Hallitusohjelman mukaan Suomessa pyritään eroon fossiilisen lämmitysöljyn käytöstä 2030-luvun alkuun mennessä. Julkiselle sektorille tavoite on vieläkin kunnianhimoisempi, eli vuoteen 2024 mennessä. Suomen ympäristökeskuksen arvion mukaan öljyllä lämmitettäviä pientaloja on Suomessa 130 000, ja niiden öljykulutus on keskimäärin 2200 litraa vuodessa. Näiden pientalojen yhteispäästöt ovat vuodessa n. 750 kilotonnia hiilidioksidiekvivalenttia (ktCO2-e), joka on samaa suuruusluokkaa kuin Varsinais-Suomen alueen liikenteen päästöt. Varsinais-Suomessa pientalojen öljylämmityksen tilannetta on selvitetty kahdessa Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä. Tähän uutiseen on koottu nostoja opinnäytetöiden havainnoista.
Valtio on vuodesta 2020 alkaen tukenut energiaremontteja, joissa vaihdetaan öljylämmitys uusiutuvaan energiaan ja öljyllä toimiva lämmitysjärjestelmä puretaan pois. Tuen määrään vaikuttaa valittu korvaava lämmitysvaihtoehto ja se, haetaanko tukea ELY-keskukselta vai verottajalta korotettuna kotitalousvähennyksenä. Pienituloisten ikäihmisten on mahdollisuus saada korotettua tukea.
Ympäristöministeriö arvioi, että tähän mennessä ELY-keskuksen tukea saaneilla lämmitysjärjestelmäremonteilla vähennetään vuosittaisia kasvihuonekaasupäästöjä 123 ktCO2-e. Määrärahoja avustukseen on jäljellä vielä 57 miljoonaa euroa. Jos hakemuksia tulee nykyistä vauhtia, niiden odotetaan riittävän vuoden 2024 loppuun saakka.
Öljylämmitteisten pientalojen osuus laskee kiihtyvällä vauhdilla
Eemil Hautalahden vuonna 2022 valmistunut opinnäytetyö käsittelee Raision kaupungin toimeksiannosta pientalojen öljylämmityksen nykytilannetta ja vähäpäästöisempiin lämmitysjärjestelmiin siirtymisen mahdollisuuksia. Koko Varsinais-Suomen tilannetta tarkastelevan opinnäytetyön toteutti Sati Klooti Valonian toimeksiannosta keväällä 2023. Klootin opinnäytetyössä varsinaissuomalaisilta pientaloasukkailta kerättiin tietoa öljylämmityksen tilanteesta, luopumisesta ja luopumiseen liittyvistä hidasteista. Tutkimuksen kohteena olivat alun perin öljylämmitteiseksi rakennetut omakoti- ja paritalokiinteistöt.
Vastaajien määrä
- Vastauksia Varsinais-Suomen alueen kyselyyn saatiin yhteensä 179 kpl, joista 98 % omakotitaloasukkaita. Vastaajia oli 22 Varsinais-Suomen 27 kunnasta.
- Raision kaupungille toteutetussa opinnäytetyössä vastaukset saatiin 110 entiseltä tai nykyiseltä öljylämmittäjältä.
Opinnäytetyöt
- Pientalojen öljylämmitys Raisiossa – nykytilanne ja vähäpäästöisempien lämmitysjärjestelmiin siirtymisen mahdollisuudet (Eemil Hautalahti 2022)
- Pientalojen öljylämmityksen tilanne Varsinais-Suomessa (Satu Klooti 2023)
Kiinteistöjen rakennusvuosijakauma poikkesi kyselyiden välillä, mutta saadut tulokset olivat silti hyvin samankaltaiset.
Keskimäärinen öljynkulutus vuodessa oli n. 1900 litraa Varsinais-Suomen kyselyyn vastanneilla ja 2100 litraa Raision kaupungin kyselyssä.
Öljylämmityksestä luopuneita oli Varsinais-Suomen alueella 36 % vastaajista. Kummassakin opinnäytetyössä on selvästi nähtävissä, että öljylämmityksestä luopumisen suosio on lisääntynyt viime vuosien aikana. Noin puolet sellaisista energiaremonteista, joissa öljystä on luovuttu, on toteutettu vuoden 2019 aikana tai sen jälkeen. Voidaankin olettaa, että käyttöikänsä päässä olevien järjestelmien remontointitarpeen lisäksi valtion myöntämillä taloudellisilla ohjauskeinoilla on ollut myönteinen vaikutus öljylämmityksestä luopumiseen. Ympäristöministeriön mukaan öljylämmityksestä luopumiseen suunnattua tukea on hakenut ELY-keskukselta helmikuuhun mennessä 27 800 pientalon omistajaa. Kaasulämmittäjille tuki on ollut saatavilla vuodesta 2022 ja sitä on hakenut noin 800 kotitaloutta.
