Syyskuun lopulla METSO-ohjelman seurantatyöryhmään kuuluvia asiantuntijoita tutustui Hyyppäränharjun luontoon yhteistoimintaverkostohankkeen opastamana. Päivän aikana tutustuttiin Hyyppäränharjun moninaiseen luontoon, erityisesti alueen pienvesiin ja niihin liittyviin kunnostuksiin.

Päivä aloitettiin Kiikalan lentokentältä, joka on hyvin merkittävä paahdeympäristökokonaisuus. Aluetta hallinnoi Metsähallitus Metsätalous Oy, joka pitää huolta paahdelajiston elintilasta. Kiikalan lentokentälle tehtiin laajapohjaisilla osallistujajoukoilla paahdeympäristötapaamiset huhti- ja toukokuussa 2021. Huhtikuun käynnillä suunniteltiin erityisesti Metsähallituksen metsätalousalueelle kohdistuvia paahdeympäristökunnostuksia. 

Niin toimijatapaamisissa keväällä kuin METSO-seurantatyöryhmän asiantuntijoiden kanssa todettiinkin, että avoin alue, josta oli näkyvyyden lisäämiseksi poistettu nuori istutusmännikkö, voitaisiin kunnostaa paahdekasveille sopivaksi poistamalla siinä olevaa kunttaa ja paljastamalla samalla hiekkamaata.  

Kiikalan lentokentän alueella kasvaa mm. kangasajuruohoa ja kissankäpälää, jotka suosivat avoimia ja kuivia kasvupaikkoja. Näillä lajeilla eläviä erittäin uhanalaisia ajuruohovarsikoita ja kenttähietakoita on tavattu Kiikalan lentokentällä. Paikan päällä keskustelimme muun muassa siitä, miten lentokentän reuna-alueilta onkin tarkoitus raivata ja luoda näin lisää paahdealueita. Keskustelimme myös laajemmin Hyyppäränharjun alueen paahdeympäristöjen hoitotoimista esimerkiksi tieverkoston ylläpidon yhteydessä. 

Soiden ennallistamiset käyntiin myös Hyyppäränharjulla 

Metsähallitus kunnostaa Hyyppänharjun alueella pienvesiä ja ennallistaa suoalueita osana Hydrologia-LIFE-hanketta. Metsähallituksen opastamana tutustuttiin juuri ennallistettuun Lamminlähteen/Huhdinmaan korpikokonaisuuteen. Ojat oli juuri täytetty muutamaa viikkoa aiemmin, joten saimme nähdä melko tuoreen ennallistamiskohteen. Runsaista sateista huolimatta rakenteet olivat pysyneet kasassa. 

Huhdinoja saa alkunsa Lamminlähteestä ja on yläosiltaan voimakkaasti pohjavesisyötteinen lähdepuroVeden kulku oli osittain palautettu Huhdinojan alkuperäiseen uomaan tukkimalla turvemaalle aikanaan kaivettu suoristettu uoma ja ohjaamalla vedet alkuperäiseen uomaan. Patoamisen myötä Huhdinojan latvoilla vesi oli noussut selvästi. Kunnostus parantaa pohjavesivaikutteisuutta ilmentävien luontotyyppien palautumista Huhdinojan latvoille.

Erityisesti pienvedet ovat Hyyppäränharjun alueen suojelun keskiössä

Eväät syötiin Lammenjärven aurinkoisissa maisemissa, minkä jälkeen tutustuttiin vielä Mustasopan hetteikköalueeseen ja paahteisiin rinnemetsiin. Alue on hyvä esimerkki Hyyppääränharjun luontoarvoista. Paahderinteiden juurelta pohjavedet purkautuvat lähteistä alueelle kaivettuihin ojiinAlueella olisi erinomaisia ennallistamismahdollisuuksia: aikoinaan ojituksilla kuivattuja lähdealueita voitaisiin ennallistaa ojituksia tukkimalla. Purkautuvista pohjavesistä muodostuu hiljalleen puro, jonka edustavimmat alueet onkin jo aiemmin suojeltu yksityisenä suojelualueena. Puro yhtyy Varesjokeen, joka on yksi luonnontilaisimmasta virtavesistä koko Etelä-Suomessa. Varesjoen alueelle on viime vuosina perustettu useita uusia yksityisiä suojelualueita METSO-ohjelmalla ja jokivarresta löytyy myös ympäristötuella suojeltuja alueita. 

