Mitkä ovat pyörämatkailijan keskeisimmät tarpeet matkan varrella ja mistä tunnistaa pyöräilijäystävällisen palvelun? Entä miten parannetaan palveluiden saavutettavuutta ja esteettömyyttä pyörämatkailijalle, ja keitä palvelujen, yritysten ja verkostojen kehittämiseen tarvitaan mukaan?
Muun muassa näihin kysymyksiin pyritään vastaamaan KAPU – Kattavammat pyöräilyverkostot ja palvelut yhteistyöllä -hankkeessa, jossa Valonian, Turun ammattikorkeakoulun ja kuntien yhteisvoimin kehitetään konkreettisia työkaluja pyörämatkailun kehittämiseen.
Maskun Askaisissa syyskuun alussa järjestetyssä aloitustilaisuudessa kerrottiin hankkeen suunnitelmista ja pureuduttiin muun muassa saavutettavuuden ja matkailumarkkinoinnin näkökulmiin, sekä pohdittiin osallistujien kanssa, millaisia kehittämistarpeita Varsinais-Suomen alueella on sekä pureuduttiin myös yksityiskohtaisemmin paikallisiin pyöräreitteihin ja niiden varrella oleviin palveluihin. Tilaisuudessa oli koolla joukko kuntien edustajia sekä matkailualaan ja pyöräilyyn kytkeytyviä yrittäjiä.
Reittien, pyöräilijäystävällisten palveluiden ja markkinoinnin kehittäminen pyörämatkailun suosion kasvattamisen keskiössä
Tilaisuudessa käsiteltiin saavutettavaa pyörämatkailua niin reittien ja palvelujen kehittämisen kuin viestinnän ja markkinoinninkin näkökulmasta asiantuntevan puhujajoukon johdattelemana.
Valtakunnallisen Pyörämatkailukeskuksen (Bikeland) koordinaattori Heli Laukkanen esitteli Welcome Cyclist -tunnusta, jonka avulla pyöräilijä tunnistaa pyöräily-ystävälliset yritykset ja palvelut. Welcome Cyclist -ohjelmaan voi hakea majoituspalvelu, ravintola tai kahvila, pyörävuokraamo, pyörähuolto, vierailukohde, bussit, taksit sekä pyörälautat- ja laivat, mutta sitä on mahdollista räätälöidä myös esimerkiksi kyläyhdistyksille tai kunnan palveluille. Tunnuksen saaneet yritykset pääsevät Bikelandin pyörämatkailukartalle, jonne pyritään koostamaan myös kaikki Suomen pyörämatkailureitit. Yhteismarkkinointi parantaa yritysten näkyvyyttä pyörämatkailijoiden reitillä ja tunnus toivottaa kaikenlaiset pyörämatkailijat tervetulleiksi Suomeen.
Pyöräilijäystävällisten palveluiden ja niiden markkinoinnin lisäksi tärkeää on reittien kokonaisvaltainen kehittäminen. Esimerkiksi Itämeren ympäri kiertävän EuroVelo10 -reitin infrastruktuurin yhtenäistämiseen ja pyörämatkailun kehittämiseen tähtäävää työtä tehdään rinta rinnan KAPU-hankkeen kanssa Turun ammattikorkeakoulussa.
”On tärkeää, että reittejä kehitetään niin, että ne voi pilkkoa kohtuullisen mittaisiin etappeihin. Ei tarvitse olla varsinainen himopyöräilijä jaksaakseen kulkea pitkänkin matkan pyörällä, mikäli reitin varrella on riittävän tiuhaan majoituspalveluita, ruokapaikkoja, sateensuojaa ja esimerkiksi vessoja”,
Palveluiden vieminen kartalle ei kuitenkaan yksinään riitä matkailijoiden tavoittamiseen. Turun ammattikorkeakoulun matkailualan lehtori Telle Tuominen herätteli yleisöä katsomaan Suomea kansainvälisen matkailijan näkökulmasta. Teknologisesti kehittyneeksi maaksi Suomen palvelut ovat yhä paikoin haastavasti löydettävissä erityisesti ulkomaisen matkailijan kannalta.
Miten palvelut ovat avoinna ja onhan netistä löytyvä tieto varmasti ajantasaista? Paikkaansa pitävät tiedot lähimmästä vesipisteestä, WC:stä tai sähköpyörän latauspisteestä ovat tärkeitä. Pettymys voi olla suuri, jos pyöräilijä polkee useita kilometrejä ihanaan kahvilaan vain huomatakseen sen olevan suljettu. Tuominen korostikin monikanavaisen markkinoinnin tärkeyttä.
Saavutettavuus pyörämatkailussa on taas paljon tiedon löydettävyyttä laajempi teema. Marjo Kivi kaikille sopivaan suunnitteluun keskittyvästä Avaava Oy:stä korosti, että saavutettavuus ja esteettömyys ovat keskeisiä näkökulmia myös pyörämatkailussa, sillä esimerkiksi Suomen väestöstä joka viidennellä on liikkumis- tai toimimisesteitä. Äkkiseltään voisi kuvitella, että pyöräilyyn kykenevien osalta esteettömyyttä ei tarvitse ajatella. Panostus toimintaympäristön esteettömyyteen tuo kuitenkin palvelut kaikkien saataville, ja pyöräily kulkumuotona on yhä laajemman ja moninaisemman kohdeyleisön ulottuvilla muun muassa sähköpyörien yleistymisen myötä. Marjo korosti myös palveluiden helppoa käytettävyyttä, tiedon ja erityisesti ennakkotiedon tärkeyttä ja ymmärrettävyyttä.
Kehittämistyö jatkuu yhdessä kuntien kanssa – mukaan mahtuu vielä uusiakin kuntakumppaneita
Tilaisuuden päättäneessä työpajassa nousi esiin tarve digitaaliselle ja maastossa olevalle opastukselle sekä pyöräilytapahtumille. Yksi erityisesti keskustelua herättänyt teema oli pyörämatkailukauden pidentäminen, minkä eteen tullaan tekemään töitä myös KAPU-hankkeen puitteissa, muun muassa edistämällä eri toimijoiden välistä vuoropuhelua. Keskustelua käytiin myös joukkoliikenteen ja pyöräilyn yhdistämisestä, eri kielillä olevan informaation tärkeydestä sekä olemassa olevien matkailureittien kehittämisestä pyöräilijöille sopiviksi.
KAPU-hankkeessa edistetään yleisesti pyörämatkailua Varsinais-Suomessa, mutta erityisesti mukana olevien kuntien alueella. Tulevia toimenpiteitä räätälöidään sen mukaan, mitkä asiat nousevat kussakin osallistujakunnassa erityisesti esiin. Nyt kunnista mukana ovat Masku, Naantali ja Salo ja mukaan pääsee vielä kolme muuta kuntaa.
”Osallistujakuntien kanssa paneudutaan seuraavaksi paikallisten yritysten tarpeiden ja kehittämisajatusten selvittämiseen. Pyörämatkailun palveluita eivät ole tuottamassa vain perinteisesti ajatellut matkailuyritykset vaan monenlaiset yritykset ja yhdistykset voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan pyörämatkailijoille – tai kehittää täysin uusia palveluita”