Maalämpö- ja ilmavesilämpöpumput sopivat öljylämmityksen korvaajiksi
Ympäristöministeriön mukaan ELY-keskuksen tukea saaneista 69 % on vaihtanut öljylämmityksen ilmavesilämpöpumppuun, 19 % maalämpöön ja 7 % kaukolämpöön. Myös Varsinais-Suomen ja Raision kyselyvastausten perusteella suosituimmat korvaavat lämmitystavat ovat selvästi maalämpö ja erilaiset lämpöpumpputeknologiat.
Satu Klootin opinnäytetyössä lämpöpumput on eroteltu ilmalämpö- ja ilmavesilämpöpumppuihin. Tämän erottelun perusteella ilmavesilämpöpumppu on huomattavasti ilmalämpöpumppua suositumpi ratkaisu öljylämmityksen korvaajaksi. Tämä on ymmärrettävää, sillä öljylämmitys perustuu vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään, jossa asunto lämpiää öljyllä lämmitetyn veden kiertäessä putkistoa pitkin pattereissa tai lattiaan upotettuna. Maalämpö- ja ilmavesilämpöpumpputeknologiat perustuvat samanlaiseen vesikiertoiseen järjestelmään ja niillä voidaan lämmittää myös käyttövesi. Ne ovat öljylle oivia korvaajia, sillä niiden asennus ei vaadi koko järjestelmän uusimista.
Energiaremonttien hyödyt ja hidasteet
Energiaremonttien koetuissa hyödyissä oli paljon hajontaa, mutta tarkastellessa molempia opinnäytetöitä vastaajille eniten merkitsivät
- uuden järjestelmän pienemmät käyttökulut
- asunnon arvonnousu
- nykyteknologiaan perustuva lämmitysjärjestelmä
- tiensä päässä olevan järjestelmän korvaaminen ja
- uuden järjestelmän tuomat ilmastohyödyt
Öljylämmityksiin liittyviä energiaremontteja tullaan tekemään todennäköisesti myös tulevaisuudessa. Varsinais-Suomen alueen kyselyssä 72 % ja Raision alueen kyselyssä 80 % ilmoitti harkinneensa öljystä luopumista. Klootin työstä selviää, että energiaremonttia harkinneista 59 % korvaisi öljylämmityksen ensisijaisesti ilmavesilämpöpumpulla. Suurin hidaste öljystä luopumiselle on investoinnin hinta (87 % vastaajista). Vaikka tietoa lämmitystaparemonttien tukimuodoista on eri lähteistä saatavissa, koki 32 % vastaajista siitä huolimatta, ettei heillä ole tarpeeksi tietoa tarjolla tuista ja niiden hakuehdoista. 27 % ilmoitti teknisen tietämyksen puutteen hidastavan energiaremonttia.
Tietojen siirtyminen kunnan kiinteistörekistereihin ontuu
Valtioneuvoston asetuksen mukaan maalämpöjärjestelmän asentaminen on tullut luvanvaraiseksi 2011. Muihin lämmitysjärjestelmiin vaihdettaessa toimenpide ei yleisesti tarvitse lupaa kunnan rakennusviranomaiselta. Tiedot kuntien kiinteistörekistereissä ovat öljylämmityskohteiden osalta osin vanhentuneita, sillä tietoa lämmitysjärjestelmän vaihdosta ei ole ollut tarpeen ilmoittaa kunnan rakennusvalvontaan. Tilastokeskus seuraa asuinrakennuksien lämmitysjärjestelmien osuutta rakennuskantarekisteristä. Tilastokeskus on paikannut puutteellista tietoa otantakyselyin, joiden tuloksia lämmitysjärjestelmistä on verrattu rakennuskantatietoihin. Rakennuskantarekisterin mukaan öljylämmitteisiä pientaloja oli 250 000 vuonna 2018, kun otantakysely indikoi, että taloja olisi noin 175 000.
Asia kävi selvästi ilmi myös Raision kaupungille tehdyssä opinnäytetyössä. Kyselytutkimus lähetettiin kaikille Raisiolaisille pientalokiinteistöille, joiden lämmitysjärjestelmäksi oli merkitty öljy. Kohteita oli hieman yli 300. Vastauksia kyselyyn saatiin 110 kappaletta, joista 42 % oli jo luopunut öljylämmitysjärjestelmästä. Opinnäytetyön tulosten seurauksena Raision kaupunki lähtikin metsästämään öljylämmityksestä luopuneita nettikampanjalla, jotta kiinteistörekisterin tiedot saataisiin korjattua ajan tasalle.
Lue lisää energiaremonteista
Kysymyksiä ja vastauksia fossiilisesta öljylämmityksestä luopumisesta (Ympäristöministeriö)