Päivän lopuksi kävimme Varesjoen rannalla Kiehuvalähteen kohdalla ihastelemassa luonnontilaisena säilynyttä jokilaaksoa. Varesjoen varsi on luonnonsuojelualuetta lähes 9 km matkalta. Joki mutkittelee yli 15 metriä syvän ja hyvin jyrkkäreunaisen laakson pohjalla. Varesjoen varrella on runsaasti tihkupintoja ja avolähteitäkin, minkä ansiosta alueella on arvokasta pohjavesivaikutusta ilmentävää lajistoa ja luontotyyppejä. Varesjoen äärellä voi hyvin nähdä, kuinka paljon puuainesta luonnontilaisessa purossa tai joessa voi olla. Uomassa oleva puu muuan muassa lisää syvyysvaihtelua ja uoman mutkittelua, toimii vesisammalten kasvualustana ja tarjoaa suojaa vesien pieneliöstölle ja kaloille. 

METSO-hankkeen avulla edistetään Hyyppäränharjun eri toimijoiden yhteistyötä ja luonnonarvojen säilymistä

Hyyppäränharju on poikkeuksellisen monimuotoinen luonnon monimuotoisuuskeskittymä. Alueella on suojelualueiden lisäksi myös runsaanlaisesti muuta maankäyttöä, kuten lentokenttä, maa-ainestenottoalueita, kattava tieverkosto, loma-asutusta ja tavanomaista maa- metsätalouskäyttöä. Monet pohjavesivaikutteiset pienvesiympäristöt ja suot on myös aikoinaan ojitettu, vaikka edustaviakin alueita on säästynyt. Kaikki tämä luo Hyyppäränharjusta alueen, jonka luonnonhoitoa ja suojelua kehittämällä voidaan luoda toimintamalleja, joita voidaan soveltaa myös muilla vastaavilla arvokkailla luontoalueilla.

Päivän aikana keskusteluissa todettiin, että Hyyppäränharjulla on jo tehty paljon viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana, mutta tekemistä riittää edelleen ja siihen METSO-hanke on ollut hyvä lisä. Alueen metsänomistajia osallistettiin kesän aikana karttakyselyllä ja tammikuussa työ jatkuu metsänomistajille suunnatulla webinaarilla. Ensi vuodeksi on suunniteltu muun muassa maastoretkiä ja alue-ekologisen suunnitelman laatiminen. 

METSO-seurantatyöryhmä on laajapohjainen ympäristöministeriön asettama työryhmä. Sen tehtävänä on tukea ja seurata METSO-ohjelman käytännön toteuttamista, ohjata METSOn toteutuksen väliarviointeja sekä viestiä METSOn tuloksista ja tarjoamista mahdollisuuksista työryhmän jäsenten edustamilla tahoilla. Hyyppäränharjulle retkelle osallistui osa seurantatyöryhmän asiantuntijoista Luonnonvarakeskuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta ja maa- ja metsätalousministeriöstä sekä Hyyppäränharjun METSOyhteistoimintaverkostohankkeen puolesta Valoniasta, Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta, Tapiosta ja Metsähallituksesta. Mukana oli myös Metsäkeskuksen OSuMa-hankkeen vetäjä.

Katariina Yli-Heikkilä

LOMALLA 11.7.-12.8.2022
ympäristöasiantuntija
katariina.yli-heikkila@valonia.fi
040 552 2369

Janne Tolonen

vesi- ja luontoasiantuntija
janne.tolonen@valonia.fi
050 518 7755

Jarkko Leka

vesi- ja luontoasiantuntija
jarkko.leka@valonia.fi
040 197 2265

Perhotutkija katsomassa hyöntieshaavin sisään Kiikalan lentokentällä avoimella matalan kasvillisuuden alueella.

Kiikalan lentokentällä on kiitoteiden ja ajoväylien välissä laajoja avoimia ja karuja matalan kasvillisuuden alueita, jotka soveltuvat esimerkiksi paahteisuudesta ja avoimuudesta hyötyvälle kangasajuruoholle ja kissankäpälälle.

Kuva: Janne tolonen
METSO seuranryhmän jäsenet sähkölinjan alla keskustelemassa Huhdinojan kunnostustöistä.

Huhdinmaan/Lamminlähteen Metsähallituksen kunnostamalla kohteella.

Kuva: Janne Tolonen
Valoisaa harjunrinnemännikköä Hyypääränharjulla.

Hyyppäränharjulla on paljon rinteisiä metsiä.

Kuva: Janne Tolonen