksessa on hyödynnetty muun muassa metsävaratietoa, lajitietoa, aiemmin toteutettujen luontoselvitysten tietoja ja Zonation-analyysien tuloksia. Zonation-analyysin tulokset kuvaavat metsäluonnon monimuotoisuuspotentiaalia.

Maastokäynneillä paikkatiedolla tunnistetut luonnon erityispiirteet konkretisoituivat ja kohteiden mahdollisista hoitotoimista tai suojelusta voitiin keskustella tarkemmin nykytila huomioiden. Kesän aikana kerätään vielä tarkentavia tietoja arvokkaita kohteita kartoittamalla. Erityisesti kiinnitetään huomiota kohteisiin, joissa on maankäyttöpainetta, eli joita on tarkoitus jollain aikavälillä kaavoittaa tai jonne on suunniteltu rakentamista tai virkistyskäytön lisääntymistä. 

Luonnon monimuotoisuudeltaan erityisen arvokkaiden kohteiden tunnistaminen on kunnille tärkeää, jotta kunnat voivat toteuttaa niille asetettuja luonnon monimuotoisuustavoitteita kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti. Kuntien toimintaa ohjaavat erilaiset ohjelmat, kuten ympäristö- ja ilmasto-ohjelmat sekä kestävän kehitykseen tavoitteet, jotka asettavat tavoitteita myös luonnon monimuotoisuuden huomioimiseksi. Kaikissa kunnissa ei ole asetettu selkeitä tavoitteita, jotka ohjaavat esimerkiksi metsäsuunnitelman toimenpiteitä tai maankäyttöä. Syksyllä pilottikunnille järjestetään työpajat, joissa näitä tavoitteita on tarkoitus luonnostella.

METSO on metsänomistajalle mahdollisuus

METSO-ohjelman avulla metsänomistajat voivat suojella metsiensä monimuotoisuutta. Metsänomistaja voi suojella metsäänsä määräaikaisesti tai pysyvästi tai toteuttaa maillaan luonnonhoitotöitä. METSO-ohjelmaan osallistuminen on metsänomistajalle täysin vapaaehtoista ja valtio maksaa ohjelman mukaisesta suojelusta ja luonnonhoidosta korvausta. Metsänomistajalle maksettavat korvaukset vaihtelevat suojeluvaihtoehdon mukaan. Pysyvästä suojelusta ja 20 vuoden määräaikaisesta suojelusta maksettavat korvaukset ovat yksityiselle maanomistajalle verovapaita. Lue lisää Metsonpolku.fi-sivustolta.

Yksityisten metsänomistajien lisäksi myös kunnat ja seurakunnat voivat suojella metsiään METSO:lla ja saada siitä korvauksen. Lisätietoa METSOsta kunnille ja seurakunnille Metsonpolku.fi -sivustolta

puu, metsä, tekopökkelö, lahopuu

Katariina Yli-Heikkilä

ympäristöasiantuntija
katariina.yli-heikkila@valonia.fi
040 552 2369

Janne Tolonen

Janne työskenteli Valoniassa vesi- ja luontoasiantuntijana vuoden 2023 joulukuuhun saakka.