Paimiossa sijaitsevan Karhunojan purokunnostukset käynnistyivät tällä viikolla, kun purouomaan palautettiin koskimaisia virtapaikkoja kiveämällä ja puunrunkojen avulla. Vajaan kolmen työpäivän aikana erikokoista kivimateriaalia lisättiin puroon kaivinkoneella yli 70 kuutiota noin 300 metrin matkalle.

Toukokuussa kunnostuksia jatketaan lisäämällä uomaan puunrunkoja, joita jätettiin alueelle viereisen kuusikon hakkuista. Kunnostusten onnistumista seurataan, ja tarvittaessa uomaan tehdään vielä täydentäviä kunnostuksia loppukesästä. Työt ovat osa ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmasta rahoittaman Varsinais-Suomen Helmikunnat-hankkeen Paimion kaupungin toimenpiteitä. Kunnostusten suunnittelusta ja ohjauksesta vastasi Valonia ja kaivinkonetyöstä S-Maanrakennus. 

Tavoitteena kunnostaa uhanalainen luontotyyppi, savimaiden puro

Karhunojan puro laskee Vähäjoen kautta Paimionjokeen ja sieltä Paimionlahden kautta Saaristomereen. Samaa reittiä uhanalainen meritaimen nousee Karhunojalle lisääntymään. Karhunoja on Lounais-Suomessa tyypillinen savimaiden puro, joka on erittäin uhanalainen luontotyyppi. Savimaiden puroille on tyypillistä savisamea vesi sekä heikosta savimaiden valuma-alueen vedenpidätyskyvystä johtuva tulviminen. Ne ovat luontaisesti mutkittelevia ja niiden reunat ovat herkästi sortuvia. Uhanalaistumiseen ovat vaikuttaneet muun muassa maankäytöstä kuten maa- ja metsätaloudesta johtuva ravinne- ja kiintoainekuormitus. Lisäksi savimaiden puroja on oikaistu ja perattu viljelysalueiden maakuivatusta varten, joka on edesauttanut purojen tilan heikkenemistä.

Karhunojaakin on aikoinaan suoristettu ja sieltä on ruopattu pois virtapaikkoja, mikä on heikentänyt puron ekologista tilaa sekä puron eliöstön elinolosuhteita. Kunnostuksilla tavoitellaan Karhunojan ekologisen tilan parantamista muun muassa kunnostamalla koski- ja virta-alueita, jotka ovat myös meritaimenen tärkeitä lisääntymisalueita. Samoista kunnostustoimista hyötyvät myös nahkiaiset, joita esiintyy Karhunojassa. Uomaan palautettavalla koskien ja suvantojen luontaisella vuorottelulla pyritään vähentämään myös herkässä maaperässä virtaavan uoman sortumista. Lisäksi uoman luontainen mutkittelu lisääntyy. 

Purokunnostusten lisäksi Karhunojalla huomioidaan rantavyöhykkeen puiden ja pensaiden merkitys puron ekologiaan. Kunnostetun purouoman kohdalta kaadettiin istutuskuusikko ja tilalle istutetaan toukokuussa lehtipuustoa, jonka jälkeen alueen annetaan kehittyä puronvarsilehdoksi. Rannalta puroon putoavat puun lehdet ja muu puuaines on tärkeää ravintoa puron eliöstölle ja rantapuusto vähentää veden lämpenemistä. Vanhan istutuskuusikon hakkuista rannalle jätetiin pystyyn tekopökkelöitä, joista muodostuu luonnon monimuotoisuudelle tärkeää lahopuuta. Myös puron rannalle jätettiin puunrunkoja maalahopuiksi. Jatkossa puronvarren on tarkoitus kehittyä luontaisesti. Karhunojan puronvarsi on hyvä esimerkki kohteesta, jossa hallitulla hoitamattomuudella voidaan saavuttaa hyötyjä luonnon monimuotoisuudelle.

Yhteistyötä tarvitaan puron elinvoimaisuuden lisäämiseksi

Virtavesien kunnostaminen vaatii pitkäjänteisyyttä, sekä laajaa yhteistyötä ja suunnittelua eri toimijoiden kesken. On tärkeää, että virtavedet huomioidaan kaikessa maankäytössä koko valuma-alueella, jotta myös puron kuormitus saadaan kuriin. Esimerkiksi Karhunojaa kunnostettiin muutama vuosi sitten sähköverkon maakaapelointityömaan yhteydessä. Vaikka Karhunojaa on jo kunnostettu vuosien aikana useasta kohtaa palauttamalla uomaan virtapaikkoja ja ennallistamalla rantaympäristöä, on siellä vielä paljon kunnostustarvetta. Kunnostuksia jatketaankin tämän kesän aikana eri paikoissa ja lisäksi selvitetään aiempien kunnostusten vaikutusta puron ekologiseen tilaan. Huhtikuussa alueen kunnostusaktiivit sekä paikallistoimijat Paimionjoki-yhdistys ry, Valonia, Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ja Paimion kaupunki tutustuivat Karhunojalla tehtyihin kunnostuksiin sekä suunnittelivat tulevia kunnostuksia ja erityisesti kunnostusten seurantaa sekä tavoitetilan toteutumista. Paimion kaupunki on sitoutunut ympäristöohjelmassaan pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen ja Karhunojan kunnostuksilla kaupunki toimii luontokatoa vastaan.

Karhunojalla tehtyihin kunnostuksiin on mahdollista tutustua lauantaina 21.5. maailmanlaajuisena vaelluskalapäivänä, jolloin Paimionjoki-yhdistys, Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ja Valonia järjestävät opastetun retken Karhunojan ympäristöön. Varaa siis päivä kalenteriisi! Tapahtuman tarkemmat tiedot julkaistaan toukokuun alussa.

Pienvesien ja rantaluonnon kunnostamiseen saatavilla avustuksia 

Helmikunnat-hankkeessa kunnostetaan monenlaisia luontotyyppejä, joista Karhunoja on hankkeen ainoa puroympäristö. Myös Turun kaupungin Helmi-hankkeessa kunnostetaan kaupunkipuro Kuninkojaa. Kunta- ja Järjestö-Helmi avustushaku käynnistyy jälleen syksyllä ja kannustammekin kuntia ja muita toimijoita Karhunojan ja Kuninkojan kunnostusten innoittamana selvittämään purojen tilaa ja kunnostustarpeita sekä hakemaan kunnostuksiin avustuksia. Myös maa- ja metsätalouden monitavoitteisen vesienhallinnan edistämiseen tarkoitettuja avustuksia on mahdollista hakea syksyllä. Asiantuntija-apua kunnostustarpeiden selvittämiseen sekä hankesuunnitteluun on saatavilla alueen toimijoilta kuten Valoniasta, Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksestä ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. 

Katariina Yli-Heikkilä

ympäristöasiantuntija
katariina.yli-heikkila@valonia.fi
040 552 2369

Jussi Aaltonen

Jussi työskenteli Valoniassa vesistöasiantuntijana helmikuuhun 2024 saakka.

Janne Tolonen

Janne työskenteli Valoniassa vesi- ja luontoasiantuntijana vuoden 2023 joulukuuhun saakka.