Useassa varsinaissuomalaisessa kunnassa on parhaillaan käynnissä Helmi-elinympäristöohjelmasta rahoitettavia luonnonhoitotöitä. Helmi-ohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma, joka vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta.
Ensimmäisessä kunnille suunnatussa Kunta-Helmi erityisavustushaussa vuonna 2020 Varsinais-Suomessa yhdeksän kuntaa sai yhteensä noin 800 000 euroa käytettäväksi luonnonhoitotoimenpiteiden toteuttamiseen ja edistämiseen. Rahoitettavien hankkeiden joukossa on myös Valonian ja seitsemän varsinaissuomalaisen kunnan yhteishanke Varsinais-Suomen Helmikunnat (2021–2022). Yhteishankkeessa ovat mukana Kaarina, Naantali, Paimio, Raisio, Turku, Salo ja Uusikaupunki. Hankkeessa kunnostetaan 35 luonnonarvoiltaan merkittävää kohdetta, jotka ovat pääasiassa perinneympäristöjä kuten ketoja tai niittyjä, mutta kunnostuksia tehdään myös lintukosteikoilla, metsäisillä alueilla ja purojen ranta-alueilla.
Kunnostettaville kohteille on laadittu maastoon asennetut kohdekyltit sitä mukaa kun kohteen kunnostukset pääsevät käyntiin. Kylttien pääasiallinen tarkoitus on tiedottaa alueella kulkevia kunnostustöistä, mutta myös tuoda Helmi-kohdetta tunnetuksi. Monet kohteet ovat lähiseudun asukkaiden suosittuja retkipaikkoja tai muuten kulkuyhteyksien varrella, joten alueen erityispiirteitä haluttiin kylttien avulla tuoda esille. Kohdekyltteihin lisättiin jokaiselle kohteelle ominaista tietoa muun muassa lajistosta, historiasta ja merkittävyydestä luonnon monimuotoisuudelle. Kohdekylteissä muun muassa neuvotaan mitä kasveja kannattaa kesällä erityisesti tarkkailla. Kyltit on asennettu näkyville paikoille yhdessä kohteen kunnossapidosta vastaavan kunnan kanssa. Kuvitukset ja kylttien ulkoasun laati Valonian Maiju Oikarinen.
Kevättalvella useilla kohteilla raivataan varjostavaa puustoa
Kunnostettavien perinnebiotooppienkohteiden merkittävin heikentävä tekijä on umpeenkasvu laidunnuksen ja niiton loputtua. Useilla kohteilla varjostavaa puustoa onkin raivattava, jotta perinnebiotooppikasvillisuus saa tarvitsemaansa valoa ja paahteisuutta. Talvi on muun muassa maan kantavuuden vuoksi korjuun kannalta sopivaa aikaa puuston raivauksille. Myös epäsuotuisaa lajistoa kuten kuusia lehdoissa pyritään vähentämään. Korjuissa jätetään kohteille sopivia maisemapuita ja myös lahopuuta aina kun se on mahdollista. Paimiossa raivauksia on aloitettu Karhunoja-nimisen puron varressa, jossa iäkäs, tasaikäinen istutuskuusikko poistetaan ja tilalle istutetaan puronvarsilehdolle luontevampaa puustoa. Taimenpurona tunnettua Karhunojaa on kunnostettu vuosien ajan ja nyt Helmi-kunnostuksissa ennallistetaan myös rantavyöhykkeitä. Tulevia purokunnostuksia varten hakkuutähteistä hyödynnetään myös pätkittyjä puunrankoja, joita käytetään uoman monimuotoisuuden lisäämisessä. Monimuotoisempi rantapuusto ja -pensaikot houkuttelevat myös lintuja ja hillitsevät eroosiota.
Kunnat aktiivisesti mukana useassa luonnonhoitoa tukevassa hankkeessa
Yhteishankkeen lisäksi kunnissa on käynnissä omia Helmi-rahoitteisia hankkeita mm. Liedossa ja Turussa on ennallistettu soita, Turussa kunnostetaan kaupunkipuro Kuninkojaa, Paraisilla kunnostetaan saariston perinnebiotooppeja ja useassa rannikkokunnassa on niitetty merenrantaruovikoita. Kuntien lisäksi Helmi-elinympäristöohjelmaa toteuttavat alueelliset ELY-keskukset ja Metsähallitus, jotka inventoivat luontokohteita ja ovat myös toteuttaneet useita kohteiden kunnostuksia ja hoitotoimia myös Varsinais-Suomen alueella. Ympäristöministeriön harkinnan mukaan Helmi-erityisavustushaku kunnille tullaan toteuttamaan 2–3 vuoden välein vuoteen 2030 asti.
Helmi-työn lisäksi kunnille on tarjolla useita mahdollisuuksia osallistua luonnon monimuotoisuutta edistäviin hankkeisiin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Hankeyhteistyön avulla kunnassa on helpompi tehdä uusiakin avauksia esimerkiksi juuri luontokohteiden kunnostuksiin, kun hanke tarjoaa asiantuntija-apua sekä rahoitusta ja auttaa yhteistyössä muihin toimijoihin. Kuntien luontotyön verkostoitumista edistetään myös valtakunnallisen Luontokunnat-verkoston kautta. Useat eri hanketoimijat etsivätkin aktiivisesti kuntia mukaan hankkeisiin.
Varsinais-Suomessa on käynnissä muun muassa maa- ja metsätalousministeriön rahoittama Puujalka-hanke, jossa edistetään vesiensuojelua ja vesitalouden luonnonmukaista hallintaa Salon ja Turun kaupungin maa- ja metsätalousalueilla sekä Paimionjoki-yhdistyksen toiminta-alueella. Valonian koordinoimassa hankkeessa on kunnostettu virtavesiä, tehostettu vesiensuojelua puukunnostuksilla, suunniteltu ja rakennettu kosteikkoja sekä suunniteltu soiden ennallistamisia.
METSO-rahoitteisessa Hyyppäränharjun yhteistoimintaverkosto -hankkeessa edistetään Salon ja Someron kuntien alueella sijaitsevan harjualueen luonnonhoitoa ja luontoarvojen säilymistä eri toimijoiden kuten yritysten, kuntien, seurakuntien ja yksityisten maanomistajien yhteistyönä. METSO-ohjelmasta on myös rahoitettu metsien suojelua ja Varsinais-Suomen kunnissa jo 90 ha on METSO-suojelun piirissä ja uusia esityksiä on tehty aivan viime aikoina.
Toisen asteen oppilaitosten ja työllisyyspalveluiden asiakkaiden osaamista luonnon monimuotoisuudesta lisätään Lumoa yhteistyönä-hankkeessa. Hankkeen aikana toisen asteen oppilaat lukioissa Turussa ja Kaarinassa sekä Liviassa ja Salon kaupungin työllistämiskeskuksen asiakkaat tekevät käytännön luonnonhoitotöitä kuntien mailla. Lisäksi halukkaat osallistujat pääsevät tekemään viestintäsisältöjä tehdyistä töistä. Hankkeen lopputuotoksena syntyy uusi oppimisympäristö, jota toisen asteen oppilaitokset, työllistämispalvelut ja kunnat voivat hyödyntää luonnonhoitotöiden toteuttamiseksi yhteistyössä.
